Poliisi joutui viime yönä Vantaalla Tikkurilassa selvittelemään tilannetta, jossa ohikulkija oli rikkonut henkilöauton lasin ja lyönyt nyrkillä kuljettajaa.
Nuorempi miehistä kertoi poliisille ajaneensa kaikessa rauhassa pitkin Ratatietä, kun ohikulkenut keski-ikäinen mies oli pysäyttänyt hänet.
Poliisipartio yritti eilen illalla pysäyttää Rovaniemen Pohjolankadulla henkilöauton tarkastaakseen kuljettajan ajokunnon.
Poliisin tiedotteen mukaan henkilöauto kuitenkin lähti pakenemaan Korkalovaaran suuntaan.
Noin viidentoista minuutin pakomatkan aikana kuljettaja ajoi reilua ylinopeutta, ja aiheutti poliisin mukaan vaaratilanteita muun muassa ajamalla niin keskellä tietä, että muu liikenne joutui väistämään.
Pakomatka päättyi lopulta Rovaniemen eteläpuolella, kun pakeneva auto ajautui ulos tieltä.
Henkilöauton noin 40-vuotiaalle mieskuljettajalle poliisin tekemä huumepikatesti antoi positiivisen tuloksen amfetamiinille. Lisäksi häneltä löytyi noin 40 grammaa huumausaineeksi epäiltyä ainetta.
Mies toimitettiin verikokeen jälkeen kiinniotettuna poliisivankilaan.
Kuljetuksen aikana mies rikkoi poliisiauton kuljetustilaa.
Eilen illalla kaksi henkilöautoa törmäsivät Akaan Lentiläntiellä.
Poliisin tiedotteen mukaan 19-vuotias mies kuljetti liikenteestä poistettua henkilöautoa Lentiläntietä ja oikealle kääntyvässä mutkassa hän menetti ajoneuvonsa hallinnan.
Auto suistui vastaantulevien kaistalle ja törmäsi vastaan tulleeseen henkilöautoon. Törmäyksen jälkeen ajoneuvo suistui ojaan.
Poliisi puhallutti ajoneuvojen kuljettajat ja 19-vuotias mieskuljettaja puhalsi törkeän rattijuopumuksen lukemat. Miehellä ei myöskään ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta.
Kolaroineen ajoneuvon kuljettaja ja matkustaja vietiin sairaalaan tarkistettavaksi.
Molemmat ajoneuvot vaurioituivat törmäyksessä ajokelvottomiksi.
Eipä ole mikään muuttunut kymmenessä vuodessa. Vielä tänäkin päivänä keskustellaan Helsingin bussikaistojen henkilöautoista ja katutöiden aiheuttamista ongelmista.
Henkilöautot pois bussikaistoilta
Helsinkiin liikennöivät bussiyritykset ovat huolissaan bussiliikenteen sujuvuusongelmista, joita lukuisat käynnissä olevat tie- ja katurakennustyöt pahentavat entisestään.
– Matkustajien matka-aikojen kohtuullistamiseksi linja-autojen lähi-ja kaukoliikenteen käyttämille joukkoliikennekaistoille on saatava lisää valvontaa. Poliisin valvontaiskun jälkeen tilanne aina hetkellisesti paranee ja henkilöautoilijat vähentävät joukkoliikennekaistojen käyttöä. Asia unohtuu kuitenkin nopeasti, jos valvonta ei ole ajallisesti riittävän kattavaa. Valvonnan tehostamisen lisäksi tilannetta parantaisi se, että kaistat saataisiin kokoaikaisesti vain joukkoliikenteen käyttöön, sanoo Linja-autoliiton Helsingin osaston puheenjohtaja Juhani Puro.
Puron mukaan myös tie- ja katurakennustöiden liikennejärjestelyt on suunniteltava siten, etteivät ne heikennä bussiliikenteen toimintaedellytyksiä entisestään. Rakennustöiden aikana on varmistettava bussiliikenteen sujuvuus ja ison auton liikkumis -ja kääntymismahdollisuudet kaventuneilla ja usein kuoppaisilla työmaa-alueilla.
Urheilu ym. katutapahtumien yhteydessä bussit siirretään huoletta poikkeusreiteille jopa siten, että niiden kulku Kampin linja-autoasemalle ajoittain estyy.
