Autotoday tutustui: Mercedes-Benz V-sarja – tila-autoilua

Kuva: CvB.

Mercedes-Benzin autovalikoima on nykyään erittäin laaja, ja tarjolla on perinteisiä Mersuja ja nykyaikaisia katumaastureita.

Yksi ehkä hieman taustalle jäänyt malli on V-sarja, joka ulkoisesti näyttää Vitolta, mutta on kuitenkin ihan oma mallinsa, niin sanottu tila-auto.

Katso tästä Autotodayn muut koeajot.

Vuonna 2014 esiteltyä V-sarjan autoa on toimitettu asiakkaille yli 200 000 kappaletta. Viime vuonna V-sarja teki myös oman myyntiennätyksensä 64 000 autolla.

Auto on tarjolla sekä taka- että nelivetoisena. Koeajossa oli keskipitkä nelivetoinen malli 250 d.

Uudistuneessa V-sarjassa hyödynnetään Mercedes-Benzin OM 654 -dieselmoottoria kolmena eri tehoversiona

V 220 d -mallin teho on 163 hv ja vääntö 380 Nm
V 250 d -mallin teho on 190 hv ja vääntö 440 Nm
V 300 d -mallin teho on 239 hv ja vääntö 500 Nm

Alumiinirakenteisissa moottoreissa on käytetty taloudellisuutta parantavia teknisiä ratkaisuja kuten teräsmäntiä, männänpäihin porrastettuja palotilasyvennyksiä ja alumiinista sylinteriryhmää. Sylinteripinnat on pinnoitettu Formula 1 -moottoreissa käytetyllä Nanoslide-menetelmällä.

Uusi 250 d on Mercedeksen mukaan noin 13 prosenttia polttoainetehokkaampi kuin edeltäjänsä.

Kuva: CvB.

Uuden polttoprosessin lisäksi moottorissa käytetään dynaamista, monikanavaista pakokaasujen takaisinkierrätystä ja jälkikäsittelyä, mikä pienentää kulutusta ja päästöjä.

V-sarjan vaihteistoksi on ensi kertaa saatavilla 9G-Tronic-automaattivaihteisto. Kuljettajan käytössä ovat Eco-, Comfort- ja Sport-ajotilat. On myös mahdollista vaihtaa käsin ohjauspyörän siivekkeillä.

V-sarjaan saa kaikenlaisia herkkuja, ja parhaiten varustellun mallin lisävarusteet ovat todella monipuoliset.

Varustetasot ovat perusversion lisäksi Avantgarde, Exclusive ja AMG Line.

Verhoiluvaihtoehtoja on kaikkiaan kuusi, uutuutena tartufo-nappanahkaverhoilu. V-sarjaan on saatavana valinnaisvarusteena S-sarjasta tutut ilmastoidut ja hierovat mukavuusistuimet täysin taittuvilla selkänojilla.

Kuva: CvB.

V-sarjan turvavarustelua on lisätty merkittävästi. Vakiovarusteina ovat muun muassa sivutuuliavustin ja vireystila-avustin sekä aktiivinen jarruavustin.

Havaitessaan törmäysvaaran edellä ajavaan jarruavustin varoittaa kuljettaa visuaalisesti ja akustisesti. Jos kuljettaja reagoi, avustin lisää jarrupainetta tilanteen vaatimalla tavalla. Mikäli kuljettaja ei reagoi, järjestelmä aloittaa automaattijarrutuksen.

Kaupunkiympäristössä avustin havaitsee myös paikallaan pysyvät esteet ja katua ylittävät jalankulkijat.

Toinen uusi turvallisuusjärjestelmä on valinnaisvarusteena saatava kaukovaloavustin. Sen ansiosta kuljettaja voi ajaa koko ajan kaukovalot päällä. Kohtaustilanteissa valoumpioiden ledejä varjostetaan niin, että valokiila on U-kirjaimen muotoinen eikä häikäise vastaantulijaa.

Kuva: CvB.

Karvalakkimalli ja hieman paremmin varusteltu

Autotodayn koeajossa oli V-sarjan kaksi versiota. Ensiksi kokeilimme aivan perusmallia, joka ei millään tavalla sävähdyttänyt. Sen jälkeen saimme ajettavaksi paremmin varustellun – ja kalliimman mallin.

Aktiivisen jarruavustimen, peruutuskameran ja kaukovaloavustimen lisäksi karvalakkimallissa ei ollut tarjolla kovinkaan paljon ylimääräisiä herkkuja.

