Oulun poliisi kirjoitti 180 liikennevirhemaksua, yhdet sakot liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja 25 pysäköintivirhemaksua Oulun keskustassa perjantai-iltana.
Tehovalvonnalla poliisi puuttuu holtittomaan ja jopa vaarantavaan ajotapaan ja pyrkii parantamaan Oulun keskustan rapautunutta liikennekulttuuria.
Liikennevirhemaksuja kirjoitettiin eniten Torikadun joukkoliikennekadulla ajamisesta.
”Joukkoliikennekadun tarkoitus on mahdollistaa turvallinen ja sujuva kulku linja-autoille ja takseille sekä suojaamattomille tienkäyttäjille, joita Torikadulla liikkuu paljon”, Oulun poliisilaitoksen liikenneyksikön johtaja, ylikomisario Tommi Heikkilä muistuttaa.
Poliisi joutui puuttumaan perjantaina myös pyöräteillä ja kävelykatu Rotuaarilla ajamiseen. Liikennevirhemaksuja kirjoitettiin lisäksi muun muassa linja-autokaistalla ajamisesta, liikennevalojen huonosta noudattamisesta, katsastamattomista autoista, taksivalaisimen puuttumisesta sekä matkapuhelimen käytöstä ajon aikana.
Lisäksi poliisi puuttui suojaamatonta liikennettä haittaavaan ja vaarantavaan autojen pysäköintiin ja pysähtymiseen jalkakäytäville, pyöräteille tai liian lähelle suojatien etureunaa.
Ajotapavalvonta ja suojaamaton liikenne ovat keskeisellä sijalla poliisin liikenneturvallisuustyössä. Suojaamattomaan liikenteeseen kiinnitetään erityistä huomiota Oulussa kevään aikana.
Vaaranpaikat korostuvat viikonloppuiltaisin, kun keskustassa liikkuu paljon juhlijoita. Myös poliisi on läsnä näkyvästi ja valvoo yleisen järjestyksen ja turvallisuuden lisäksi myös liikennettä.
Tänään on tarkalleen 15 vuotta siitä, kun moottoritie Helsingin ja Turun välillä vihittiin käyttöön. Se oli Suomen kautta aikojen surin tiehanke.
Vihdoinkin! Turun ja Helsingin välinen moottoritie vihitään käyttöön
Suomen suurimman tiehankkeen merkittävää etappia juhlistetaan tänään, kun Turku-Helsinki-moottoritien viimeisin osuus Muurla-Lohja vihitään käyttöön. Uusi tie säästää kustannuksia, lyhentää matka-aikoja sekä parantaa niiden ennustettavuutta. Liikenneturvallisuus paranee selvästi.
Uuden tien vaikutukset ovat merkittäviä: kustannuksia säästyy, matka-ajat lyhenevät ja niiden ennustettavuus paranee. Lisäksi liikenneturvallisuus paranee selvästi.
Esimerkiksi Lohjan ja Muurlan välillä vältytään kymmenessä vuodessa arviolta 250 henkilövahinko-onnettomuudelta, joissa kuolisi 50 ihmistä. Liikenteen kustannussäästöiksi on arvioitu 17 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteiskunnan saamien hyötyjen arvioidaan olevan yli puolitoistakertaiset kustannuksiin nähden.
Koko Helsinki-Turku-yhteysvälin valmistuminen parantaa logistisen ketjun tehokkuutta ja lisää mahdollisuuksia satamien ja ulkomaanreittien käytössä. Kauttakulkureitin kilpailukyky paranee ja tien kansainvälinen rooli vahvistuu. Tie on tärkeä kuljetusyrityksille riippumatta siitä, missä päin Suomea niiden kotipaikat ovat.
Onnistunut elinkaarimallihanke E18 Muurla-Lohja -moottoritie on toinen elinkaarimallilla toteutettu tiehanke Suomessa. Tiehallinto on tilannut Tieyhtiö Ykköstieltä 51 kilometrin pituisen moottoritien rahoituksen, suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon 21 vuodeksi palvelumaksua vastaan.
Elinkaarimallin ideana on jakaa suuren investointihankkeen vastuut ja riskit tilaajan ja palveluntuottajan välillä niin, että riski on sillä osapuolella, jolla on osaamisensa perusteella paras kyky riskin hallintaan. Elinkaarimallissa hankkeen kustannukset kohdistuvat paremmin sen taloudelliselle pitoajalle, ja tärkeiden hankkeiden toteutumista voidaan aikaistaa elinkaarimallin rahoitusratkaisujen kautta.
Tien käyttäjät ja yhteiskunta hyötyvät, kun palveluntuottajalle maksettava palvelumaksu sidotaan tien käytettävyyteen ja palvelun laatutasoon. Palvelumaksun suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi tien kunnossapidon laatutaso, tien liikenneturvallisuus ja ympäristövaikutukset.
Tie käyttöön ennätysajassa
Turku-Helsinki-moottoritien viimeisen vaiheen, E18 Muurla-Lohja -moottoritien, rakentaminen käynnistyi lokakuussa 2005. Loppuvaiheen ongelmista huolimatta tie valmistui ennätysajassa ja se avattiin liikenteelle kokonaisuudessaan tammikuun lopulla.
Tien rakentamiseen on liittynyt monia haasteita: lukuisat taitorakenteet, kuten 75 siltaa ja seitsemän tunnelia turvallisuusjärjestelmineen sekä ympäristövaatimukset liito-oravineen, luontovyöhykkeineen ja melu- ja pohjavesisuojauksineen ovat asettaneet rakentamiselle ja myös vuorovaikutukselle lisävaatimuksia. Haasteisiin ja vaatimuksiin on nyt vastattu.
Viime hetkillä ongelman muodostivat tunnelien turvallisuuteen ja liikenteenhallintaan liittyvät järjestelmät, jotka viivästyttivät Lahnajärven ja Lohjan välisen, viisi tunneliparia sisältävän osuuden käyttöönottoa runsaalla kahdella kuukaudella. Moottoritie otettiin käyttöön heti, kun järjestelmien turvallisuustaso oli riittävä, mutta järjestelmien saattaminen täyteen toimintakuntoon johtaa vielä liikenteen tilapäisiin siirtämisiin vanhalle tielle.
E18 Venäjän rajalle vuoteen 2015 mennessä
Hallitusohjelman mukaan Eurooppatie 18 toteutetaan Venäjän rajalle saakka moottoritietasoisena vuoteen 2015 mennessä. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan vielä huomattava suunnittelu- ja rakentamisponnistus, joka sisältää neljä suurta väylähanketta: Kehä III:n parantamisen 2. vaihe, Koskenkylä-Kotka, Haminan ohikulkutie, Hamina-Vaalimaa.
