Siitä lähtien, kun Carl Benz rekisteröi moottoriajoneuvon (Benz Motorwagen) patentin 29.1.1886 ja Gottlieb Daimler rakensi pian tämän jälkeen moottoroidun vaununsa (Motorkutsche), Mercedes-Benzin historia on 140 vuoden ajan kulkenut vain yhteen suuntaan: eteenpäin.
Bertha Benzin legendaarisesta pioneerimatkasta nopeusennätyksiin, autonomisen ajamisen virstanpylväisiin, konseptiautoihin ja huipputeknisiin voimalinjoihin tähtimerkki on kerta toisensa jälkeen osoittanut horjumattoman menestymisen tahtonsa ja kykynsä ajatella autoa jatkuvasti uudelleen. Maailma tarvitsee esikuvia on Mercedes-Benzin kuvaava slogan.
Vuonna 2026 tämä DNA tulee erityisen näkyväksi: 140-vuotisjuhlavuotta leimaa brändin historian laajin tuotelanseerausohjelma. Se käynnistyy uudistuneen S-sarjan maailmanensi-illalla 29. tammikuuta 2026. Seuraavien kahden vuoden aikana Mercedes-Benz tuo markkinoille globaalisti yli 40 uutta mallia, jotka yhdistävät perinteen ja innovaation sekä tulevat asettamaan uusia mittapuita kaikissa segmenteissä.
Jokainen malli ilmentää brändin lupausta rakentaa maailman halutuimpia autoja. Nykyiset Mercedes-Benz -innovaatiot vievät perinnön tulevaisuuteen – brändinä, joka ymmärtää järjestelmällisyyden ja kokemuksen merkityksen, keskittyy asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin ja määrittelee yksilöllisen liikkumisen sitä kautta yhä uudelleen.
Tähtihetkiä vuosien varrelta
Kaksi keksijää, yksi tavoite – automobiili
29. tammikuuta 1886 Carl Benz haki patenttia moottoriajoneuvolleen. Pian tämän jälkeen Gottlieb Daimler rakensi moottoroidun vaununsa (Motorkutsche). Yhdessä nämä kaksi ajoneuvoa muodostivat katkeamattoman innovaatioketjun ensimmäisen lenkin. Siitä lähtien Mercedes-Benz on jatkanut automobiilin uudelleen keksimistä ja kehittämistä.
Benz Patent Motorwagen, 1886:
Mannheimilainen insinööri Carl Benz teki vallankumouksellisen keksinnön tällä kolmipyöräisellä ajoneuvolla. Hänen automobiilinsa on ensimmäinen, jossa polttomoottori (0,55 kW / 0,75 hv) yhdistyy kevyekseen, moderniin alustarakenteeseen yhtenäiseksi moottorikäyttöiseksi autoksi.
Daimlerin moottorivaunu (Motorkutsche), 1886
1880-luvun alussa Gottlieb Daimler ja Wilhelm Maybach kehittivät korkeakierroksisen polttomoottorin yleiskäyttöiseksi voimanlähteeksi. Daimler unelmoi sen käytöstä liikkumiseen ”maalla, vedessä ja ilmassa”. Visio toteutui: vuonna 1886 syntyi moottorivaunu – historian ensimmäinen nelipyöräinen automobiili. Moottoria käytettiin samana vuonna myös Daimlerin moottoriveneessä ja vuonna 1888 ensimmäistä kertaa ilmalaivan voimanlähteenä.
Mercedes 35 hv, 1900
Tämä ylellinen urheilu- ja edustusajoneuvo on ensimmäinen koskaan rakennettu moderni auto. Se syntyi DMG:n liikekumppanin Emil Jellinekin pyynnöstä. Wilhelm Maybach suunnitteli Mercedes 35 hv -mallin, jossa oli suorituskykyinen voimalinja ja matala painopiste. Ensimmäinen Mercedes hallitsi kilpailuja Nizzan kilpailuviikolla 1901. Tähän rakenteeseen perustuvat vuodesta 1902 alkaen valmistetut Mercedes-Simplex-mallit asettivat uusia standardeja helppokäyttöisyyden, mukavuuden ja suorituskyvyn osalta.
Vaikuttaja hattuneulalla
Rohkeudella ja kaukonäköisyydellä Bertha Benz lähti vuonna 1888 maailman ensimmäiselle pitkän taipaleen automatkalle. Hän ajoi Mannheimista Pforzheimiin ja osoitti auton todellisen potentiaalin. Nykyään hän olisi todennäköisesti liikkumisen somevaikuttaja. Berthan seikkailu vaati myös esteiden voittamista – osa niistä oli pieniä mutta vaikutukseltaan suuria: hän puhdisti tien päällä tukkeutuneen kaasuttimen hattuneulallaan ja osti lisää polttoainetta Wieslochin kaupungin apteekista.
Unelma-auto kilpatekniikalla
Yksi brändin kirkkaimmista ikoneista on Mercedes-Benz 300 SL vuodelta 1954. Sen kevyen putkirunkorakenteen sanelemat lokinsiipiovet tekivät autosta välittömästi ainutlaatuisen ja ikonisen. 300 SL:n vetovoima on ollut poikkeuksellisen ajaton: kansainvälinen asiantuntijaraati nimesi sen vuonna 1999 Vuosisadan urheiluautoksi.
Haluttu coupé pohjautuu samannimiseen kilpa-autoon, Mercedes-Benz W 194 (1952), ja myös akseliväli on identtinen – täsmälleen 2 400 millimetriä. Tätä kultaiseksi standardiksi muodostunutta mittasuhdetta noudattivat myöhemmin myös Mercedes-Benz 190 SL (1955–1963), Mercedes-Benz SL Pagoda (1963–1971) sekä Mercedes-Benz SLK R171 (1996–2004).
Törmäysturvallisuus
Energiaa vaimentavat törmäysvyöhykkeet edessä ja takana sekä jäykkä matkustamo niiden välissä määrittelevät Béla Barényin kehittämän turvakorin. Tämä passiivisen turvallisuuden merkkipaalu esiteltiin vuonna 1959 sedaneissa (W 111). Samana vuonna Mercedes-Benz aloitti järjestelmälliset törmäystestit. Turvallisuus on Mercedes-Benzin ydinarvo. Aktiiviset ajoavustinjärjestelmät, kuten MB.DRIVE ASSIST, auttavat tänä päivänä ehkäisemään monia onnettomuuksia.
Lennätä minut kuuhun
Mercedes-tähti on käynyt jopa kuussa. Apollo 14 -astronautit veivät sen mukanaan vuonna 1971. Nykyään kyseinen tähti kuuluu Mercedes-Benz Groupin arkistokokoelmaan. Tähti on myös suosituin varaosa klassikkoautoihin: Mercedes-Benz Classic Original Parts tarjoaa yli 40 eri versiota ja myy vuosittain noin 20 000 tähteä.
Ensimmäinen ABS ja ESP
Vuodesta 1978 lähtien lyhenne ABS on tarkoittanut aktiivisen turvallisuuden edelläkävijää – lukkiutumattomia jarruja. Se esiteltiin ensimmäisenä S-sarjassa. Mercedes-Benz kehittää jatkuvasti järjestelmiä, jotka muovaavat koko toimialaa. ESP vuodelta 1995 on toinen esimerkki. MB.DRIVE-ajoavustinteknologiat vievät tätä perinnettä tulevaisuuteen – terveisin Sindelfingenistä ja Stuttgartista.
Prestige kaikissa luokissa
Tähtimerkin unelma-autot kattavat kaikki hintasegmentit. Esimerkiksi 124-sarja (1984–1997) oli saatavilla sedanina, farmarina, coupéna ja avoautona sekä pitkällä akselivälillä ja erikoiskoreille tarkoitettuna alustana. Autoja valmistettiin noin 2,7 miljoonaa kappaletta.
Suuren määrän ansiosta 124-mallit ovat yhä tuttu näky liikenteessä – arjen autoina tai rakastettuina nuorina klassikkoina. 90 vuotta aiemmin Benz Velo käynnisti auton massatuotannon historian: vuodesta 1894 alkaen valmistettiin 1 200 kappaletta – ensimmäinen bestseller.
Hopeanuolet kärjessä
Moottoriurheilussa huippuosaaminen mitataan sekuntikellolla. Mercedes-AMG on kilpaillut F1-tehdastiiminä vuodesta 2010. Ennennäkemätön menestys: seitsemän kuljettajien ja kahdeksan valmistajien mestaruutta vuodesta 2014. Vuonna 2026 George Russell ja Kimi Antonelli ajavat Mercedes-AMG F1 W17 E -autolla.
Hopeanuolet debytoivat jo 1934 ja ovat olleet vahvasti mukana jälleen vuodesta 2010. Suomalaisista kuljettajista Mercedes-Benzin F1-moottorin voiman ovat saaneet kokea (F1 maailmanmestari 1998, 1999), Kimi Räikkönen ja Heikki Kovalainen.
Autonomisesti tulevaisuuteen
Mercedes-Benz tunnisti autonomisen ajamisen merkityksen jo 1980-luvulla. S 500 Intelligent Drive saavutti läpimurron vuonna 2013 Bertha Benzin historiallista reittiä seuraten. Nykyään autonominen ajaminen on todellisuutta tietyillä tasoilla. Uusi Mercedes-Benz CLA asettaa uusia mittapuita MB.DRIVE ASSIST PRO -järjestelmällä (SAE Level 2 myös kaupunkiajossa).
Täydellisyyttä kestävyystesteillä
Vuodesta 2018 lähtien tulevia malleja on testattu Immendingenin testikeskuksessa miljoonien kilometrien ajan. Jo vuonna 1928 Type 460 ”Nürburg” kesti 20 000 km yhtäjaksoisen testin Nürburgringillä.
Taide pyörillä
Maailman arvokkain auto on Mercedes-Benz 300 SLR ”Uhlenhaut Coupé”, joka myytiin 135 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Varat ohjattiin beVisioneers-ohjelmaan. Toiseksi arvokkain kilpa-auto on Silver Arrow W 196 R.
Ennätyksiä rikkovat suoritukset
Vuonna 1938 Rudolf Caracciola ajoi Frankfurt – Darmstadtin välisellä moottoritieosuudella Mercedes-Benz W125-prototyyppiautolla edelleen voimassa olevan yleisellä tiellä saavutetun huippunopeuden, 432,7 km/h.
Viime vuoden elokuussa vuonna 2025 CONCEPT AMG GT XX ajoi 5 479 km 24 tunnissa Nardòssa – sähköautojen maailmanennätys. Keskinopeus vuorokauden aikana on 228,3 km/h.
Huhtikuussa 2025 Mercedes-Benz CLA ajoi Nardòn radalla 24 tunnin aikana 3717 km, keskinopeudella 154,9 km/h. Suoritus on uusi tuotantosähköautojen ennätys.
Suomessa Tekniikan Maailma ajoi sähköautojen 24 tunnin ennätyksen marraskuussa 2025, jolloin CLA 250+ -mallilla taivallettiin 2458 km vuorokauden aikana. Ennätys ajettiin tavallisessa suomalaisessa liikenteessä ja varsin vaihtelevissa sääolosuhteissa, keskinopeuden ollessa 102,4 km/h
