Poliitikon puheenvuoro: Juhani Lundén, Liike Nyt, Pirkanmaa

Juhani Lundén

Puolue: Liike Nyt

Vaalipiiri: Pirkanmaa

Ehdokasnumero: Päivitetään myöhemmin


Huristelua sähköllä

Hommasin ”alkaen” mallin sähköauton, jonka akku on juuri ja juuri riittävä päivittäisiin matkoihini.

Olen saanut huomata, että sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja väärää tietoa.

Ehkä harmillisin on se väite, että sähköautolla ei pääse tekemään mökkireissua tai Lapin matkaa.

Harmilliseksi väitteen tekee se, että se on totta.

Toisaalta kukaan meistä ei omista älykännykkää, jonka akku kestää kuukauden, useimmilla ei edes viikkoa. Syy on siinä, että siinä ei ole mitään järkeä.

Ei ole ekologisesti eikä taloudellisesti järkevää, että auton akku olisi niin suuri, että sillä pystyisi lataamatta tekemään matkan, joka tehdään kerran kuukaudessa tai kahdessa. Tärkeintä on, että akku riittää 90 % päivittäisistä ajoista.

Akkujen kokoa tärkeämpi asia on latauksen nopeus.

Jos lähden kotoani Ruovedeltä Helsinkiin, niin matkalla pitää Hämeenlinnassa pysähtyä kerran lataamaan akkua. Lataus kestää pikalatauksella noin 30 min, mikä on aika lähelle perheemme normaalia vessa- ja kahvitaukoa.

Akku on sähköauton osista se kiistanalaisin. Sen valmistaminen tuottaa kosolti päästöjä. Sähköntuotanto ei sekään ole päästötöntä.

Saksassa sähköntuotanto tuottaa kivihiilen laajamittaisen käytön takia enemmän päästöjä kuin Suomessa.

Bioetanoli ei ole vaihtoehto

Tekniikan Maailman tietojen mukaan 28 kWh akulla varustettu autoni ei pärjää bioetanoliautolle vihreydessä. 10 vuoden elinkaaripäästöt ovat hitusen suuremmat. Onneksi eivät paljoa.

Bioetanolin laajamittainen tuotanto ei sekään ole täysin ongelmatonta. Suurin ongelma on ruuan riittävyys tulevaisuudessa.

Laajamittaiseen bioetanoliautojen käyttöön siirtyminen ei ole mahdollista sivuvirtojen, kuten ravintolarasvojen tai kotitalouksien biojätteiden avulla.

Muutos bioetanoliautoiluun ei ole mahdollinen, ei ainakaan ilman, että samanaikaisesti rajoitetaan huomattavasti karjan kasvatusta.

Karjan rehujen tuotantoon on valjastettu suurin osa maailman viljelyyn sopivasta pinta-alasta.

Tänään hampurilaisrasvoja on vielä tarpeeksi saatavilla bioetanolin tuotantoon, mutta isossa mittakaavassa bioetanolia tehdään elintarvikkeiksi luokiteltavista aineista, joita ovat esim. sokeriruoko, sokerijuurikas, vehnä ja maissi.

Mielestäni ei ole pitkällä tähtäimellä järkevää, että ruuan tuotantoon tarkoitettua peltoalaa käytetään autojen polttoaineiden valmistamiseen.

UPM valmistaa mäntyöljystä biodieseliä. Puun käytön lisäämiseen on Suomessa isoja paineita, eikä biodieselin laajamittainen tuotanto niitä ainakaan vähennä. Biodieseliä voidaan tehdä risuista tai muusta sivuvirroista. Risujen osalta hiilitasetta sopii epäillä, niin hidasta ja kallista niiden keruu on. Ei halpaa eikä päästötöntä.

Neste valmistaa biodieseliä palmuöljystä. Palmuöljytuotannon laajeneminen uhkaa sademetsiä ja ruuan tuotantoon kelpaavaa pinta-alaa.

Paljon kyselyitä

Sähköautoilijana on saanut vastailla monenlaisiin kysymyksiin, osin hauskoihinkin.

Yksi yleisimmistä on että ”Eikö siellä tule kylmä?” No ei.