Haminan ohikulkutien rakentamisen toivotaan käynnistyvän jo vuonna 2010. Myös Koskenkylä-Kotka-yhteysvälin toteuttaminen elinkaarihankkeena edellyttäisi alustavine töineen alkurahoitusta jo 2010. Kehä III:n itäpään toimivuuden parantaminen on myös erittäin tärkeää Vuosaaren sataman toiminnalle. Hamina-Vaalimaan aika tulee myöhemmin. Hankkeiden yhteenlasketut rakentamiskustannukset ovat 850 miljoonaa euroa.
E18 Muurla-Lohja-hankkeen tilaaja on Tiehallinto ja palveluntuottaja Tieyhtiö Ykköstie. Tien on rakentanut Skanskan ja Lemmikäisen työyhteenliittymä E18.
Muurlan ja Lohjan välisestä 51,3 kilometrin mittaisesta tieosuudesta peräti kymmenesosa eli yhteensä 5,2 kilometriä kulkee kalliotunneleissa. Tieosuudella on kaikkiaan seitsemän moottoritietunnelia, 8 eritasoliittymää ja 48 siltapaikkaa. Karnaisten 2,2 kilometrin pituinen tunneli on Suomen pisin maantietunneli.
Tiehankkeeseen kuuluvat tunnelit kaksinkertaistavat kerralla Suomen tietunneleiden määrän. Tunneleita on hankkeessa runsaasti, koska ne lieventävät tien ympäristövaikutuksia muun muassa säästämällä arvokkaita kulttuurimaisemia ja mahdollistamalla eläinten entistä vapaamman liikkumisen. Tieosuudella ympäristöhaittoja on torjuttu myös siten, että lähes 30 kilometrin matkalla on meluesteitä. Tämä heijastuu tienkäyttäjille toisaalta siten, että avautuvia tienvarsimaisemia on rajoitetusti.
Sähköajoneuvojen pikalatausratkaisuja tarjoava Kempower on toimittanut yhtiön ensimmäiset julkiset pikalatausratkaisut Saksaan Kleven kaupunkiin. Latausasemaa operoi Kuster Energy.
Kempower on toiminut Saksassa jo useiden vuosien ajan ja toimittanut Saksaan pikalatausratkaisuja esimerkiksi sähköbusseille, sähkörekoille ja muun muassa Berliinin kadunlakaisukoneille. Eichrecht-sertifikaatin myötä Kempower voi nyt tarjota pikalatausratkaisuja myös julkisille latausasemille henkilöautojen lataukseen.
400 kW:n kokonaisteholla ja neljällä Kempower Single output Satellite -lataussatelliitilla varustetulla Kuster Energyn latausasemalla Klevessä sähköautoilijat voivat jatkossa ladata autonsa nopeasti matkan varrella.
”Eichrecht-sertifiointiprosessi on tuottanut tulosta, ja voimme jatkossa tarjota pikalatausratkaisujamme laajemmalle asiakaskunnalle Saksassa. Olemme iloisia Saksan ensimmäisestä julkisesta Kempower -latausasemasta ja odotamme innolla saksalaisten sähköautoilijoiden kokemuksia ja palautetta latauskokemuksesta Kempowerin latureilla,” sanoo Philipp Oppolzer, Kempowerin Keski-Euroopan alueen liiketoiminnan kehitysjohtaja.
”Kempowerin pikalatausratkaisut ovat ainutlaatuisia niiden tehokkuutensa ja pienen koon ansiosta. On hienoa avata ensimmäinen julkinen Kempower -pikalatausasema Saksassa, ja tarjota saksalaisille sähköautoilijoille Kempowerin ensiluokkainen DC-latauskokemus. Tämä pikalatauskenttä ei varmasti jää viimeiseksi,” sanoo Kuster Energyn toimitusjohtaja Lars Kuster.
Škoda Trainee -ohjelman kautta on työllistynyt oppisopimuskoulutuksella jo noin sata autoalan ammattilaista. Kokonaisuuteen sisältyy kolme ohjelmaa: Škoda Myyjätrainee, Škoda Mekaanikkotrainee ja Škoda Autokorimekaanikkotrainee. Ohjelmat tarjoavat uramahdollisuuksia jatkuvasti kehittyvällä alalla, jolla riittää työtilaisuuksia.
Kaikkien aikojen ensimmäinen Škoda Myyjätrainee -ryhmä aloitti keväällä 2018. Tammikuussa 2024 ohjelma starttasi jo viidennen kerran. Ensimmäiset uuden ajan mekaanikot valmistuivat Škoda Mekaanikkotrainee -ohjelmasta keväällä 2020, jonka jälkeen ohjelma on uusittu kaksi kertaa. Kolmikon uusin Škoda Autokorimekaanikkotrainee -ohjelma käynnistyy toukokuussa 2024.
”Yhteensä yhdeksän Trainee-ohjelman aikana on käsitelty noin 3000 hakemusta ja luotu noin sata työpaikkaa. Valtava hakemusmäärä kertoo paitsi kiinnostuksesta alaa kohtaan, myös Škodan vahvasta brändistä. Vastaavaa pitkäjänteistä tekemistä ei alalta muualta löydy”, ohjelman rehtori Peter Åhman Promira Group Oy:stä sanoo.
Hakemusten määrä ylitti kaikki odotukset
Trainee-ohjelmiin on haettu kuuden vuoden aikana eri-ikäisiä ihmisiä monipuolisine taustoineen. Osa on vasta tulossa työelämään, kun osalla on jo enemmän urataustaa. Alanvaihtajille ohjelmat tarjoavat turvallisen tavan löytää polkuja uusiin unelmien ammatteihin.
Uusimpaan Autokorimekaanikkotrainee-ohjelmaan tulleiden hakemusten määrä ylitti Åhmanin mukaan kaikki odotukset. Tavoitteena oli valita 15 hakijaa, mutta sopivien hakijoiden määrä oli monikymmenkertainen.
”Haimme mukaan innostuneita, motivoituneita ja käsistään taitavia henkilöitä aiemmasta työkokemuksesta tai opinnoista riippumatta. Trainee-ohjelma sopii esimerkiksi korimekaanikon työt jo aloittaneille tai niitä harrastaville, automekaanikkona toimineille sekä uusia uramahdollisuuksia etsiville vaikkapa rakennus-, energia- tai konepajateollisuuden aloilta”, Åhman kertoo.
