Auton pelti- ja lasivaurioiden korjauksessa voidaan ympäristökuormaa vähentää korjaamalla vahingoittuneet osat niiden vaihtamisen sijaan tai hyödyntämällä kierrätettyjä osia. Nämä ovat usein myös kustannuksiltaan edullisimmat korjausvaihtoehdot, todetaan Autoklinikan tiedotteessa.
Kierrätettyjen osien käytössä on Autoklinikan mukaan kuitenkin vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Yhtiö kutsuukin alan toimijat kanssaan nostamaan kierrätysosien käytön uudelle tasolle.
Autoklinikan tavoitteena on olla alan suunnannäyttäjä vastuullisessa vahinkokorjaustoiminnassa ja yhtiölle onkin myönnetty esimerkiksi ISO 9001:2015 -laatujärjestelmän ja ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmän sertifikaatit. Mutta miten vastuullinen toiminta konkretisoituu Autoklinikka-korjaamojen arjessa?
Ympäristövastuun ytimessä korjaus ja kierrätys
– Usein helpoin tapa korjata vahingoittunut auto on rikkoutuneen osan vaihtaminen uuteen. Ikävä kyllä se on myös ympäristöä kuormittavin ja asiakkaalle monesti kallein tapa, minkä vuoksi Autoklinikalla korjataan aina kaikki, mikä laadukkaasti ja turvallisesti korjattavissa on. Muovia voidaan hitsata ja lasia korjata. Pienet peltikolhut taas ovat oikaistavissa. Lisäksi pyrimme mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään purettuja osia eli kierrätysosia. Täysin uuden osan käytön tulisi olla aina viimeinen vaihtoehto, Autoklinikan toimitusjohtaja Antti Huhtala toteaa.
// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //
Kierrätysosilla voi olla iso vaikutus vahinkokorjauksen ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin, ja myös kuluttajat toivovat niiden hyödyntämistä. Autoklinikka teetti vuoden 2021 toukokuussa kyselytutkimuksen, jossa 80 prosenttia vastanneista halusi oman autovaurionsa korjauksessa käytettävän kierrätysosia mahdollisuuksien mukaan.* Suomessa kierrätysosien saatavuus ja hyödyntäminen eivät kuitenkaan ole vielä kovin pitkällä.
– Kierrätysosien käyttö on Suomessa edelleen verrattain vähäistä. Eniten kierrätysosia saadaan vakuutusyhtiöille lunastukseen menneistä autoista, mutta niistä saatavien purkuosien koko hyödyntämispotentiaalia ei ole vielä täysin saavutettu, Huhtala sanoo, ja jatkaa:
– Ratkaisu tähän voisikin olla keskittäminen, jolloin osa lunastukseen menevistä autoista ohjattaisiin suoraan esimerkiksi Autoklinikalle purettavaksi. Näin kierrätysosat saataisiin heti käyttöön. Haluaisinkin kutsua autovakuuttajat ja muut alan toimijat kanssamme kierrätystalkoisiin. Yhdessä voisimme varmasti hioa lunastusautoista saatavien osien hyödyntämistä Suomessa ja tehdä näin vahinkokorjauksesta entistä vastuullisempaa.
Korkean korjausasteen ohella Autoklinikka panostaa muun muassa jätteiden käsittelyyn. Autojen korjaus ja maalaus tuottaa väistämättä jätettä, mutta Autoklinikalle on ensisijaisen tärkeää, että kaikki tuotettu jäte voidaan mahdollisimman tehokkaasti uusio- tai hyötykäyttää.
Autoklinikan hyötykäyttöaste onkin lähes 100 %, eli lähes kaikki korjaamoilla syntyvä jäte muutetaan energiaksi tai kierrätetään. Tätä energiaa voidaan käyttää esimerkiksi rakennusten lämmittämiseen.
Vastuullinen toiminta luo hyvät edellytykset myös kasvulle, joka taas voi lisätä koko yhteiskunnan hyvinvointia muun muassa verotulojen ja työpaikkojen kautta. Vuodesta 2011 lähtien Autoklinikan liikevaihto on kasvanut keskimäärin 26,9 % per vuosi, ja vuonna 2021 yhtiö rekrytoi 81 uutta ammattilaista palveluverkostoonsa.
*Kyselyn toteutti SynoInt verkkopaneelina toukokuussa 2021. Mukana oli 1010 suomalaista 18–80-vuotiasta vastaajaa. Otos oli väestöä demografisesti edustava.
Autoklinikka juhlii tasavuosia
Autoklinikka avaa oman koulutuskeskuksen — ”Peltisepät ovat katoava luonnonvara”
Katutaideteos hiljensi autoilijoiden nopeuksia Espoon Kauklahdessa
