Savonlinnan Savonrannalla Leivonmäentiellä Tukiojantien risteyksen kohdalla sattui torstaina 11.11. klo 14.50 kolari, jossa oli osallisena henkilöauto ja traktori. Kolarin osapuolena ollut traktori ei pysähtynyt tapahtumapaikalla vaan jatkoi matkaansa Savonrannan suuntaan.
Poliisin tietojen mukaan traktori oli osunut ohitusta tehneeseen henkilöautoon, aiheuttaen siihen vaurioita. Ohitettava traktori oli umpikorinen, tummanvärinen, jossa oli punainen peräkärry.
Onnettomuuteen tai traktoriin liittyvistä havainnoista pyydetään ilmoittamaan sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi, vihjepuhelimeen p. 029 541 5232 tai poliisipäivystykseen p. 029 541 5455 ma-pe klo 08-16.15.
Viranomaisyhteistyönä järjestetty #TaasMennään-joukkoliikennekampanja jää toistaiseksi tauolle, koska koronatilanne on Suomessa heikentynyt, todetaan Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa.
Kampanja jatkuu, kun epidemiatilanne on jälleen parempi. Kampanjalla halutaan kannustaa matkustajia palaamaan takaisin joukkoliikenteen pariin.
#TaasMennään-kampanja alkoi 5.11.2021. Se haluttiin ajoittaa ajankohtaan, kun rajoituksia on purettu, etätyösuositus päättynyt ja rokotuskattavuus Suomessa on noin 80 prosenttia.
Tauolle laittamisen taustalla on terveysviranomaisten arvio siitä, että alueellinen epidemiatilanne on monin paikoin heikentynyt ja edellyttää edelleen toimia tartuntojen vähentämiseksi. Valtakunnallinen 80 prosentin rokotuskattavuus ei yksin riitä epidemian kääntämiseen laskusuuntaan. Alueet päättävät, mitä suosituksia ja rajoituksia tarvitaan epidemian hillitsemiseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö kannustaa yhä käyttämään joukkoliikennettä terveysturvallisesti.
– Kun huomioimme toinen toisemme, voimme matkustaa joukkoliikenteessä terveysturvallisesti. Ota siis rokote, käytä maskia, vältä tungosta ja sairasta kotona, viestintäjohtaja Susanna Niinivaara sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee toistaiseksi kasvomaskin käyttämistä julkisessa liikenteessä koko maassa. Lisäksi liikennepalveluiden tarjoajien on edelleen huolehdittava terveysturvallisuutta parantavista toimista.
Kampanjan järjestävät liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto ja valtioneuvoston kanslian Suomi toimii -viestintäkokonaisuus.
Vuoden Poliisiksi 2021 on valittu vanhempi konstaapeli Teppo Rainio Hämeen poliisilaitoksesta. Liikennevalvonta ja liikenteeseen liittyvät asiat ovat Lahdessa työskentelevän Rainion tehtävistä tärkeimmät.
Kiitospuheessaan Vuoden Poliisi 2021 -tilaisuudessa Rainio korosti, että liikenne koskettaa meitä kaikkia joka päivä. Liikenteeseen liittyy myös meidän kasvutarinamme.
– Nuori siirtyy osaksi liikennettä ajokortin myötä. Ajokortti ja 15-vuoden ikä tuo heti vastuuta lisää. Hyväksyntää haetaan nyt somen katselukertojen tai seuraajien lukumäärällä. Erityisesti nuoret kuljettajat ovat tämän paineen alla haavoittuvaisia. Liikenteessä huomionhakuisuus näkyy usein ylilyönteinä ja ylimääräisenä riskinottona, Rainio totesi.
Erityisen tärkeäksi hän kokeekin työssään nuorison valistamisen oikeaan ja turvalliseen liikennekäyttäytymiseen.
Vuoden Poliisi 2021 julkistettiin 12.11. 2021 Helsingissä.
Kilpa-ajo ja mopomiitit huolestuttavat
Liikenne on turvallisempaa kuin koskaan aiemmin, mutta turvallisuuskehitys on hidastunut ja erityisesti nuorten miesten riskinotto liikenteessä huolestuttaa Vuoden Poliisia.
– Jotkut nuoret kuskit kiihdyttelevät ja ajavat kilpaa täysin piittaamatta nopeusrajoituksista ja itsensä ja muiden turvallisuudesta, Rainio kertoo.