Ohjelmasta on kasvanut on merkittävä rekrytointikanava
Trainee-ohjelmat toteutetaan yhteistyössä Škodaa maahantuovan Helkama-Auto Oy:n, Kainuun Ammattioppilaitoksen (KAO) ja Promira Group Oy:n sekä autokorimekaanikkotrainee-ohjelmassa myös Asiantuntijatehdas Oy:n kanssa.
”Koulutukset ovat korkealaatuisia ja tarkasti mietittyjä kokonaisuuksia, joiden tarkoituksena on luoda ohjelmaan valituille kaikki edellytykset viihtyä ja menestyä niin Škoda-myyjinä, Škoda-mekaanikkoina kuin Škoda-autokorimekaanikkoina”, business development manager Jani Kiviranta Helkama-Autosta kertoo.
”Tulokset ja kokemukset ovat hyviä. Škoda-jälleenmyyjille ja Škoda Service -merkkihuolloille ohjelmista on kasvanut merkittävä rekrytointikanava, sillä ne tarjoavat luotettavan ja turvallisen tavan kouluttaa ja työllistää uusia osaajia jatkuvasti kehittyvälle autoalalle hienon brändin parissa.”
Oppisopimuskoulutuksella uudelle uralle
Kaikki Trainee-ohjelmat pitävät sisällään työssäoppimisen ohella merkkikohtaisia koulutuksia, verkkokursseja, itseopiskelua ja lähipäiviä.
Ohjelmaan valitut tekevät töitä Škoda-jälleenmyyjäliikkeissä ja Škoda Service -merkkihuolloissa samalla, kun oppivat uutta ja kehittyvät alan ammattilaisiksi. Oppisopimusajalta maksetaan palkkaa.
Noin vuoden kestävän koulutuksen aikana suoritetaan ohjelmasta riippuen ajoneuvoalan ammattitutkinto tai esimerkiksi vauriokorjauksen osaamisalan tutkinnon osia. Koulutus huipentuu näyttötyöhön ja sertifiointiin.
Kevät näkyy niinkin, että polkupyörien ostosesonki on alkanut. Jo tällä hetkellä käytettyjen polkupyörien myyntiaika on Torissa tavanomaisesti 1–3 vuorokautta. Tuo on myyntiajan mediaani eli laskelma ei huomioi kaikkein nopeimmin poistuvia myynti-ilmoituksia eikä pisimpään tarjolla olleita myynti-ilmoituksia.
– Käytettyä tavaraa myydessä on suuri merkitys sillä, että on liikkeellä silloin, kun kauppatavaralle on tarvetta. Sesongin aikaan tavara liikkuu aivan eri tahdilla kuin sesongin ulkopuolella. Esimerkiksi polkupyörien mediaani myyntiaika on Torissa joulukuussa 11 vuorokautta. Kun taas maalis–toukokuussa nopeimmat ilmoitukset tehoavat niin nopeasti, että 1 vuorokausi mahtuu mediaaniin, Torin johtaja Jenni Tuomisto sanoo.
Sesonkiajan vilkkaan menekin takia käytetyn tavaran kaupassa otollisinta olisi myydä vanha tavara ensin pois ja hankkia uudempi tilalle vasta sen jälkeen. Sen sijaan, että ensin hankkii uudemman ja alkaa sitten kaupitella ylimääräiseksi jäänyttä.
– Vuodenajat ovat kaikille samat, tarpeet monille myös. Kun sinulla on keväällä tarve vaikkapa polkupyörän tai puutarhakalusteiden ostamiselle, varmaankin monella muullakin on. Ja jos sinä reagoit siihen ostamalla tavaraa, niin reagoi moni muukin. Siksi jos aikoo myydä tavaraansa pois, myynti kannattaa aloittaa silloin, kun tavaralle on tarvetta, Tuomisto toteaa.
Nyt trendaavat Jopo ja Woom
Tällä hetkellä Torissa on tarjolla noin 13 000 polkupyörää. Lisää julkaistaan noin 500 ilmoituksen päivävauhdilla.
– Pyöräilykauden alun perusteella tämän kevään trendeiksi näyttävät muodostuvan aikuisten pyörissä Jopot ja lasten pyörissä Woom-pyörät. Jopolla on ollut kauan laaja kulttisuosio. Woom on lasten polkupyörissä tuore villitys, Tuomisto kommentoi.
Woom on 10 vuotta sitten Itävallassa perustettu lasten ja nuorten pyöriin erikoistunut valmistaja.
– Kolmas juuri nyt pyöräilykauden aluksi pinnalla oleva trendi ovat potkupyörät. Ne ovat hyvä esimerkki otollisesta vertaiskauppatuotteesta. Ne ovat kestäviä, tarpeellisia liki kaikissa perheissä ja niiden käyttämiseen on selkeä sesonki. Ja edullisiakin, joten kynnys ostamiselle on matala, Tuomisto kertoo.
Käytettyjen polkupyörien valikoima uudistuu nyt reaaliajassa, koska uusia myynti-ilmoituksia julkaistaan noin 500 päivittäin ja tavanomaisesti kaupat syntyvät 1–3 vuorokaudessa.
13 000 kulkupelin heinäsuopaa kannattaa suodattaa esimerkiksi hintahaitarilla sekä vapaalla sanahaulla. Tarjolla olevien pyörien lukumäärä vaihtelee maakunnittain paljon. Ilmoitushaussa voi valita katseltavan vain tiettyä maakuntaa. Samassa selviävät maakuntakohtaiset ilmoitusmäärät.
Lenkki Oy7:n toimitusjohtaja Annamaija Mäkilouko esittelee renkaasta valmistetulla uusioraaka-aineella vahvistettua kengänpohjaa PlastExpo Nordic -messuilla Helsingissä.
Suomen Rengaskierrätyksen uusioraaka-ainetta käyttävä Lenkki Oy on voittanut Kestävät innovaatiot -kilpailun, joka pidettiin PacTec, FoodTec ja Plast Expo Nordic -messujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa 13. maaliskuuta.
Lenkin siivittivät voittoon kengänpohjat, joissa 30 prosenttia öljypohjaisesta termoplastisesta elastomeeristä on korvattu renkaista valmistetulla uusioraaka-aineella.
”Nyt tunnelma ja fiilis ovat ihan mahtavat. Ajatuksenamme on, että jos kotimaisia uusioraaka-aineita on tarjolla, niillä kannattaa korvata neitseellisiä raaka-aineita niin paljon kuin mahdollista”, Lenkin toimitusjohtaja Annamaija Mäkilouko sanoo.
Lenkillä on teetetty ulkopuoliset laskelmat kotimaassa tuotetun uusioraaka-aineen ympäristövaikutuksista. Uusioraaka-aineella vahvistettujen kävelykenkien pohjien raaka-aineen hiilijalanjälki on 46 prosenttia pienempi kuin perinteisellä pohjalla.
