Kauko Säätäjä: Autojen koeajotko tarpeettomia? Tuskin, päinvastoin!

Ihmisellä on oma luontonsa. Suurelle osalle meistä on nykymaailmassa mahdollista toteuttaa toiveitaan mieltymystensä mukaisesti. Tämä tulee esiin etenkin autojen suhteen.

Valmistajat pyrkivät erilaisten tutkimusten pohjalta näitä toiveita täyttämään. Niiden on profiloitava tuotteensa tietynlaista käyttäjää miellyttämään. Näkyvimmin tämä tulee esiin auton muotoilussa, joka monille saattaa olla se valinnan peruste.

Osalle valinta kohdistuu valmistusmaan eli tekniikan arvostamiseen, ”auton on oltava eurooppalainen”. Tavallisesti se perustuu joko omaan käyttäjäkokemukseen tai yleiseen arvostukseen.

Tuttavapiirissä voi olla elinikäinen Volvo-mies: ”Tällä merkillä olen tottunut ajamaan ja siinä tulen pysymään”.

Myyntitilastot taas kertovat aasialaisten olevan suosiossa. Joskus päätökset perustuvat suorastaan intohimoihin, sitä merkkiä en taatusti hanki! Tutustumiset uusiin autoihin ja uutuusmalleihin, sekä myös uusiin merkkeihin, perustuvat luonnollisesti tiedonhankintaa. Onhan tosin sellaisiakin käyttäjiä, joiden merkin valinta perustuu ”sokkotesteihin”.

Maahantuojat esittelevät uusia malleja luovuttamalla toimittajille autoja koeajoja varten sekä antavat valmistajilta peräisin olevaa tuotetietoutta. Kokonaiskuva, eri käyttäjäryhmiä ajatellen, muodostuu median tutustumis- ja testausajojen perusteella.

Tiedot näiden julkistamisaikatauluista riippuvat medioiden ilmestymisajankohdista. Seitsemän kertaa viikossa ilmestyvän päivälehden on mahdollista julkaista skuuppi vaikka seuraavana päivänä.

Ne pystyvät ammattitoimittajien laajan kokemuksen perusteella tuomaan esiin tärkeimmät ominaisuudet ”ensitreffien” perusteella.

Viikoittain sekä etenkin kerran kuukaudessa ilmestyvien lehtien toimittajilla on mahdollisuus syvempään analyysiin. Tutustumis- sekä laajemmat koeajot ovat meille kaikille autonkäyttäjille kiinnostavaa luettavaa.

Seuraavassa ote 10 kertaa vuodessa ilmestyvän autonkäyttäjien ”ammattilehden”, Autoliiton julkaiseman Moottorin toimittaja Jussi Saarisen toteamuksesta uutuuksien koeajojen erilaisuuksista.

Hän tuo esiin erilaiset vaihtoehdot, mitä eroja on pikatutustumisen sekä syvällisemmin kuvaavan artikkelin välillä kysymällä

”Mutta miksi pitää autoa toimituksessa peräti puolen vuoden ajan – eikö tavallinen viikon mittainen koeajo riitä kertomaan, millainen auto on? Tähän on selkeä vastaus. Kokemus nimittäin puhuu, että vasta useammat viikot ja kuukaudet kertovat auton käytettävyydestä kaiken mahdollisen ja ensitutustumisissa havaittujen piirteiden rinnalle nousee mielenkiintoisia sivujuonteita.

Pidemmällä testijaksolla saamme myös kattavan kuvan siitä, miten automalli pärjää erilaisilla käyttäjillä ja meikäläisissä vaihtelevissa keliolosuhteissa. Myös autotestissä mitattuja, valikoiduilla ajolenkeillä todettuja kulutuslukemia on hedelmällistä verrata pidemmällä ajanjaksolla saavutettuihin käytännön litralukemiin. Ja onhan vikojen ja häiriöiden mahdollisuus aina läsnä, ja jos niitä ilmenee, mistä tietenkin raportoimme yksityiskohtaisesti”. (Moottori Jussi Saarinen)

Kaiken tällaisen perusteella voidaan myös todeta, että auton hankintaan on aina liittynyt erilaisia motiiveja, riippuen myös siitä millainen ostaja on. Kysymys lienee hyvin usein luotettavuudesta. Sitä käsittääksemme Jussi Saarinenkin korostaa.

Tässä yhteydessä tulee mieleen amerikkalaisen Fordin pääjohtajan paikalta Chryslerin pelastamiseen palkatun Lee Iacoccan haaste yhtymän autoja mainostaessaan.

”En pyydä ostamaan meidän autojamme siksi, että olet ostanut niitä aiemminkin. Vertaile! Jos ostat auton harkitsematta Chrysleriä, paha juttu – meille kummallekin.”

Mainonta puri, Chrysler nousi aallonpohjasta Amerikan kolmanneksi.

Autoala elää nyt murroksessa

Ostajien kriteerit ovat 2000-luvulla muuttuneet. Monien merkkien kohdalla luotettavuus on kuitenkin ollut kantava voima. Kilpailukeinot ovat myös muuttuneet, koska markkinoille on tullut useita ennen täysin tuntemattomia aasialaisia merkkejä.

Ennen yhteen tai kahteen keskittynyt on saanut edustettavakseen 4-5 uutta, hyvän tunnettuuden omannutta merkkiä.

Alalle on syntynyt monimerkkien supermarketteja. Näin on runsaan valikoiman avulla pystytty varmistamaan ostajien mielenkiinnon säilyminen. Tunnettujen merkkien siivellä heikonkin mielikuvan omaava merkki on noussut ostajia kiinnostavaksi.

Täysin ennen tuntematon tekijä on tutkimusten perusteella 2000-luvulla esiin nostettu maapallon ilmaston hiilipitoisuuksien nopea kohoaminen. Tämän, uhkaksi nousseen ilmiön, vaikutuksesta auton käyttöön ei vielä ole todellista kuvaa.

Taloudellisten seikkojen lisäksi tarkempi tutustuminen vaihtoehtoihin kannattaa. Nykytilanteessa jatkuvasti muuttuva ”pakka” vaatii edelleenkin harkintaa. Tyypillisin harkinnan paikka on käytön mielessä pitäminen.

Muita vaihtoehtoja selvästi kalliimpaa sähköautoa tuskin kannatta harkita, mikäli vuosittaiset ajokilometrit jäävät alle 5000 kilometrin.

Toinen miettimisen paikka on ilmansuojelu eli käyttövoiman valinta. Eihän sähkönkään tuottaminen täysin päästötöntä ole. Kaikista nyt tarjolla olevista ei toistaiseksi ole vertailukelpoista käyttöön liittyvää tietoa.

Ja sitten se valitun ajopelin jälleenmyyntiarvon säilyminen. Se on myös vallitsevasta poliittisesta tilanteesta riippuva arvo. Sitä tuskin paraskaan ennustaja voi määritellä.

Eli sokkotesti kannattaa vaihtaa tietoon. Koeajo sekä terve harkinta kuuluvat järkevän yksilön kalupakkiin arvelee paljon kokenut ja ikänsä autoillut

Kauko Säätäjä
 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here