Tilannetta ovat hänen mukaansa kärjistäneet 17-vuotiaille myönnetyt poikkeusluvat ja tietysti korona-aika, kun ei ole ollut kotibileitä eikä kokoontumispaikkoja.
– Kun nuori menettää ajattelemattomuuttaan ajokorttinsa, sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Kun lähtee kortti, lähtee usein myös työ ja rahoituksella hankittu auto. Saattaa olla, että käsiin jää vain autosta otettu velka ja elämä saattaa lähteä alamäkeen, Rainio sanoo.
Toinen huolestuttava ilmiö ovat mopomiitit, joihin saattaa kokoontua satoja nuoria. Mukana on usein sellaista kalustoa, millä ei saisi tiellä liikkua. Ne saattavat olla huonokuntoisia, vaarallisia ja varastettujakin. Jopa vanhemmat saattavat kuskata niitä paikalle peräkärryillä.
Kiihdytellään ja temppuillaan ja katsojat kannustavat. Ilman kypärää, renkaat riekaleina. Välitetään kuvia ja videoita someen. Mukana voi olla myös alkoholia ja huumeita.
– Nuorena opittu liikennekäyttäytyminen siirtyy helposti mukana autoiluun ja tehokkaisiin moottoripyöriin, jolloin kolaririski kasvaa entistä suuremmaksi, Rainio pohtii.
Vanhemmat mukaan nuorten harrastuksiin
Rainion mukaan nuorten vanhemmat eivät useinkaan ole tietoisia lastensa harrastusten todellisesta luonteesta. Hän kannustaakin, että vanhemmat olisivat kiinnostuneita siitä, mitä nuori puuhaa ja tulisivat mukaan harrastuksiin.
– Näitä ylilyöntejä voitaisiin estää, jos vanhemmat olisivat läsnä jo mopon hankinnassa eli ei ostettaisi sitä nuoren silmään ”siistin näköistä” mopoa, joka todellisuudessa kulkee liian lujaa ja on usein varusteiltaan puutteellinen tai säännösten vastainen. Lisäksi seurattaisiin mopon kuntoa, keskusteltaisiin mopolla liikkumisesta ja pidettäisiin kiinni asianmukaisista kotiintuloajoista, Rainio sanoo.
Rainio kuitenkin korostaa, että vain pieni osa nuorista käyttäytyy piittaamattomasti.
– Valtaosa käyttäytyy asiallisesti ja toimii sääntöjen mukaan. Valitettavasti poliisi joutuu yleensä tekemisiin vain ongelmatapausten kanssa. Jos vain olisi aikaa, tekisi mieli mennä juttelemaan niiden kanssa, jotka mopoilevat ja autoilevat moitteettomasti. Keskustella heidän kanssaan liikenteestä, kannustaa ja kiittää heitä, Rainio sanoo.
Helposti lähestyttävä ja monipuolinen liikenteen osaaja
Esimiestensä mukaan Rainio tunnetaan sekä asiakkaiden että työtovereiden keskuudessa suoraselkäisenä ja helposti lähestyttävänä poliisimiehenä.
Valvontatyötään tehdessä hän keskittyy asiakkaaseen ja on valmis kuuntelemaan sekä keskustelemaan kärsivällisesti, olipa lähtötilanne mikä tahansa.
Rainion esimiehet kiittelevät miestä myös aktiivisesta ja monipuolisesta itsensä kehittämisestä työuransa aikana.
Hän on ollut moottoripyöräpoliisina vuodesta 2017 lähtien. Hänen toimenkuvaansa kuuluu maastoliikenteen valvonta sekä moottorikelkalla että mönkijällä ja vaativa ajotapavalvonta erikoiskalustolla.
Rainio hallitsee myös automaattivalvonta-auton käytön ja raskaan liikenteen valvonnan.
Aikuisemmaksi ajajaksi ajan kanssa
Teppo Rainio on myös yksi poliisin ajolupakouluttajista Hämeen poliisilaitoksessa. Tähän hänellä onkin erinomaiset valmiudet, koska hän on suorittanut liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon. Tästä on myös paljon hyötyä liikennevalvontatyössä.
Rainion mukaan nykyään B- ajokortin suorittamiseen kuuluu harmittavan vähän pakollista ajoharjoittelua.
– Usein omat taidot yliarvioidaan ja kuljettajan tutkintoon mennään heti kokeilemaan, kun pakollinen opetus on saatu, hän sanoo.
Kuva: Katja Almgren.