”Nyt uusioraaka-aineella vahvistetut pohjat ovat meillä tuotannossa ja niitä nähdään ensi talven talvikengissä. Uskomme, että yhä useampi kuluttaja arvostaa vastuullisesti valmistettuja jalkineita, kun niitä vain on saatavilla”, Mäkilouko sanoo.
Voitto vaati sitkeää tuotekehitystä
Lenkki Oy käyttää renkaissaan uusioraaka-ainetta, jonka Suomen Rengaskierrätys on valmistanut Nokian talvirenkaista Lopella sijaitsevassa kiertotalouslaitoksessaan. Lenkin ja Suomen Rengaskierrätyksen tiet kohtasivat ensi kertaa samoilla messuilla kaksi vuotta sitten. Silloin uusioraaka-ainetta valmistava laitos oli vasta valmisteilla.
”Olemme todella iloisia Lenkin saamasta tunnustuksesta. He ovat osoittaneet, että uusioraaka-aine toimii laadukkaassa kengänpohjassa teollisessa mittakaavassa. Se on vahva viesti siitä, että uusioraaka-ainetta voi hyödyntää myös monissa muissa muovi- ja kumituotteissa”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n markkinointipäällikkö Thomas Söderström sanoo.
Yhtiöt ovat tehneet paljon tutkimus-, suunnittelu- ja testaustyötä yhdessä oikean seossuhteen löytämiseksi ruiskuvaluun. Parhaillaan Lenkissä testataan uusioraaka-aineen käyttöä jämeriin ja suojaaviin työjalkineisiin.
”Lenkki on hyvä esimerkki siitä, että päättäväisellä asenteella ja yhteistyöllä voidaan kehittää entistä fiksumpia tapoja valmistaa tavaroita. Jotta maapallon luonnonvarat riittävät, meidän on opittava käyttämään jo jalostettuja materiaaleja uudelleen aiempaa paremmin”, Söderström sanoo.
Uusioraaka-aine luo ja vahvistaa suomalaista teollisuutta
Mäkilouko sanoo suoraan, että uusioraaka-aineen käyttöönotto vaatii työtä. Kun tehtaat tuottavat tasaista laatua vanhoilla menetelmillä, on aina riski kokeilla jotakin uutta.
”Se on kuitenkin ympäristön kannalta välttämätöntä. Samalla näen, että Suomessa tuotetun uusioraaka-aineen hyödyntäminen voi ylläpitää ja myös luoda uutta työtä suomalaiseen kiertotalouteen ja teollisuuteen”, Mäkilouko sanoo.
Lenkissä tavoitteena on kasvattaa viennin osuutta uusioraaka-aineella vahvistettujen kengänpohjien avulla. Yhtiön pohjat on tunnettu kestävyydestään ja hyvästä pidosta talvikeleillä. Lenkin laboratoriokokeiden ja testiryhmien havaintojen mukaan molemmat ominaisuudet ovat hieman jopa parantuneet entisestään.
”Jotta uusioraaka-aineesta saadaan hyödyt irti, sen on kyettävä vastaamaan asiakkaidemme laatuvaatimuksia. Pelkkä hyvä tahto ei riitä”, Mäkilouko linjaa.
Seuraavaksi Lenkissä satsataan markkinointiin. Mäkilouko haluaa tavoittaa suuret keskusliikkeet, sisäänostajat ja myös kuluttajat. Mitä enemmän asiakkaat edellyttävät kestäviä ratkaisuja, sitä hanakammin niitä myös tuotetaan.
”Jos jokainen suomalainen ostaisi vuodessa kaukaa tuotujen kenkien sijaan parin Suomessa suomalaisen uusioraaka-aineen avulla valmistettuja kenkiä, sillä olisi jo merkittävä vaikutus”, Mäkilouko sanoo.
Ford Escort Mexico 1600 Gt 1975. Kuva: Huutokaupat.com.
Ajoneuvojen ostaminen korjattavaksi näkyy erityisesti verkkohuutokauppa Huutokaupat.comissa, mistä etsitään ja hankitaan aktiivisesti vaurioituneita ajoneuvoja projekteiksi.
Etenkin epävarmassa markkinatilanteessa tuunausprojektit houkuttelevat suomalaisia. Auton tuunauksella osaava korjaaja hyötyy taloudellisesti kuluja säästämällä tai myydessään ajoneuvon eteenpäin.
Huutokaupat.comin ajoneuvojen liiketoiminta-alueen Business Manager Martin Hankalin kertoo, että ajoneuvoja korjattavaksi ostavat erityisesti alan harrastajat, amatöörimekaanikot ja ammattilaiset.
“Monet harrastajat nauttivat vanhojen autojen entisöinnistä. Jotkut korjaavat ajoneuvoja pelkästään omaan käyttöönsä, kun taas toiset korjaavat ajoneuvoja eteenpäin myytäväksi”, Martin kertoo. Huutokaupasta huudetaan myös paljon varaosia ja ajoneuvotarvikkeita, joilla korjausprojektit saa käyntiin.
Martin on huomannut, että taloudellisesti haastava aika on saanut ihmiset etsimään edullisempia vaihtoehtoja. Huutokaupat.comissa korjattavien ajoneuvojen huutokauppahinnat ovat selkeästi alempana ehjiin verrattuna. Tämänkin takia autojen viat ja puutteet tulee olla tarkoin kirjattuna huutokauppailmoituksiin.
Tähän mennessä kallein auto myytiin Huutokaupat.comissa vuonna 2017, kun auton lopullinen myyntihinta oli 329 000 euroa. Halvimpien, korjattavien ajoneuvojen myyntihinnat lähtevät 50 eurosta.
BMW E30 M3 1988. Kuva: Huutokaupat.com.
“Osaavat tuunaajat hyötyvä siitä, että heillä on kykyä hoitaa korjaukset itse. Korjaamalla ja myymällä ajoneuvon eteenpäin parempaan hintaan tuunaaja kerää rahallisen hyödyn”, Martin kertoo.
Martin näkee, että halu hyötyä rahallisesti tai tukea kiertotaloutta voi kasvattaa intoa korjata ajoneuvoja tulevaisuudessakin.
Huutokaupat.comissa myydään Suomen erikoisimpia autoharvinaisuuksia, jotka odottavat tuunausta tai ovat päässeet jo jonkun projekteiksi.
Hienoimpia Huutokaupat.comissa myytyjä ajoneuvoja ovat olleet varmasti kilpa-autoista tuttu, legendaarinen BMW E30 M3 ja ikiklassikko Ford Escort Mexico 1600 GT.
