Kauko Säätäjä: Suomi on autoilla liikkumisen maa

Oheinen kuva kertoo visuaalisesti millaiset ovat eri maiden lähtökohdat liikkumista ajatellen. Esimerkiksi Keski-Euroopan maat Tanska, Hollanti sekä Belgia yhteensä edustavat yhteispinta-alaltaan (115 185 neliökilometriä) vain noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Vertaillaanpa esimerkiksi Alankomaiden ja Suomen mittoja: Alankomaat pinta-ala 41 543 km2, väkiluku 17,08 miljoonaa. Suomen pinta-ala 338 424 km2, väkiluku 5,503 miljoonaa. Alankomaiden pinta-ala on hieman suurempi kuin Etelä-Suomen läänin (34 388 km2). Kuva: Wikipedia.

Autojen määrää pyritään yleisesti mittaamaan vertaamalla sitä maan asukaslukuun. Suora rinnastus on kuitenkin väärä. Puolueettomassa vertailussa on ehdottomasti otettava huomioon ilmasto-olosuhteet liikkumisen kannalta sekä maan koko ja muoto.

Vertailtaessa maa-alueiden muotoa saadaan esiin suuria eroja. Esim. Hollannissa asutus on jakaantunut melko tasaisesti koko maan alueelle. Välimatkat ovat tietenkin lyhempiä. Ilmaston lauhkeudesta johtuen myös teiden hoito on huokeampaa ja vain murto-osa Suomen kustannuksista. Lumien aiheuttamat ongelmatkin ovat harvinaisempia.

Siirretäänpä sama vertailu Suomen kartalle. Asukasmäärä neliökilometriä kohti kuuluu Euroopan väljimpiin. Maamme kymmenet tuhannet järvet tuhansine jokineen pilkkovat maa-alueemme rajatuiksi kaistaleiksi.

Asutus on koko maata ajatellen harva verrattuna kaikkiin skandinaavisiin naapurimaihimme. Pinnan muodostuksesta johtuen päivittäiset työ- ja ajomatkat venyvät pidemmiksi. Maan pituudessa vain Ruotsi voittaa.

Asutuksen hajaantumisesta johtuen julkinen liikenne kattaa vain osan matkoista ja liikkumisen tarpeista ja vain Etelä-Suomen suurimmissa kaupunkitaajamissa sekä niiden lähituntumassa. Asioiden hoitoa sekä ostosmatkoja ajatellen julkinen liikenne onnistuu vain osittain.

Hiilineutraalius, mitä se meille merkitsee?

Osana liikkumista on parin viime vuoden aikana noussut ennen kokematon huoli ilmaston laadun parantamisesta. Vaaditaan maakohtaisia toimenpiteitä tilanteen muuttamiseksi. Osa kansasta kokee vaatimustason liian korkeaksi.

Kysyä myös sopii, onko nyt niin, että Suomi haluaa nousta maailman ykköseksi ilmaston muutostalkoissa. Mikäli näin on, kalliiksi tulee kansantaloudellemme ajatellen nykyistä kehitystä.

Selvästi on nyt jo nähtävissä, cityalueiden eduista huolimatta, väestön keskittymisestä aiheutuvat hankaluudet ja haitat. Halutaanko maamme eteläosa ruuhka-Suomeksi ilman, että otetaan todeksi siitä aiheutuvia liikenne- sekä sosiaalisia ongelmia?

Entä turismi?

Kaunis ja puhdas luontomme tuhansine järvineen ja maamme tarjoama hiljaisuus on alkanut kiinnostaa kansainvälisillä turistimarkkinoilla. Vain harvalla näin pienellä maalla on yhtä paljon annettavaa luonnonläheisyyttä arvostaville turisteille.

Selvää on, että tälläkin sektorilla on pidettävä jalat maassa. Luontomme kestokyky on ehdottomasti otettava huomioon. On ratkaistava mitä tarjotaan ja millä ehdoilla. Siinä valtiovallallakin on suuri vastuunsa.

Katso tästä muita Kauko Säätäjän kolumneja.

Nykyhallituksen tavoitteena tulee olla rajoittaa yhä kohoavia asumisen ja liikkumisen kokonaiskustannuksia. Millä muilla keinoilla kuin kiristää verotusta! Mitä se vaikuttaa työllisyyteen jää nähtäväksi.

Summa summarum – Suomi on sijaintinsa sekä kokonsa puolesta ihanteellinen autolla liikkumisen maa. Turismia ajatellen sillä on merkittävä osuus jopa työllisyyden kannalta. Auto mahdollistaa myös kulkemisen monien harrastusten pariin. Käyttämällä autoa järkevästi saavutamme molemmat tavoitteet!

Automatkailua arvostava
Kauko Säätäjä

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here