Anonyymi Autonomisti: Onko toisen romu toisen aarre?

Clas von Bell

Autonomistin kesätauko se on sitten ohi, alkuun hyytävä ja sittemmin helteinen heinäkuu taputeltu, aika tarttua härkää sarvista, hypätä takaisin sorvin ääreen, painaa leuka rintaan ja mitä näitä oli?

Heinäkuu todellakin näytti mitä se on, tämä Suomessa asuminen ja eläminen. Alkukuusta kalastellessa oli sormet ja nenänpää jäässä kuin teini-ikäisenä marraskuussa mopoillessa, loppukuusta ei taas saanut edes silmiään räpsäytettyä ilman selkäpiitä pitkin valuvaa hikinoroa.

Siinäpä sitä tuli Suomeen tuotua ja parissa viikossa läpikäytyä Australian koko vuoden kelit, tehokasta on touhu, täällä Pohjolassa. Mutta tulihan sitä kesällä autoalaltakin uutisia, ja niissäkin keskityttiin tuomisiin, muilta mailta vierahilta.

Samaan aikaan kun autoala on ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen uusien autojen myynnissä lähestulkoon 15 % edellistä vuotta jäljessä on Suomeen tuotu ennätysmäärä käytettyjä autoja sieltä sun täältä, lähempää ja kauempaa.

Jos viime vuoden 45 tuhatta yksikköä oli jo kaikkien aikojen ennätys käytettyjen tuontiautojen määrässä, on tälle vuodelle odotettavissa jälleen uusia ennätyksiä, taas jopa neljänneksen nousua, vauhdin kasvaessa huimaa vauhtia kohti 60 tuhatta autoa.

Suosikkikohteeksi auton ostolle on valikoitunut varsinkin rakas naapurimme Ruotsi, jossa kruunun kurssi on ollut jo pidempään suosiollinen, automarkkina pikkuveljeen nähden yli kolminkertainen, autovero ei auton jäännös-/vaihtoarvoa raskauta ja tuoreehkoja autoja markkinoille syytävä kolmivuotinen leasing on nykyisin myös yksityisten autonkäyttäjien suosiossa.

Ruotsin lisäksi autoja tuodaan edelleen isoja määriä Saksasta ja muualta Keski-Euroopasta, sieltä missä autoja vaihdetaan uusiin tasaiseen tahtiin, siis muulloinkin kuin pakon edessä, ilman autoveroa ja monesti myös alhaisemmalla ALV:lla.

Toki käytettyjen autojen markkina on Suomessa moninkertainen uusien autojen markkinaan nähden, autonhan voi myydä uutena vain kerran, mutta käyttöön otettuna ja käytettynä monta kertaa. Kysyntä määrää tarjontaa ja käytettyjen autojen myyntiin keskittyvien yritysten pitää maksimoida voitot omistajilleen.

Autonomistilla hiukan kaihertaa tämä ”kaksilla rattailla ajaminen”, autoja kun olisi mahdollisuus saada suuremmissa määrin kiertämään myös uutena Suomessa myyden.

Onneksi suuri osa tuontiautoista on kohtuullisen tuoreita ja sitä myötä vähäpäästöisiä moderneja autoja, jopa niitä turhan päiten demonisoituja EURO6-dieseleitä, tai sopivasti sisään ajettuja pistokehybridejä, joten ihan kaatopaikaksi ei Suomi ole muuttunut tai muuttumassa.

Toki osa tuoduista autoista on rakennettu vallan toisenlaisiin olosuhteisiin, kuin mitä täällä Pohjolassa vuoden varrella eteen pätkähtää ja sitä kautta saattavat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä puuttuvine lämmittimineen, tai liian pienten akkujensa tai pesunestesäiliöidensä kanssa.

Ja eivät nämä autot mitään halpoja pikkuautoja ole, valtaosa asiakkaista kun niitä edelleen joutuu rahoitusyhtiön avulla hankkimaan ja joka kuukausi sitä halpakorkoista autolainaansa reippaasti lyhentämään.

Mutta ottaahan se nyt automiestä ohimoon, kun omalla markkinalla ei ole koskaan päästy edes osimoilleen samoille tasoille uusien autojen myynnin ohjaamisessa oikeaan suuntaan, kuin mitä esimerkiksi Hollannissa tai Iso-Britanniassa on tehty pistokehybridien suosion kasvattamiseksi, sähköautoja pursuilevasta Norjasta nyt puhumattakaan.

No mitäs sitä sitten tehdä pitäisi, että Autonomistikin kollegoineen olisi tyytyväinen?

Noh, voitaisiin vaikka nyt vihdoin ja viimein luoda realistinen ja toteutettavissa oleva valtakunnallinen strategia autoilun vähäpäästöisyyden edistämiseksi, tarjota siis sopivasti keppiä ja porkkanaa jos ja kun autoilija on valmis ilmastotalkoisiin osallistumaan, ja tukea sitä lainsäädännöllä.

Tällaiseenhan löytyy autoalalta jo useampia julkaistuja hyviä ajatuksia, ei puutu enää kuin toteuttaminen valtiotasolla.

Esimerkiksi kuukausierään perustuva auton käyttö yksityisleasingin kautta kärsii Suomen autoveron vuoksi arvonlisävero-ongelmasta, tuossa mallissa kun pitää laskea ALV auton kokonaishinnan päälle, sisältäen autoveron, ja tämä taasen heittää haastetta auton arvon vuosittaiselle alenemiselle ja leasing-kauden päässä odottavalle jäännösarvolle, varsinkin kun vertaa naapurimaiden vastaaviin autoihin.

Mitäpä jos tehtäisiin niin, että poistettaisiin nyt ensivaiheessa autovero vallan kokonaan latauspistokkeella varustetuilta autoilta ja tuettaisiin näitä samoja autoja Norjan tapaan vaikkapa arvonlisäveron tilapäisellä poistamisella?

Nopealla tsekkauksella se ”halpis-Tesla” ja PHEV Volvo XC60 maksaisivat tämän jälkeen halvimmillaan reilu viisikymmentä tonnia ja pistokehybridi-maasturi Mitsubishi Outlander PHEV enää alta kolmenviiden.

Jos miettii noita käytettyinä maahantuotuja uudenkarheita autoja niin nuo hintaluokat osuvat kohtuullisen hyvin siihen haarukkaan, jossa kyseisiä autoja ostavat asiakkaat myös liikkuvat ja reilun neljänneksen pudotus uuden auton hinnassa vaikuttaisi hurjasti myös leasingvuokran kuukausierään.

Nämä autot sitten viimeistään kolmen vuoden päästä uudelle kierrokselle käytettyinä niin avot – kotimainen tarjonta vastaa saman tien valtaosaan kysynnästä ja saataisiin Suomen teille niitä omia aarteita toisten romujen sijasta!

Mitäpäs Antti ja Sanna enää mietitte, ei muuta kuin räkää hanskaan ja lakeja säätämään, sitä vartenhan se eduskunta on sinne Arkadianmäelle valittu.

Terveisin,
Autonomisti

“Autonomisti” on keski-ikäinen, autojen sisällä, alla ja ympärillä ikänsä viettänyt autoalan ammattilainen, aina autoista lapsellisen kiinnostunut, hiukan sarkastinen, ja aina oikeassa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here