Vuosimallin 1988 BMW oli kunnostettu täysin uudenveroiseksi, jonka takia sen markkina-arvon arvioitiin olevan yli 100 000 €. Ford Escort Mexico 1600 Gt vuosimallia 1975 myytiin onnekkaalle ostajalle tuunauskohteeksi alkuperäisillä aluvanteilla ja etupenkeillä.
Nyt jo viidettätoista kertaa Lahden Messukeskuksessa järjestettävä klassikkoajoneuvonäyttely Classic Motorshow on alusta pitäen ollut myös moottoripyöränäyttely. Usein näytteillä on ollut toistasataa kaksi- ja kolmepyöräistä, niin tälläkin kertaa.
Järjestäjän teema on tänä vuonna ”Pieni on kaunista”. Yli neljänkymmenen teemanäyttelyn ajoneuvon joukossa on kymmenkunta kaksipyöräistä. Joukossa on kokonaisia miespolvia kasvattaneita minimopoja, mutta myös 60-luvulta alkaen nuorison suureen suosioon nousseita kevytmoottoripyöriä.
Pienikokoisia kaksipyöräisiä tuotiin markkinoille, kun haluttiin helpottaa liikkumista erilaisissa ahtaissa tiloissa, kuten tehtailla tai varikoilla. Helposti auton tavaratilaan mahtuvaa menopeliä oli myös helppo kuljettaa mukana ja kaivaa esiin tarvittaessa, esimerkiksi siirtymävälineeksi leirintäalueilla.
Suomessa ’tossumopoinakin’ tunnetut kulkupelit kuitenkin löysivät alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan poikkeavan markkinaraon, kun ne yleistyivät etenkin nuorten vapaa-ajan välineinä. Teemaosastolla tätä kulttuuria edustavat esimerkiksi Honda Monkey ja kotimainen toteutus, Helkama Tossu.
Muutakin pientä ja kaunista teemaosastolta kuitenkin löytyy, myös kaksipyöräisten tiimoilta. Järjestäjän ajatus on teeman kautta aina ravistella niitä ilmeisimpiä mielleyhtymiä. Pienuus ja kauneus saattavat esiintyä ajoneuvojen saralla yllättävilläkin tavoilla.
Hyvä kattaus kaksipyöräisten kerho-osastoja
Teemanäyttely on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta. Kaksipyöräisiä aarteita on esillä paljon myös kerho-osastoilla, joissa niiden osuus on vankka. Kaksitahtikäryn sävyttämiä mopomuistoja herättelevät Salpausselän mopoharrastajien ja Kalen tallin osastot.
Isompien koneiden ystävät voivat antaa kyynelen vierähtää poskipäälleen Japsistarojen ja Veteraanimoottoripyöräklubin kaluston äärellä. Merkkikerhoista on paikalla kaksi kunnianarvoisten merkkien perinnettä vaalivaa yhdistystä; Ariel- ja BMW-kerhot.
Moottoripyörätarjonta ei kuitenkaan lopu siihen: näyttelyyn osallistuvat omilla pyörillään myös alan harrastamisen ympärille syntyneet Classic Motocross- ja Classic Enduro-kerhot sekä kolmen pyörän varassa etenevä Triker’s Club of Finland. Russian Iron Finland -yhdistyksen osastolla voi lisäksi tutustua neuvostotieteen saavutuksiin kaksipyörärintamalla.
Teemanäyttelyn kalustoa ja neuvostopyöriä lukuun ottamatta moottoripyörät on keskitetty omalle alueelleen Lahden Messukeskuksen A-halliin.
Poliisi suorittaa päivittäin useita kiireellisiä hälytystehtäviä, joihin ajetaan hälytysajona. Tavoitteena on päästä kohteeseen niin nopeasti ja turvallisesti kuin mahdollista. Siksi kaikkien olisi hyvä tunnistaa, mitä autonkuljettajana, pyöräilijänä tai kävelijänä tulee tehdä silloin, kun näkee poliisiauton valojen välkkyvän.
Usein kiireellisen hälytystehtävän taustalla on esimerkiksi käynnissä oleva väkivallanteko tai sen uhka, tapahtunut onnettomuus tai mahdollisuus saada rikoksentekijä verekseltään kiinni. Kaikkien yhteinen etu on se, että poliisi pääsee tehtäväpaikalle mahdollisimman nopeasti.
– Hälytysajon aikana joudumme poikkeamaan liikennesäännöistä. Kun hälytysajoneuvon hälytyslaitteet eli siniset valot ja hälytysääni ovat päällä, muut tienkäyttäjät ovat tieliikennelain mukaan väistämisvelvollisia, toteaa komisario Hannu Kontola.
Poliisi ei aja kovalla nopeudella esimerkiksi punaisia päin, risteysalueelle tai suojatien yli ennen kuin on varmistunut siitä, että kaikki ovat varmasti hälytysajoneuvon havainneet ja alkaneet noudattamaan väistämisvelvollisuuttaan. Pysähdy siis hyvissä ajoin ennen risteystä, kun havaitset hälytysajoneuvon tulevan.
Jos tehtävä niin edellyttää, on poliisilla oikeus poiketa liikennesäännöistä myös ilman, että hälytyslaitteet ovat päällä. Poliisi joutuukin ajoittain ajamaan hälytysajossa ilman hälytyslaitteita taktisista syistä. Tällöin muille ei kuitenkaan synny väistämisvelvollisuutta ja poliisin tuleekin noudattaa näissä tilanteissa aivan erityistä varovaisuutta.
Auta poliisia ja kanssakulkijoitasi hälytysajotilanteessa näin
Muut tienkäyttäjät voivat tehdä paljon nopeuttaakseen hälytysajoneuvon perille pääsyä. Mikäli näet peileistä hälytysajoneuvon lähestyvän, voit laittaa autoon hätävilkut päälle, jolloin hälytysajoneuvon kuljettaja tietää, että olet havainnut tämän. Älä kuitenkaan käytä aikaa hätävilkkukytkimen etsimiseen, mikäli et sitä nopeasti löydä, vaan keskity mieluummin ajamiseen.
Pahimmat virheet, joita autoilijat voivat Kontolan mukaan tehdä havaitessaan hälytysajoneuvon lähestyvän, ovat äkkinäiset, ennalta arvaamattomat liikkeet. Missään nimessä ei saa jarruttaa voimakkaasti tai tehdä äkkinäisiä kaistanvaihtoja. Paras tapa onkin jatkaa normaalisti ajoaan.
– Poliisi ohittaa sinut kyllä, kun havaitsee sopivan ohituspaikan. Bussipysäkille, jalkakäytävälle tai pientareelle voi siirtyä, mikäli sen pystyy tekemään turvallisesti. Jos takana oleva hälytysajoneuvo ei mahdu ohittamaan ja risteysalue on varmasti täysin tyhjä, voi myös punaisia päin hyvin varovasti ajaa, Kontola kertoo.
Taajamassa jalankulkijat voivat pysähtyä ja siirtyä esimerkiksi hieman kauemmaksi suojatiestä tai ajoradan reunasta sekä ottaa katsekontaktin hälytysajoneuvoon. Tämä on alustava viesti hälytysajoneuvon kuljettajalle siitä, että olet havainnut tämän. Jalankulkijat voivat myös varoittaa toisiaan, mikäli vaikkapa huomaavat toisen jalankulkijan lähtevän kuulokkeet korvilla ylittämään suojatietä hälytysajoneuvon lähestyessä.
Hälytysajoneuvo ohittaa yleisimmin keskeltä tai vasemmalta tilanteesta riippuen
Useampikaistaisella tiellä, jossa vastakkaiset ajosuunnat on erotettu keskikaiteella, hälytysajoneuvo ohittaa muut vasemman puoleista ajokaistaa käyttäen. Kun huomaat tällaisessa tilanteessa hälytysajoneuvon takanasi, siirry rauhallisesti vilkkua käyttäen oikean puoleiselle kaistalle. Vältä tässäkin tilanteessa äkkinäisiä liikkeitä.
Moottoritiellä ruuhkassa hälytysajoneuvo ajaa yleensä hiljaisella nopeudella keskellä tietä. Tällöin ohituskaistalla olevat siirtyvät vasemmalle pientareella ja oikealla kaistalla olijat oikealla pientareelle siten, että hälytysajoneuvo mahtuu ajamaan keskeltä ohitse. Moottoripyöräpoliisit saattavat turvallisuussyistä ajaa hälytysajoa ruuhkassa myös oikeanpuoleisella pientareella.
Suuret ennakkotilaukset uunituoreen EX30:n kohdalla kertovat kuluttajien kovasta kiinnostuksesta täyssähköistä liikkumista ja Volvoa kohtaan. Auto esiteltiin Suomessa yleisölle ensimmäisen kerran viime syyskuussa Vantaan Flamingossa, jolloin EX30:n lisäksi kylmät tyypit ilman koeajoa oli mahdollista ottaa myös tulevasta isoveljestä EX90:stä.
Ensimmäiset EX30-mallit ovat rantautuneet Suomeen ja asiakas- ja lehdistökoeajot ovat täydessä käynnissä. Flamingosta jäi EX30:n kohdalla tunne pienehköistä sisätiloista ja hieman erikoisista sisätilojen materiaaliratkaisuista. Sen sijaan ulkonäkö ja muotoilu herättivät jo ensikohtaamisella paljon positiivisia ajatuksia.
Vasaroista ei päästä millään eroon
Volvojen etuvaloja on jo useiden vuosien ajan koristaneet Thorin vasaroiksi kutsutut ajovalot eikä EX30 ole tässä poikkeus. EX30:ssä itse valot ovat ikään kuin suurista pikseleistä tehdyt, ja vaikkakin muotokieli on nähty jo pitkään, ovat ne kieltämättä todella hyvän näköiset pikkuvolvon keulalla.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kooltaan suurehkot ajovalot antavat auton etuosalle visuaalisesti lisää leveyttä ja tekevät muuten pelkistetystä keulasta kiinnostavan näköisen. Etumaski on sähköautoille tunnusomaiseen tapaan kokonaan umpinainen.
Sivuprofiilissa auton senttimetrit ovat pituuden suhteen käytetty tehokkaasti. Kattolinja laskee vain vähän takapäätä kohti mentäessä, mikä mahdollistaa takana kohtuulliset tilat pystysuunnassa jopa pidemmälle aikuiselle. Samaa ei voi sanoa takamatkustajien jalkatiloista, sillä jo normaalimittainen aikuinen saa istua polvet kiinni etuistuimen selkänojassa.
Kuva: Antti Järveläinen.
EX30:nen lyhyestä 4,23 metrin kokonaispituudesta huolimatta ovet ovat kookkaat, ja normaalia henkilöautoa korkeampi maavara auttaa autoon nousemista. Etupenkille mentäessä tunne on kuin istuisi selvästi kokoluokkaa suurempaan autoon.
EX30:ssä on säilytetty perinteiset ovenkahvat, mikä ei tunnu nykyisissä täyssähkömalleissa olevan itsestäänselvyys ilmanvastuksen minimoimisen takia. Ovenkahvoja, joista saa kunnolla kiinni, osaa arvostaa etenkin talven jäisissä olosuhteissa.
Takavaloissa on etuosan tapaan turvauduttu muotoilun puolesta tuttuun ja turvalliseen. Kyljellään olevasta U-muodosta ja tavaratilan yläosaan nousevista takavaloista on löydettävissä tuttuja muotoja muista Volvon malleista.
Kuva: Antti Järveläinen.
Sähköinen tavaratilan luukku toimii takaikkunan alapuolella olevaa pientä nappia painamalla. Ensikertalainen etsii perinteisempää ”kahvaa” tai painiketta takaluukusta ja rekisterikilven yläpuolelta. Pieni avauspainike jää helposti huomaamatta kiiltävän mustasta paneelista takalasin pyyhkijän alapuolelta. Tavallista ylempänä olevan sijaintinsa ansiosta painike kerää selvästi vähemmän kuraa, kuin jos se olisi suoraan rekisterikilven yläpuolella.
EX30:n avaimena toimii ensisijaisesti kännykän sähköinen avain. Kännykkään asennettava avain tulee kaikkiin EX30-malleihin langattomasti OTA (Over The Air) -päivityksen kautta kuluvan kevään aikana.
Kuva: Antti Järveläinen.
Auton mukana tulee myös luottokortin kokoinen avainkortti, jota etuoven karmiin näyttämällä saa ovet avattua ja lukittua. Lisävarusteena on saatavilla myös tavallista langatonta avainta muistuttava painikkeeton “mokkula”, mikäli ei ole mahdollisuutta tai halua asentaa kännykkään sähköistä avainta.
Muotoja ja materiaaleja – pelkistetyn yksinkertaista
Sisätiloissa auton tunnistaa Volvoksi lähinnä ohjauspyörän muotoilusta ja siinä olevasta Volvon logosta. Kojelaudan keskellä komeilee 12,3-tuumainen kosketusnäyttö. EX30:nen käyttöjärjestelmä on Android-pohjainen. Navigoinnista vastaa Google Maps ja Google Play Storesta pystyy autoon lataamaan applikaatioita.
Kuva: Antti Järveläinen.
Nopeusmittari löytyy keskinäytön vasemmasta yläkulmasta, sillä perinteisen mittariston paikalla on pieni paneeli, jossa on kuljettajaa tarkkailevia sensoreita. Auto tuntuukin tarkkailevan kuljettajan silmiä todenteolla, sillä äänimerkki huomauttaa jo muutaman sekunnin kuluttua, mikäli katse irtoaa etusektorista.
Lähtökohtaisesti turvallisuutta lisäävään varoitusääneen turtuu kuitenkin nopeasti, eikä ääneen osaa kiinnittää pidemmän ajon jälkeen enää edes huomiota. Todennäköisesti kuljettaja kytkee piippauksen jatkossa kokonaan pois, mutta sekin on tehtävä aina uudestaan auton sammuttamisen jälkeen .
Etuovien kyynärnojat ovat kelluvaa mallia. Osittain leijuvaan keskikonsoliin on yhdistetty ikkunoiden avauspainikkeet sekä telineet kahdelle juomapullolle. Minimalistinen muotoilu mahdollistaa erinäköisten säilytysratkaisujen toteuttamisen, josta hyvänä esimerkkinä on hyvät tilat tavaroille keskikonsolin alla.
Kuva: Antti Järveläinen.
Hansikaslokero on perinteisestä paikasta poiketen keskellä ohjaamoa ja kännykän langaton latausteline löytyy hansikaslokeron alta.
Sisätilojen materiaaleissa on käytetty luovuutta. Perinteiset laadukkaan ja pehmeän tuntuiset materiaalit loistavat pääosin poissaolollaan kojelaudan yläosaa lukuun ottamatta. Ohjaamon paneelit tuntuvat monin paikoin kovilta, ja tällä voisi luulla olevan suurta merkitystä ohjaamon melutasoon.
Moottoritiellä ohjaamomelu on kuitenkin hämmentävän alhainen verrattuna moneen tämän kokoluokan kilpailijaan. Osansa melutasoon tuo varmasti koeajoauton kitkarenkaat, mutta siitä huolimatta melutaso pysyi selvästi odotettua alhaisempana.
Kuva: Antti Järveläinen.
Matala melutaso tarjoaa myös entistä paremmat mahdollisuudet nauttia auton Harman/Kardonin audiojärjestelmästä, jotka tulevat vakiona jo koeajoauton Plus-varustetasossa.
Minimalistisessa ohjaamossa katse kiinnittyy muotoilultaan hyvännäköisiin ja toimiviin yksityiskohtiin. Ulkopeilit ovat sirot ja lähes karmittomat, ovenkahvoista saa hyvän otteen ja ilmastoinnin suulakkeet ovat pystymalliset ja huomaamattomat. Vaihteenvalitsin löytyy ohjauspyörän oikealta puolelta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Minimalistista muotoilua tuntuu olevan myös istuimet, jotka muuten antavat hyvän tuen, mutta reisituki on olemattoman lyhyt. Istuinosan tynkämäisyys ja reisituen puute onkin selvästi yksi pisimmistä miinuksista EX30:nen ohjaamossa.
Tavaratila on kooltaan kompaktit 318 litraa. Tavaratilan lattian alle saa kaapelit säilöön tai vaihtoehtoisesti pohjalevyn voi laskea noin kymmenen senttiä alemmas. Pohjapinta-alalle mahtuu hyvin kaksi pientä matkalaukkua vierekkäin. Suurempien tavaroiden lastaamiseen löytyy takaluukusta hauska “Will it fit?”-mittataulukko, ettei tarvitse vasta Ikean pihalla todeta tavaratilaa liian lyhyeksi tai matalaksi ostoksille.
Ajossa kokoaan suurempi
Koeajoauto oli takavetoinen ja suuremmalla akkukapasiteetilla varustettu Extended Range -malli. Kyseisen mallin odotetaan olevan suosituin ja myydyin EX30-malli Suomessa.
Ajettavuuden suhteen EX30 on varsin onnistunut ja pieneksi autoksi mukava kumppani myös matka-ajoon. Ratin takana tulee tunne jopa kokoaan suuremmasta autosta, johon alhaisen melutason lisäksi vaikuttaa hyvä näkyvyys ulos. Ainoastaan näkyvyys kuolleeseen kulmaan b-pilarin taakse on huono.
Kuva: Antti Järveläinen.
Ajotuntumaltaan takavetoinen EX30 on kuivalla tiellä mukava ja vakaa ajettava. Alusta on viritetty selvästi pehmeän puoleiseksi ja iskunvaimennus hoitaa työnsä pääosin määrätietoisesti. Suuremmat töyssyt ja kuopat niellään mukisematta tyylillä. Pienimmät epätasaisuudet tulevat alustasta läpi kevyenä nypytyksenä.
Ohjauksen puolella on valittavissa jäykkyys kolmesta eri vaihtoehdosta. Suurta eroa asetusten välillä ei huomaa ja pääasiassa ohjaustuntuma on kevyt. Nopeissa liikkeissä auton hallinta on määrätietoista, vaikkakin tasaisessa arkiajossa EX30 on ohjauksen ja alustan osalta hieman tunnoton.
Kuva: Antti Järveläinen.
Sähköisestä voimalinjasta löytyy tehoa enemmän kuin tarpeeksi – 200 kilowattia ampaisee takavetoisen EX30:sen liikkeelle tarpeettoman ripeästi ja nollasta sataan taittuu reilussa viidessä sekunnissa. Mainittakoon myös, että nelivetoinen EX30 Twin Performance -malli on historian tehokkain ja nopein sarjavalmisteinen Volvo. Nelivetoinen Twin Performance tarjoilee 315 kilowatin tehon ja 3,6 sekunnin kiihtyvyyden.
Koeajoauton kitkarenkaiden alhaisella melutasolla on kääntöpuolensa jäisellä tiellä, jossa perän luistelu tuntuu olevan erittäin herkässä varovaisellakin kaasujalalla. Ajonvakautus ja luistonesto hoitavat hommansa kuitenkin moitteetta ja turvallisen tuntuisesti, mutta perän herkältä luistelulta ei voi välttyä talvisissa olosuhteissa ainakaan takavetoisen mallin kohdalla.
Kuva: Antti Järveläinen.
Yhden polkimen ajo toimii hienosti. Ainoastaan pysähdyksiin tultaessa auto tekee pienen nykäyksen. Jarrupolkimelle ei ole tarvetta rauhallisessa ja ennakoivassa ajossa. Auto hidastuu pysähdyksiin asti, kun jalka otetaan pois kaasupolkimelta.