Bussiyritykset ovat huolestuneita kyvystään palvella asiakkaitaan. Matka-aika suhteessa henkilöautoon on hinnan lisäksi yksi tärkeimmistä joukkoliikenteen valintakriteereistä. Bussien seisominen samassa ruuhkassa henkilöautojen kanssa ei suosi ympäristöystävällisen joukkoliikenteen käyttöä.
Uudenvuoden aattona sattui moottorikelkkasafareilla useita onnettomuuksia Tunturi-Lapissa.
Poliisin mukaan ulkomaalainen kuljettaja ajoi moottorikelkalla päin hiihtäjää Ylläsjärvellä. Hiihtäjä loukkaantui lievästi. Kuljettajalla oli myös matkustaja kyydissä.
Hannukaisessa ulkomaalainen kuljettaja törmäsi moottorikelkalla puuhun. Matkustajana ollut ulkomaalainen loukkaantui vakavasti ja hänet toimitettiin sairaalahoitoon.
Levillä ulkomaalainen kuljettaja kaatui moottorikelkalla matkustaja kyydissä ylittäessään siltaa.
Matkustajana ollut ulkomaalainen loukkaantui vakavasti ja hänet kuljetettiin sairaalahoitoon.
Matkaajat kirjoittivat muun muassa matkastaan useampia kirjoja. Lisäksi he tekivät Tšekkoslovakian radioon yli 700 raporttia matkoistaan ja heidän ohjelmansa oli siihen aikaan Tšekkoslovakian radion suosituin ohjelma.
Hanzelka lahjoitti autonsa vuonna 1959 Prahan tekniikan museoon.
Maailmassa elettiin toisen maailmansodan jälkeen talouden nousun tunnelmissa. Autojen tuotanto oli sotavuodet ollut kaikkialla lamassa. Ensimmäisinä valmistuksen sai käyntiin Volkswagen jo vuonna 1945.
Yhdysvalloissa Studebaker pystyi uusimaan mallistonsa 1946-47. Uusia malleja eri tehtailta odoteltiin kiivaasti.
Tähän saumaan osui nuori Preston Tucker. Monista tehtävistä eri autofirmoissa saadun kokemuksen perusteella hän halusi luoda jotakin aivan uutta ja amerikkalaisista autoista poikkeavaa.
Truckerilla oli apulaisina AlexTremulis, JohnOffuttas ja HarryMiller. He päättivät vuonna 1947 lähteä suunnittelemaan sen aikaisia malleja ajatellen, ”puhtaalta pöydältä” ottaen kuitenkin huomioon amerikkalaisille tärkeät mieltymykset, moottorin suuren tehon, huollon helppouden sekä hulppean muotoilun.
Lievätkö suunnittelutrion ajatuksissa pyörineet jo eurooppalaisen autonrakentajan, etenkin Hans Ledwinkan toteuttamat oivallukset, keskusputkirunko, uudenlaiset voimansiirtoratkaisut sekä ilmajäähdytteinen boxer-moottori.
Truckerin uutuudessa oli ”Flat-Six,” kuusisylinterinen boxer. Auton takaosaan sijoitettuna sillä pyrittiin vaimentamaan moottorin aiheuttamaa melua sekä välttämään pakokaasuista aiheutuvaa haittaa.
Auton ulkonäkö, design, on amerikoissa aina ollut auton valinnan tärkeimpiä kriteerejä. Keveä matala moottori antoi Tuckerin korin muotoilijoille aivan uudenlaiset mahdollisuudet. He päätyivät aerodynaamisuuden parhaiten toteuttavaan kiilan muotoon, jonka ilmanvastuskerroin oli häkellyttävän alhainen – 0,30!! .
Tärkeää Tuckerille oli myös turvallisuus. Siihen panostettiin valitsemalla pyörien tuentaan liittyvä erillisjousitus sekä 4-pyörälevyjarrut.
Erikoisuutena oli myös auton keulan kykloopin silmä, eli kolmas etulyhty, jonka suuntaus kääntyi ajoradan mukaisesti ohjauspyörää kääntämällä.
