Historian havinaa: Automobiilista tuli 1800-luvun lopulla vakavasti otettava kulkuneuvo

Maailma on siitä mielenkiintoinen, että sitä voi ja tuleekin tarkastella monista eri näkökulmista. Edellytyksenä on, että pysytään totuudessa.

Kaljabaareissa pärjäsi aikoinaan pitkään, kun totesi amerikkalaisen Henry Fordin olleen henkilöauton keksijä, vaikka se todellisuudessa valmistui vasta vuonna 1896.

”Totuuksia” on siis monenlaisia. On pakko peruuttaa 1800-luvun lopulle ja Ranskanmaalle. Ja sielläkin, yllättävää kyllä, puuntyöstön pariin, Pariisin laitakaupungille, jossa alan yrittäjä Jean-Louis Perin oli erikoistunut hevosvaunujen rakentamiseen.

Jean-Louis Perinin saha. Kuvan julkaisulupa: Bernard Vermeylen.

Ajatukset sekä havainnot vievät kehitystä eteenpäin. Näin kävi myös puuverstasalan Jean-Louis Périnin kohdalla. Hän pohti, voisiko tuotantoa laajentaa, eli rakentaa moottorivetoisen vaunun.

Katso tästä muita Historian havinaa -juttuja.

Yleensä on niin, että kun ryhtyy pontevasti jotakin miettimään, on seurauksena ratkaisuja yllättäviltä tahoilta. Tämä taho oli miehen arvostama tuttava insinööri René Panhard.

Hänen oivalluksensa oli, että hevosvaunuihin oli saatava yhdistettyä moottori. Suunnitteluun tuli mukaan Panhardin tuntema Émile Levassor, insinööri hänkin. Puiset vaunut, tuntematon moottori, sovellusta tarvittiin!

Ja insinöörit ryhtyivät innolla kehittämään ideaa. Levassoria ei tyydyttänyt sellaiset toteutukset, joissa moottori oli vaunun takana istuinten alla. Vallankumouksellinen ratkaisu syntyi miehen aivoissa – moottorin paikka tuli olla ehdottomasti vaunujen etuosassa! Tätä oivallusta on myöhemmin kunnioitettu termillä ”nykyaikaisen henkilöauton kantaisä”.

Automobiilien valmistus Euroopassa käynnistyy

Nestemäisellä polttoaineella kulkevan automobiilin keksijänä pidetään saksalaista insinööriä nimeltä Carl Benz. Hänen tiedetään kehittäneen ensimmäisen itsestään liikkuneen polttomoottoriajoneuvon v.1885.

Benz Patent-Motorwagen Mercedes-Benz-museossa. Kuva Daimler.

Samoihin aikoihin tällä saralla kunnostautui myös insinööri Gottlieb Daimler, joka oli onnistunut konstruoimaan mäntämoottorin.

Edessä oli uuden laitteen toimivuuden todistaminen. Se tapahtui sijoittamalla apparaatti venemoottoriksi sekä myös vetojuhdaksi raitiotievaunuun.

Myös Daimlerin autolla ajettiin jo vuonna 1885. Lisenssisopimus Périnin sekä Daimlerin välillä syntyi. Itse polttomoottorin aikaansaamisesta vastasi saksalainen insinööri Wilhelm Maybach, joka ensimmäisenä kokeili sellaista veneeseensä.

”Fillariveljekset” astuvat kuvaan

Elettiin siis vuosisatojen 1800/1900 vaihdetta. Liikkuminen alkoi laajentua. Asialla olivat myös polkupyörien valmistuksen aloittaneet Armand Peugeot sekä hänen veljensä Eugène, joka sittemmin jatkoi kaksipyöräisten saralla, mutta Armandin katse oli kohdistunut automobiileihin.

Pariisin maailmannäyttely ponnahduslautana

Nyt kaivattiin nopeaa julkisuutta. Sellaisen areenan tarjosi v.1855 käynnistyneet Pariisin maailmannäyttelyt. Vuonna 1899 mukaan ilmoittautui Armand Peugeot Panhard & Levassorin lisenssillä valmistuneella ensimmäisellä kokeilu-vaunullaan, Peugeot Type1- mallilla.

Leon Serbollettin höyryauto. Kuvan julkaisulupa Bernard Vermeylen.

Näyttelyssä omalla osastollaan oli myös kolmipyöräisestä höyryvaunustaan tunnettu Léon Serbollet.

Näyttelyn yhteydessä Peugeot tutustui myös siellä mukana olleeseen saksalaiseen insinööri Gottlieb Daimleriin sekä hänen suunnittelemaansa mäntämoottoriin. Sen saaminen tuotantoon Ranskaan sekä sitä tietä Peugeotin auton voimanlähteeksi oli hänen tavoitteensa.

Ongelmaksi muodostuivat belgialaisen lakimiehen Sarazinin hallussa olleet lisenssioikeudet. Niistä Sarazin oli käynyt neuvotteluja René Panhardin sekä Émile Levassorin kanssa.

Onnettomuudeksi Sarazin kuoli ennen kuin asiat oli saatu järjestykseen.

Ratkaisevaan rooliin nousi hänen leskensä Louise, joka tarmokkaasti vei loppuun lisenssineuvottelut Daimlerin sekä Panhard & Levassorin kanssa. Näin Panhard & Levassor pääsi Daimler-moottorillaan myös nousussa olevan Peugeotin tueksi, joka tällä sysäyksellä nousi suurimpien autovalmistajien joukkoon.

Panhard linja-auto 1899. Kuvan julkaisulupa Bernard Vermeylen.

Mallinsa Type 2:n voimanlähteeksi Armand Peugeot valitsi Daimler V2 moottorin. Lyhykäisesti voidaan todeta, että sekä René Panhard, Émile Levassor että Armand Peugeot hallitsivat tuotantomäärillään Ranskan autoteollisuutta.

Panhard & Levassorin tehtaan tuotanto oli v. 1900 jo 639 autoa ja Peugeotilla 500. Valmistusmääriltään Ranskan koko autoteollisuus nousi maailman suurimmaksi aina vuoteen 1906, jolloin Yhdysvallat ohitti sen.

Teksti: Usko Sipilä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän