Tämä apteekki oli maailman ensimmäinen ”huoltoasema”

1880-luvun alku oli teknisten ratkaisujen keksimisessä kiireistä aikaa. Hevosettoman vaunun kehittelyssä ahersi Gottlieb Daimler, Wilhelm Maybach, Nicolaus Otto sekä Karl Benz.

Vuonna 1885 kaikki tapahtui lopulta hyvin nopeasti. Maybachin kehittelemä Reitwagen selviytyi monista testiajoista. Huippunopeutta oli joko kuusi tai 12 kilometriä tunnissa, valitusta välityksestä riippuen.

Marraskuussa 1885 Gottlieb Daimlerin poika onnistui ensimmäistä kertaa ajamaan vaunulla Daimlerin tehtaalta Cannstattista Untertürkheimiin ja takaisin. Se oli ihme ja todella pitkä matka yleisillä teillä, eli 12 kilometriä. Hevosta ei enää tarvittu kaupungissa liikkumiseen!

Daimler jatkoi kehitystyötään. Seuraavaksi hän halusi asentaa vaunuihin isomman moottorin. Sen hän keksikin, mutta myöhästyi.

Pelissä oli mukana myös bensiinimoottorin keksijänä tunnettu, Mannheimissa asunut Karl Benz. Hänen prototyyppinsä oli virallista hyväksyntää vaille valmiina. Hän jätti patenttianomuksen tammikuun 29. päivänä 1886 ja Reichspatent nro 37435 myönnettiin Karl Benzille. Se oli nimetty käsitteellä ”Benz Patent-Motorwagen”, joka myöhemmin opittiin tuntemaan nimellä auto.

Patentin läpimeno lienee ollut yllätys myös Benzin perheelle, äiti-Berthalle sekä molemmille pojille, 14-vuotiaalle Richardille ja 15-vuotiaalle Eugenille. Eniten uuden laitteen jatko askarrutti Berthaa. Häntä ihmetytti miehensä Karlin asenne, jota ei tuntunut huolestuttavan keksinnön hyödyntäminen kaupallisesti eikä tunnetuksi tekeminen yleisölle.

Äiti-Bertha yllättää

Tiedemiehille sekä keksijöille on tyypillistä uppoutua teknisten ratkaisujen maailmaan. Niinpä Bertha päätti 1888 osoittaa miehelleen uuden keksinnön mahdollisuudet lähtemällä sillä poikiensa Eugenin ja Richardin kanssa tapaamaan yli 100 kilometrin päässä Pforzheimissa asuvaa äitiään. Se oli huima suoritus sen ajan naiselle!

Matkalla hän joutui tietenkin kokemaan monenlaisia ongelmia ja seikkailuja. Hänen oli mm. löydettävä moottorin polttoaineena käytettyä ligroin-liuotinta. Sellaista oli saatavissa siihen aikaan apteekeista. ”Tankkaus” ja paluumatkalle.

Ihan salaa matkaa ei tehty, sillä pojat olivat sähkeitse ilmoittaneet isälleen matkan onnistumisesta. Kotiin palattuaan Berthalla oli kerrottavana miehelleen monia uusia ideoita automallin parantamiseksi ja patentin päivittämiseksi.

Bertha Benz ja pojat matkalla. Kuva: Daimler.

Näihin kuului mm. auton vaihteistoon lisättävä hitaampi vaihde, jotta se pystyy nousemaan mäkiä. Nämä matkan eri kokemukset olivat tärkeitä ajatellen auton jatkuvaa kehitystä.

Osallistuessaan tällaiseen seikkailuun Bertha Benz saavutti paitsi henkilökohtaisen, myös historiallisen ennätyksen. Hän teki auton tunnetuksi ja esitteli sitä suurelle yleisölle todistaen, että sitä voidaan käyttää henkilökohtaiseen liikkumiseen.

Hän sai myös paljon julkisuutta auttaen miehensä liiketoimintaa ja lopulta myötävaikuttamaan Mercedes-Benzin tulevaan menestykseen. Tämä tarina on osoitus naisten olennaisesta roolista autohistoriassa.  ”Kaiken takana on nainen!”

Matkan aikana ongelmia aiheutti mm. polttoainetankin pienuus. Neuvokas Bertha keksi lähteä etsimään polttoainetta apteekista. Sieltä löytyi ligroinia, joka oli petrolieetterin jatkojaloste. Samalla hän tuli avanneeksi maailman ensimmäisen ”huoltoaseman”.

Bertha Benz Memorial Route

Bertha Benzin ajama yli 100 km:n matka ensimmäisenä suorituksena oli lähtölaukaus automatkailuun. Sen kunniaksi on Mannheimista Pforzheimiin kulkevalle reitille annettu nimi Bertha Benz Memorial Route.

Teksti: Usko Sipilä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

Hyvä kysymys!