Joseph Cucnot oli höyryn kokeillut. Puutteineen siitä ei niissä oloissa ollut liikkumisen välineeksi. Tilanne muuttui ratkaisevasti, kun puolalainen monilahjakkuus apteekkari, insinööri ja liikemies Ignacy Lucasievicz löysi maaöljyn 1854.
Hän onnistui tislaamaan sen herkemmin syttyvään muotoon, jota alettiin kutsua bensiiniksi. Syntyi ajatus polttomoottorista.
Ensimmäinen kokeilija oli ehdottomasti Siegfrid Marcus, joka oli syntynyt Malchinissa Mecklenburgissa vuonna 1833.
Innostus veti häntä tekniikan pariin. Ei tiedetä, oliko hänellä muodollista insinöörikoulutusta, mutta hän sai tilaisuuden aloittaa työt oppisopimusmekaanikkona jo 12 vuoden ikäisenä.
17-vuotiaana hän päätyi Siemens & Halske-nimisen, lennätinlinjoja rakentaneen insinööritoimiston palvelukseen. Ura vei eteenpäin.
Niinpä hän muutti Wieniin, Itävallan imperiumin pääkaupunkiin vuonna 1852. Täällä hän työskenteli ensin teknikkona lääketieteellisen koulun fyysisessä instituutissa. Seuraava työpaikka avautui fysiologian professori Carl Ludwigin assistenttina.
Vuonna 1860 Marcus avasi oman työpajan, jossa valmistettiin mekaanisia ja sähköisiä laitteita. Hänen parannuksiaan olivat lennätinrelejärjestelmä ja sytytyslaitteet, kuten armeijan käyttöön räjäytyskone ”Wieder Züder”. Ilmeisesti nämä kokemukset johtivat hänen ajatuksensa rakentaa itsekulkeva ajoneuvo.
Historioiden lähteistä löydettyjen tietojen ja valokuvien perusteella Marcuksen ensimmäinen tällainen kone, nestemäistä polttoainetta käyttävällä polttomoottorilla varustettu, syntyi vuonna 1864.
Siitä on otettu valokuva v.1870. Kokeilut rakennettiin tavallisille nelipyöräisille kärryille. Koska kytkintä ei ollut, oli tämä täysin uudenlainen ”apparaatti” käynnistettävä nostamalla vetopyörät maasta käynnistyksen ajaksi.
Marcus nousi kyytiin ja avustaja laski vetävät pyörät maahan, jolloin vekotin lähti liikkeelle.
Katso tästä muita Historian havinaa -juttuja.
Keksinnön ansiosta hänestä tuli maailman ensimmäisen moottorilla käyvän ajoneuvon keksijä. Laitteen toiminta ei Siegfrid Marcusta kuitenkaan tyydyttänyt vaan hän purki sen.
Toinen auto rakennettiin noin vuonna 1875. Se oli varustettu ensin kaksitahtimoottorilla ja myöhemmin nelitahtisella.
Tämän uskotaan olevan ensimmäinen nelitahtimoottorilla varustettu ajoneuvo, joka käyttää polttoaineena bensiiniä. Siinä oli myös ensimmäinen kaasutin ja magneettisytytys. Tällainen auto on edelleen nähtävissä Wienin teknillisessä museossa
Vuonna 1883 Marcus sai patentin pienjänniteverkossa toimineelle sytytysmagneetolle. Tätä mallia käytettiin kaikissa muissa moottoreissa, mukaan lukien ainoan olemassa olevan Marcus-auton vuosien 1888–1889 moottorit.
Juuri tämä sytytys yhdessä ”pyörivän harjakaasuttimen ” kanssa tekivät moottorin suunnittelusta erittäin innovatiivisen.
Vuoteen 1886 mennessä Saksan laivasto käytti moottoria torpedoveneissään. Vuonna 1887 Marcus aloitti yhteistyön Moravian yhtiön Marky, Bromovsky & Schulz. kanssa.
He tarjosivat kaksitahtisia ja Otto-moottoreita, nelitahtisia Marcus-tyyppisiä moottoreita.
Auton monivaiheisessa historiassa on jälkikäteen pyritty määrittelemään ensimmäisen, ilman hevosen vetovoimaa kulkeneen laitteen keksijä.
Ehdolla on ollut mm. Karl Otto, Gottlieb Daimler, Wilhelm Maybach, Émile Levassor, René Panhard ja Armand Peugeot. Joidenkin mielestä kunnia kuuluu Henry Fordille.
Tosiasiassa kysymys on, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Kaikilla edellä mainituilla on oma osuutensa.
Vuonna 1904 kirjassa ”The Motor” sanotaan: Kuka oli keksijä? Siegfried Marcus on laajalti tunnustetusti keksinyt bensiinimoottorin.
Noin vuonna 1870 Marcus asensi nestemäisellä polttoaineella toimineen polttomoottorin yksinkertaisille käsirattaille ja kytki moottorilta vedon akselille. Tämä sovellus oli maailman ensimmäinen nestemäisellä polttoaineella toiminut ajoneuvo. Nykyään se tunnetaan nimellä Ensimmäinen Marcusin auto.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