Ajamista voi nykyään tosin ruveta harjoittelemaan jo 16-vuotiaana. Tämä on Rainion mukaan hyvä, koska ajamiseen ehtii tottua toisella tapaa ja kasvaa sen mukana aikuisemmaksi ajajaksi ennen kuin varsinainen kortti irtoaa. Eikä ole hirveää painetta saada ajokorttia muutamassa kuukaudessa, kun 18-vuotta täyttää, kuten aikaisemmin.
Rainio tuntee myös uuden tieliikennelain kiemurat. Hän onkin kouluttanut Hämeen poliisilaitoksen henkilöstöä lain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 2020. Lisäksi hän on ollut vuodesta 2010 alkaen Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan poliisijäsenenä.
Poliisin ammatti motivoi edelleen
Poliisin ura ei ollut Rainion lapsuuden haave. Armeijan jälkeen hän työskenteli muutaman vuoden vartijana ja sitten pyrki poliisikouluun. Poliisiksi Rainio valmistui vuonna 2004.
Virkauransa hän aloitti pienessä Padasjoen nimismiespiirissä ns. sekamiesjärjestelmässä, missä kaikki tekevät kaikkia poliisille kuuluvia tehtäviä. Näiltä ajoilta onkin perua hänen ihmisläheinen työskentelytapansa.
Organisaation muutosten myötä 2009 Rainio siirtyi Lahden poliisilaitokselle kenttätehtäviin. Tässä yhteydessä hän kiinnostui entistä enemmän liikennevalvontatehtävistä ja seuraavan muutoksen myötä 2014 hänelle tarjoutui mahdollisuus siirtyä Hämeen poliisilaitoksen liikennesektorille päätoimiseksi liikenteenvalvojaksi.
Tällä hetkellä hän työskentelee jäsenenä raskaan liikenteen valvontaan painottuvassa ryhmässä.
– En ole ammatinvalintaani katunut missään vaiheessa. Olen hyvin innostunut tästä ammatista edelleen. Työtehtävät ovat hyvin monipuoliset ja kiinnostavat ja aina voi oppia jotakin uutta, hän sanoo.
Vapaa-ajallaankaan Rainio ei malta pysyä poissa liikenteestä, vaikka tieliikenteestä ei olekaan kyse: hän ajaa motocross-pyörillä 3- ja 6 -vuotiaiden poikiensa Onnin ja Sisun kanssa.
– Ei tarvitse poikien sitten teininä mopoa hankkia, hän nauraa.
46. Vuoden Poliisi
Vuoden Poliisi valittiin nyt 46. kerran. Valinnan tekevät yhteistyössä Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto sekä Poliisihallitus. Valinta julkistettiin perjantaina 12.11.2021 Ritarihuoneella Helsingissä.
Valitsijoiden mukaan kuluvan vuoden teemaksi valittu liikenteenvalvonta on sellaista poliisitoimintaa, mikä näkyy laajasti kansalaisille ja vaikuttaa meidän kaikkien arkeen sekä turvallisuuden tunteeseen.
Liikenteenvalvontatehtävissä toimivat poliisit ovat usein ensimmäisinä paikalla, kun liikenteessä tapahtuu ikäviä asioita. He ovat niitä, jotka joutuvat asettamaan itsensä vaaraan tien päällä huolehtiessaan muiden liikenneturvallisuudesta. Näiden ammattilaisten varassa on myös se, että liikenteen lieveilmiöt huomataan ja niihin pystytään puuttumaan.
Hallitus antoi eduskunnalle 11.11.2021 lakiesityksen vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuista.
Lakiluonnoksessa ehdotetaan nykyisten täyssähköisten henkilöautojen ja kaasukuorma-autojen hankintatukien sekä henkilöauton muuntotuen jatkamista vuosina 2022 ja 2023. Lisäksi tukea voisi saada sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintaan vuosina 2022 ja 2023 sekä sähkö- tai kaasukäyttöisen pakettiauton hankintaan vuonna 2022.
– Liikenne sähköistyy yllättävän nopeasti myös Suomessa. Hankinta- ja muuntotuet vauhdittavat menossa olevaa siirtymää fossiilittomaan liikenteeseen, mikä pienentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Uutena hankitut sähkö- ja kaasuautot päätyvät aikanaan käytettyjen autojen markkinoille, jolloin ne ovat entistä useampien saatavilla, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Lisäksi tarkoituksena on vaikuttaa sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankintakustannuksiin, jotta vähäpäästöisen ajoneuvon hankinta olisi mahdollista yhä useammalle ajoneuvon ostajalle. Uusi tukiohjelma olisi määräaikainen ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.
Uudet tuet sekä nykyisten hankinta- ja muuntotukien jatkaminen ovat osa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, josta valtioneuvosto päätti toukokuussa 2021.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja pudottaa päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä.
Kotimaan liikenteen päästöistä henkilöautojen osuus on noin 54 prosenttia ja paketti- ja kuorma-autojen noin 41 prosenttia.Muun muassa täyssähköautojen myynti on tänä vuonna vilkastunut nopeasti ja uusia malleja tulee markkinoille kiihtyvällä vauhdilla.
Kuusi tukea vähäpäästöisen henkilö-, paketti- ja kuorma-auton hankintaan
Lakiluonnoksessa ehdotetaan kuutta tukea:
Nykyisen täyssähköisen henkilöauton hankintatuen jatkaminen. Kuten nykyisin, tukea voitaisiin myöntää kokonaiskustannuksiltaan enintään 50 000 euroa maksavan täyssähköauton hankintaan 2 000 euroa. Tukea voisivat hakea yksityiset henkilöt.
Nykyisen henkilöauton muuntotuen jatkaminen. Kuten nykyisin, tukea voitaisiin myöntää 200 euroa, kun bensiiniauto konvertoidaan etanolikäyttöiseksi ja 1000 euroa, kun auto konvertoidaan kaasukäyttöiseksi.
Uusi sähkökäyttöisen pakettiauton hankintatuki. Tuki olisi sähkökäyttöisen pakettiauton hankintaan porrastetusti kokoon perustuen 2 000, 4 000 tai 6 000 euroa. Tukea voisivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yritykset.
Uusi kaasukäyttöisen pakettiauton hankintatuki. Tuki olisi 2 000 euroa. Tukea voisivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yritykset.
Uusi sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintatuki. Tukea voitaisiin myöntää sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintaan ajoneuvon kokoon perustuen 6 000-50 000 euroa. Tukea voisivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yritykset.
Nykyisen kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuen jatkaminen. Tukea voitaisiin myöntää paineistettua kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan 2000, 4000 tai 6000 euroa ja nesteytettyä kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan 14 000 euroa. Tukea voisivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yritykset. Nykyisin tuki on paineistettua kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan 5000 euroa ja nesteytettyä kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan 12 000.
Milloin tukea haettaisiin?
Tuen myöntämisestä vastaisi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Täyssähköisen henkilöauton tukea haettaisiin hankinnan jälkeen. Pakettiauton ja kuorma-auton hankintatuen hakijan tulisi toimittaa hakemus ennen ajoneuvon hankintaa Liikenne- ja viestintävirastolle.
Mitä seuraavaksi?
Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn.
Uuden lain vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 ja olla voimassa 31.12.2024 asti. Tukikausi olisi 2022-2023, mutta tukea voisi hakea 31.3.2023 asti. Pakettiautoa varten tukea voisi hakea 31.12.2022 asti. Tukea voidaan myöntää, jos tuelle varattua määrärahaa on jäljellä.
Hallitus esittää vuoden 2022 budjetissa 6 miljoonaa euroa hankinta- ja konversiotukiin.
Scanian uusi moottorivalikoima on täysin uusi moottorialusta, jonka suunnitteluun Scanian T&K-osasto käytti viisi vuotta. Uuteen moottorialustaan on panostettu 2 miljardia euroa.
Uuden moottorimalliston myötä Scanian polttomoottorikäyttöisiä ajoneuvoja ostavat asiakkaat saavat paremman polttoainetehokkuuden, biopolttoaineen siedon, käyttötalouden ja CO2-päästöjen vähennyksen, todetaan Scanian tiedotteessa.
Uusi moottorimallisto sopii lukuisiin kuljetustehtäviin ja myötävaikuttavat merkittävästi ponnistuksiin kohti fossiilitonta kuljetusalaa.
Uusien moottoreiden terminen hyötysuhde on Scanian mukaan noin 50 prosenttia, tasolla, johon polttomoottorilla ei Scanian mukaan ennen ole päästy.
Vaikuttavan suorituksen takana on esimerkiksi kaksi yläpuolista nokka-akselia ja AdBluen annostelu Scania Twin SCR -tekniikalla. Voimansiirtolinjan toimintaa valvovat moottorinohjausjärjestelmät myötävaikuttavat käyttötalouteen kaikissa olosuhteissa.