Loistava lataaja
EX30 on saatavilla kahdella eri akkukoolla. Pienemmän akun käytettävissä oleva kapasiteetti on 49 kWh ja toimintamatkaksi valmistaja ilmoittaa 344 kilometriä. Autoa saa odottaa vielä hetken, sillä pienemmän akkukoon mallien arvioitu toimitusaika on tämän vuoden lokakuussa. Alkaen hinta pienemmän akkukoon mallille (EX30 Single Core) on 36 900 euroa.
Kuva: Antti Järveläinen.
Koeajetussa Extended Range -mallissa on suurempi akku ja käytettävissä oleva kapasiteetti 65 kWh. Pidemmillä ajo-osuuksilla moottoritiellä muutaman asteen pakkasessa kulutus oli 19-21 kWh/100 km ja koko viikon keskikulutukset vaihtelivat noin 18-23 kWh/100 km. välillä. Kovemmilla pakkasilla kylmäkäynnistykset ja sisätilojen lämmittämiset nielevät surutta kilowatteja ja kulutus nousi lähelle 30 kWh/100 km ajosuoritteiden pysyessä lyhyinä.
Kuva: Antti Järveläinen.
EX30:ssä on akun esilämmitystoiminto, joka mahdollistaa maksimaalisen latausnopeuden pikalaturille mentäessä. Auto ei anna varsinaista ilmoitusta esilämmityksen aloituksesta, mutta esilämmitys kestänee vähintään puoli tuntia lämpötilasta riippuen. Valmistaja ilmoittaa koeajetulle suuremmalle akkukoolle maksimi pikalataustehoksi 150 kilowattia ja akun 10-80 prosentin lataukseen pitäisi kulua vain 27 minuuttia.
Kuva: Antti Järveläinen.
Valmistajan lupaukset latauksien suhteen pitävät harvoin paikkansa. EX30 osoittautui loistavaksi lataajaksi, kunhan akku on esilämmitetty. Maksimi latausteho pikalaturin tietojen mukaan oli jopa 158 kilowattia ja varaustaso 20 prosentista 80 prosenttiin saavutettiin kiitettävässä 26 minuutissa. Ajokilometreissä tämä tarkoittaa noin 200 kilometriä nollakelin talvikulutuksilla. Latausteho pysyi yli sadassa kilowatissa aina 50 prosenttiin asti, joka on myös loistava tulos tämän kokoiselta akulta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Auton esilämmitys toimii automaattisesti pikalaturille navigoitaessa, kunhan varaustaso pysyy vähintään 20 prosentissa laturille saavuttaessa.
Ennusteisiin pessimistisyyttä
Auton navigointi laskee arvion akun varauksen määrästä määränpäähän saavuttaessa. Koeajoautossa oli ohjelmiston versio 1.2, ja ainakin tämän version kanssa auton antamiin arvioihin tulee suhtautua pienellä varauksella kylmemmissä keleissä. Koeajoviikolle osui napakat pakkaset ja mittari vajosi parhaimmillaan lähelle -20 astetta. Nollan asteen lämpötiloissa varausarviot osuivat selvästi lähemmäs todellisuutta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Eräänä aamuna matka starttasi yön yli ulkona seisoneella autolla lämpömittarin näyttäessä -16 astetta. Akun varaus oli 34 prosenttia liikkeelle lähdettäessä. Suunnitellulle pikalatausasemalle oli matkaa 59 kilometriä ja auto arvioi varauksen olevan perillä 15 prosenttia – eli matkan taittamiseen kuluisi hieman reilu puolet akun varauksesta. Auton akun varausarvio perille saavuttaessa lähti tippumaan jo ensimmäisen 10 kilometrin matkalla.
Alkumatka moottoritietä taitettiin nopeusrajoitusten mukaan, mutta nopeasti kävi selville, että perille ei uskalla enää ajaa varausarvion näyttäessä vain 5 prosenttia jo puolessa välissä matkaa. Lopputuloksena päästiin toiselle latausasemalle, joka oli 9 kilometriä alkuperäistä määränpäätä lähempänä ja viimeiset 10 kilometriä taitettiin 80 kilometrin nopeudella ilmastointi pois päältä.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kylmällä akulla laturille saavuttaessa lataustehoissa oli huikea ero verrattuna esilämmitettyyn akkuun. Maksimi latausteho kylmällä akulla oli vain 60 kilowattia ja kuudesta prosentista 76 prosenttiin lataamiseen kului aikaa 62 minuuttia. Akun esilämmityksestä on siis valtava apu latauksen nopeuttamisessa. EX30:nen kohdalla akun varausta on hyvä pitää vähintään 20 prosentissa, jotta auton latausominaisuuksista pikalatureilla saadaan irti paras suorituskyky.
Hyvä puoli monissa järjestelmäpuolen ominaisuuksissa ja ongelmissa on se, että niiden parantaminen on mahdollista päivityksillä, jotka EX30:nen kohdalla tapahtuvat langattomasti verkkoyhteydellä. Oletettavasti kylmien säiden varausarviotkin pitävät jatkossa paremmin paikkansa.
Kuva: Antti Järveläinen.
Volvo EX30 on ehdottomasti yksi tämän vuoden kuumimpia uutuuksia. EX30 tarjoilee loistavia ominaisuuksia pieneksi täyssähköautoksi, eikä pieni koko tee autosta missään nimessä pelkkää kauppakassia. Lataus- ja ajo-ominaisuuksiltaan EX30 peittoaa monet suuremmatkin kilpailijat. Takamatkustajien ahtaat tilat on kuitenkin hyvä ottaa huomioon ennen kuin hankkii EX30:nen perheen ykkösautoksi.
EX30 oli jo ehdolla Car of the year 2024 -palkinnon saajaksi. Muutama viikko sitten julkistetun palkinnon nappasi tänä vuonna C-segmentin täyssähköinen Renault Scenic E-Tech. Volvo EX30 sijoittui vahvasti sijalle viisi.
Kuva: Antti Järveläinen.
EX30 ei ehtinyt vielä Vuoden Auto Suomessa 2024 ehdokaslistalle. Mikäli EX30 seuraavalta ehdokaslistalta löytyy, on autolla hyvät edellytykset päästä kilpailemaan palkinnon ykkössijasta. EX30:ssä on monia puolia, jotka tekevät autosta kiinnostavan juuri suomalaisen kuluttajan silmissä. Tästä kertoo jo toista tuhatta ennakkovarausta, vaikka monet eivät ole vielä edes nähneet autoa luonnossa saatikka koeajanut.