Molemmat versiot olivat 7-paikkaisia. Autot saa myös kahdeksanpaikkaisina.

Karvalakkimallissa oli kangaspäällysteiset istuimet ja paremmassa mallissa nahkapintaiset

Kuva: CvB.

Vaikka V-sarja on nyt päivitetty, auton ohjaamo tuntuu vanhahtavalta.

Autossa ei esimerkiksi ole uutta MBUX-multimediajärjestelmää. Auton perusvarustukseen ei myöskään kuulu navigointia.

Ohjaamo on oikeastaan aika karu, ja se on kaksipaikkainen. Penkkien välissä ei ole mitään koroketta, vaan keskikonsolin mukitelineet ovat lattiatasolla.

Ajoasennon saa säädettyä pitkällekin kuljettajalle, sillä etupenkkien takana ei ole väliseinää kuten pakettiautoissa.

Ajotuntuma on selvästi henkilöautomaisempi kuin pakettiautossa. Jousitus toimii hyvin kevyelläkin kuormalla.

Auton matkustamon penkit ovat irrotettavissa ja asennettavissa eri suuntiin. Penkkien nosto vaatii kuitenkin voimaa. Penkkien väliin saa tarvittaessa myös pöydän

Kuva: CvB.

Penkkejä voi myös siirtää kiskoja pitkin eteen- tai taaksepäin.

Autoissa oli kolme erillistä istuinta ja yksi kahden istuttava kokonaisuus.

Kahden istuttava penkki painaa sen verran, että yksi ihminen ei hevillä lähde sitä nostamaan ulos autosta.

Karvalakkimallissa sivuovi oli vain oikealla puolella, mutta auton saa myös vasemmalle puolelle sijoitetulla liukuovella varustettuna. Sellainen oli toisessa koeajoautossa.

Paremmin varustellun mallin liukuovet toimivat myös sähköisesti.

Molemmissa malleissa oli takana takaa aukeavat tuuletusikkunat. Ne avataan ja suljetaan sähköisesti. Niiden kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, etteivät ne jää vahingossa auki.

Ajettavuus kohdallaan

Autossa on sekä henkilöauton että pakettiauton plussat. Auto on hyvin henkilöautomainen ajettava, ainoa merkittävä poikkeus on hieman pystympi ajoasento. Pienimmällä moottorilla auto ei ole mikään hirmu kiihtymään, mutta kevyellä kuormalla sillä pysyy hyvin liikenteen rytmissä.

Karvalakkimallissa oli 163-hevosvoimainen moottori, ja paremmin varusteltu malli oli 190-hevosvoimainen.

Pakettiauton hyviä puolia V-sarjassa on auton korkeus ja näkyvyys ohjaamosta. Autosta näkee edessä olevien henkilöautojen yli, eli sillä voi ajaa hyvin ennakoivasti.

Kuva: CvB.

Hallintalaitteet ovat hyvin käden ulottuvilla. Keskikonsolin keskellä on Mersun perinteinen kosketuskytkin ja pyörylä, jolla voidaan ohjata näytön toimintaa, esimerkiksi radiota.

Autossa on kolme toimintatilaa, eco, normaali ja sport. Toimintatiloissa ei ole merkittäviä eroja, ja esimerkiksi maantieajossa ajoin melkein koko ajan eco-tilassa.

Auton penkit olivat hyvin matkustusystävällisiä myös takatilassa. Jokaisella yksittäisellä penkillä on kyynärnojat samoin kuin edessä istuvilla.

Paremmin varustellussa mallissa oli lisäilmastointi takatilaan, jonka lämpötila on erikseen säädettävissä matkustajien penkeiltä.

Ehkä parasta lisäherkkua kalliimmassa V-mallissa oli älykäs vakionopeudensäädin. Sen avulla maantiellä pystyi ajamaan pitkiäkin matkoja koskematta kaasu- tai jarrupolkimeen.

Ehkä ainoa huono asia oli auton hidas kiihtyminen automatiikan avulla.

Kuva: CvB.

Kenelle?

Mercedeksen V-sarja ei ole tarkoitettu tavallisen kansan suureksi perheautoksi ­– siihen se on liian kallis.

V-sarjan hinnaston haarukka on melkoinen. Halvin versio maksaa runsaat 65 000 euroa ja kallein versio yli 160 000 euroa.

Paremmin varusteltu koeajoauto maksaa runsaat 100 000 euroa.

V-sarja on yllättäen kyllä saatavana myös pakettiautona. Halvin pakettiautoversio maksaa hieman alle 60 000 euroa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here