Moottorit on rakennettu kestämään vähintään 2 miljoonaa kilometriä; käyttöön perustuvat optimoidut huoltovälit, tukena myös Scania ProCare ennalta ehkäisevän huollon palvelu
– Jos haluamme, että kuljetusala saavuttaa Pariisin sopimuksen mukaiset tavoitteet, muutoksen on tapahduttava nyt, Scanian kuorma-autotoimintojen johtaja Stefan Dorski sanoo.
– Siksi Scania tuo markkinoille energiatehokkaita ajoneuvoja ja rohkaisee siirtymään uusiutuvien biopolttoaineiden laajempaan käyttöön. Liiketoiminnan tavoitteiden toteuttaminen on myös paras tapa varmistaa, että pystymme investoimaan muutokseen, kuten yhtiömme ja koko alan sähköistykseen.
Lähempänä fossiilittomia kuljetuksia
Aluksi uudessa moottorivalikoimassa on neljä Euro 6 -moottoria, teholtaan 420, 460, 500 ja 560 hv, joten ne sopivat laajasti erilaisiin kuljetustehtäviin.
Ajoneuvoilla, joissa ne yhdistettiin uusiin Scania Opticruise -vaihteistoihin (G25 ja G33, joka esiteltiin vuonna 2020) ja uusiin Scania-taka-akseleihin, saavutettiin kahdeksan prosentin polttoaineensäästö esimerkiksi tavaraliikenteessä ja kylmäkuljetuksissa. Kaikki moottorit voivat käyttää HVO:ta, ja kaksi voi tilata sataprosenttista uusiutuvaa biodieseliä käyttävinä.
– Scania-asiakas, joka käyttää uudella 500 hevosvoiman moottorilla varustettua kuorma-autoa huomaa polttoainekulujen putoavan dramaattisesti edellisen sukupolveemme verrattuna, Dorski sanoo.
Uusi 13-litrainen moottorivalikoima – tekniset tiedot
Skoda Enyaq on yksi voittajista. Kuvassa Skoda Auton pääjohtaja Thomas Schäfer. Kuva: Skoda.
Kultainen ohjauspyörä -palkinnon (Das Goldene Lenkrad) lanseerasi Bild am Sonntag -lehti 1976 ja se on sen jälkeen ollut yksi autoteollisuuden arvostetuimmista palkinnoista. Autolehti Auto Bild on ollut mukana vuodesta 2009.
Auto Bild- ja Bild am Sonntag -lehtien lukijat valitsivat suosikkinsa kaikkiaan 70 uudesta automallista. Eniten ääniä saaneet valittiin finaaliin.
Ehdokkaat jaettiin ensimmäistä kertaa polttomoottoriautojen ja täyssähköautojen sarjoihin. Kultainen ohjauspyörä -palkinto jaettiin kaikkiaan 12 sarjassa.
Saksan Lausitzringillä lokakuun alussa järjestetyissä finalistien testeissä ammattilaisraati arvioi autot monin kriteerein, esimerkiksi ajettavuuden, sisätilojen ja näkyvyyden perusteella.
Päättäjillä on vakavan pohdinnan paikka, miten Suomen elinkeinoelämä ja kotitaloudet pidetään liikkeessä. EU:ssa valmisteltavat direktiivit asettavat synkkiä pilviä tieliikenteestä riippuvaisen Suomen ylle, todetaan Autoliiton tiedotteessa.
Polttoaineiden hintojen raju nousu on saanut monet yritykset ja kotitaloudet vaikeaan tilanteeseen. Raakaöljyn hinta on kaksinkertaistunut vuodessa, mikä on suurin syy polttoaineiden viimeaikaiseen hinnannousuun.
Tähän hintakehitykseen on vaikea kansallisella päätöksenteolla puuttua. Päättäjien on kuitenkin huomioitava liikkumiskustannusten nousu muissa päätöksissään sekä Suomen edunvalvonnassa EU:n suuntaan.
– Suomi on täysin riippuvainen tieliikenteestä. Liikkumiskustannusten nousu ei ole vain henkilöautoilijoiden ongelma, vaan siitä kärsivät myös niin joukkoliikenne kuin tavaraliikenne ja sitä kautta kaikki kuluttajat. Tämän lisäksi se kiihdyttää inflaatiota ja laskee jokaisen euron ostovoimaa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen muistuttaa.
– Vaikka henkilöautoliikenteen sähköistyminen kiihtyy, meillä ajetaan vielä pitkään polttomoottoriautoilla ja siten nestemäisten polttoaineiden hinnoilla on merkitystä. Suomen teillä liikkuu keskimäärin 12,5 vuoden ikäisiä autoja, joiden arvo on muutamia tuhansia euroja. Vaikka sähköllä ajaminen on edullista, on sähköauton hankkiminen vielä varsin kallista ja siten yhä monen ulottumattomissa.