Proto syntyi vauhdilla – vain vuosi projektin aloittamisen jälkeen. Uudenlaiset ratkaisut takasivat sen, että autonkäyttäjien kiinnostus oli taattu.
Vuonna 1948 yleisölle esiteltiin muista amerikkalaisista täysin poikkeava auto. Se kiinnosti ainutlaatuisen muotoilunsa sekä moottorin suuren tehon vuoksi.
Suunnittelun sekä valmistuksen hurja vauhti – yksi vuosi – kostautui.
Kritiikki liittyi auton yksityiskohdissa esiintyneisiin ongelmiin.
Valmistettavissa autoissa viat pyrittiin nopeasti korjaamaan. Mutta sitten ilmaantui kokonaan uudenlaiset odottamattomat ongelmat.
Kilpailevat yhtiöt panivat kapuloita rattaisiin. Tuckeria syytettiin ideoiden varastamista sekä patenttien rikkomisista. Nämä murensivat uutuuden imagoa.
Lisäksi hän sai syytteet petoksesta ja arvopaperihuijauksesta. Väitettiin, että hän oli myynyt olemattoman autotehtaan osakkeita ja kerännyt ennakkomaksuja autosta, jota ei ollut tarkoitus valmistaa.
Syytökset tosin peruttiin, mutta vahingot olivat jo tapahtuneet.
Tuckerin ”maailmanvalloitus” koki ikävän lopun. Autoja ehti valmistua vain 51 kpl.
Tucker kuoli 54-vuotiaana. Hänelle kuuluu ehdottomasti oikeutettu paikka auton kehityksen historiassa.
Sen toteutti maailmankuulu elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola filmillään ”Mies ja unelma”, jossa kerrotaan höyrypäisestä miehestä, joka jätti jälkeensä viisikymmentä aikaansa edellä ollutta autoa.
Näin jälkikäteen ajatellen Preston Tuckerin yllättävä idea (brainchild) yhdistää autoonsa juuri sellaiset komponentit, joiden varaan moni valmistaja Yhdysvalloissa, Euroopassa, Japanissa, Etelä-Koreassa sekä Kiinassa alkoi vuosien aikana panostaa.
Tieliikenteen turvallisuus kuluneena vuonna on ennakkotietojen mukaan säilynyt pitkälti samanlaisena kuin vuonna 2017.
Myönteistä kehitystä näkyy muun muassa kävelijöiden turvallisuustilanteessa. Muutoin vuoteen 2018 mahtuu poikkeuksellisen paljon liikennealan muutoksia.
Tieliikenteen henkilövahinkojen osalta vuosi on ollut pitkälti edellisvuoden kaltainen.
Tilastokeskuksen tammi-marraskuun ennakkotietojen ja Liikenneturvan keräämien sanomalehtitietojen perusteella tieliikenteessä on menehtynyt vuonna 2018 221 ihmistä.
Lukumäärä on noin viisi prosenttia suurempi kuin vastaava tieto edellisenä vuotena. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden lukumäärä näyttäisi jäävän noin neljä prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2017.
– Kun tiedot tarkentuvat, liikennekuolemien ennakkotietoihin tulee aina ns. jälkikertymää, joten lopullinen tilastoluku selviää vasta runsaan vuoden viiveellä. Näyttää kuitenkin siltä, että turvallisuustaso on suunnilleen säilytetty, mutta tavoitteen mukaista paranemista ei ole tapahtunut. Tieliikenteen turvallisuuden parantaminen tavoitteen mukaisesti edellyttäisi sille nykyistä suurempaa sijaa liikennepoliittisessa päätöksenteossa, summaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.
Kävelijöiden turvallisuus parantunut
Tienkäyttäjäryhmittäin tarkasteltuna kehitys on ollut oikean suuntaista kävelijöiden turvallisuudessa. Sekä suojatieonnettomuudet että jalankulkijoiden henkilövahingot kaikkinensa vähenivät kuluvana vuonna edellisvuoteen verrattuna.
– Jokainen meistä kulkee kävellen liikenteessä, vaikka vain lyhyen taipaleen matkaketjun osana. Kävely on kaikkien peruskulkumuoto. Kävelyn turvallisuuteen onkin satsattava entistä enemmän myös jatkossa, Valtonen painottaa.