Suomessa 95-oktaanisen bensiinin reilun 1,8 euron verollinen hinta oli marraskuun alussa EU:n tilastojen mukaan unionin kolmanneksi kalleinta Hollannin ja Tanskan jälkeen. Bensiinin nettohinta oli vain reilut 74 senttiä litralta ja siinä edelle kiilasi kymmenen maata. Dieselin verollinen hinta on sijalla kolme ja veroton sijalla viisi.
– Unionin kireimpiin kuuluva polttoaineverotus osuu erityisen kipeästi Suomen kaltaiseen maahan, jossa esimerkiksi henkilöauton käytölle ei usein ole vaihtoehtoja, Nieminen sanoo.
EU:n toimet nostaa myös hintoja
Liikkumiskustannukset uhkaavat nousta jatkossa entisestään EU:n ilmastolakipaketin myötä. Valmisteilla on useita direktiivejä liittyen muun muassa tieliikenteen päästökauppaan, energiaverotukseen ja uusitutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämiseen.
– EU:n omien vaikutusarvioiden mukaan esimerkiksi tieliikenteen päästökauppa nostaisi bensiinin hintaa 11 ja dieselin 13 senttiä litralta. Todellista vaikutusta ei kuitenkaan tiedä kukaan. Biokomponenttien lisääminen nostaa puolestaan tuotantokustannuksia ja sitä kautta kuluttajahintoja, Nieminen sanoo.
– Energiaverodirektiivissä esitetään bensiinin ja dieselin verokantojen yhtenäistämistä. Jos bensiinin verotusta ei olla valmiita alentamaan, tarkoittaisi se dieselin pumppuhintoihin arviolta yli 20 sentin korotuksia litralta.
Kaiken tämän päälle Suomessa on väläytelty vielä tieliikenteen kansallisen päästökaupan luomista.
– Nyt punnitaan se, miten hyvin Suomi pystyy ja haluaa ajaa kansalaistensa etuja EU:ssa. Suomen liikenteen ja sitä kautta koko kansantalouden erityisolosuhteet on huomioitavat valmisteilla olevissa direktiiveissä. Lisäksi kansallisella tasolla on mietittävä, kuinka paljon tieliikennettä voidaan verottaa aiheuttamatta peruuttamatonta vahinkoa Suomen kilpailukyvylle ja kansalaisten toimeentulolle, Nieminen toteaa.
Helsingin poliisi tutkii liikenneonnettomuutta, joka tapahtui Helsingissä Kalevankadun ja Albertinkadun risteyksessä tiistaina 9. marraskuuta hieman ennen aamuseitsemää. Poliisi kaipaa onnettomuudesta silminnäkijähavaintoja esitutkintaa varten.
Tapauksessa törmäsivät toisiinsa Toyota Truck Masters -merkkinen auto ja sähköpotkulautailija.
Auton kuljettaja oli kääntymässä vasemmalle, kun vastakkaisesta ajosuunnasta tuli sähköpotkulautailija. Sähköpotkulautailija ja auto osuivat toisiinsa risteyksessä.
Poliisi pyytää silminnäkijähavaintoja onnettomuudesta ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen RRT10B.Helsinki@poliisi.fi tai puhelimitse 029 547 0011 (arkena klo 8–16).
Tapausta tutkitaan epäiltynä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja epäiltynä vammantuottamuksena.
Torstaina puolen päivän aikaan autoilija ilmoitti Lapin poliisilaitokselle törmänneensä Ounasjoen Itäpuolentiellä isohkoon harmaaseen koiraan.
Vauhtia törmäyshetkellä oli noin 60 km/h, ja osuma kohdistui koiran takapäähän lonkan seudulle.
Autoilija yritti tavoittaa koiraa, mutta se lähti juoksemaan karkuun itään päin metsän puolelle.
Koira on rodultaan mahdollisesti jämtlanninpystykorva tai harmaa norjanhirvikoira. Erityisenä tuntomerkkinä on, että koiralla oli törmäyshetkellä kaulassaan nuolemista estävä kauluri.
Koiran omistajaa pyydetään ottamaan yhteyttä Lapin poliisin. Havaintoja koirasta voi ilmoittaa osoitteeseen ati.lappi@poliisi.fi tai vihjenumeroon 029 546 6259.