Ilmalämpöpuppu alkaa lämmittää ohjaamoa paljon nopeammin kuin polttomoottori. Toinen ihmetyksen aihe on se, että lataan autoa normaalista valopistorasiasta.

Myös kerrostalojen moottorilämmityspaikat on mahdollista muuntaa sähköautojen lataukseen soveliaiksi.

Valtakunnan tasolla on ihmetelty, että miten sähkö riittää, jos kaikki ajaisivat sähköautoilla.

Valtioneuvoston laskelmat osoittavat, että edellisen hallituksen tavoite 250 000 sähköautosta vuoteen 2030 mennessä lisäisi Suomen sähkönkulutusta yhdellä prosentilla.

Säästöt tulivat positiivisena yllätyksenä

Säästöjä tulee niin ajoneuvoveroissa, tankkauksissa kuin huolloissa yhteensä 1 900 € / vuosi noin 20 000 km vuotuisilla ajoilla.

Alkupään sähköautojen hinnat toki laskevat enemmän kuin autojen keskimäärin. Siksi olenkin kaikille tutuille sanonut, että odottakaa muutama vuosi.

Kun maailman suurimpiin kuuluva autojen valmistaja luopuu polttomoottorien kehitystyöstä ja rakentaa maailmanlaajuisen uusien tehtaiden verkoston ennennäkemättömällä satsauksella, niin uskon, että iso muutos on jo ovella.

Ilmastonmuutos on mahdollisuus. Kuka pellepeloton alkaisi rakentaa systeemejä, joilla aurinkosähköä tai tuulisähköä voisi kotona ladata akkuihin?

Akusta autoon ja jäisi välikädet pois. Fortum ja muut yhtiöt markkinoivat systeemiä, joka on kieroakin kierompi: saat itse tuottamasi sähkön auton latauksen hyväksi vain niiltä kuukausilta, joina laitteisto tuottaa enemmän kuin kotisi kuluttaa. Ja silloinkin myyt oman sähkösi markkinahinnalla, ja ostat sen takaisin 25 c / minuutti, mikä on jo melkein bensan hinta.

Ajotapaan sähköautoilulla on myös erittäin positiivinen vaikutus.

Koska sähkön kulutus lisääntyy nopeuden neliössä, ja akku on aina liian pieni, niin tulee ajeltua tarkasti rajoitusten mukaan. Liikennekuolemien tai loukkaantumisten vähenemistä ei mahdollisena seurauksena pidä väheksyä.

Teksti: Juhani Lundén.

Lähteet
https://tekniikanmaailma.fi/vertailu-bensiiniauto-on-viela-10-vuoden-ajon-jalkeen-100-kwh-akulla-varustettua-sahkoautoa-vihreampi/
https://www.is.fi/autot/art-2000005601500.html
https://www.jokamies.fi/vw-aikoo-luopua-kokonaan-polttomoottoreista-seuraava-voimanlahdesukupolvi-jaa-lajinsa-viimeiseksi/

3 KOMMENTIT

  1. Hieno kirjoitus.
    Sähköautokuskina olen kohdannut kaikki ennakkoluulot ja samat kysymykset/mielipiteet, mitä vaan voi keksiä.
    Itse hankin sähköauton, koska se sopi omiin tarpeisiini 99%. Kerran vuodessa on pitänyt vuokrata paku ihan polttomoottorilla, koska sähköistä ei meillä päin vuokrata.

    Oma tilanne on siitä hyvä, että en omista mökkiä. En näe mitään järkeä mökistä jonne on 200km matkaa. Lapissa kävin viimeksi 2001 ja ihan yöjunulla vetelin.

    Kyse on siitä, että millaiset ovat omat tarpeet ja motivaatiot, kaikille sähköauto ei sovi jo pelkästään hinnan vuoksi. Luin juuri uutisen jossa kerrottiin, että VW satsaa sähköilyyn 2030 mennessä: 30 000 000 000 euroa.
    Eli kun saavat tuotannon kulkemaan, niin eiköhän hinnatkin ala laskea.

    Vielä tässä vaiheessa tienaan sähköautolla, koska käytän omaa autoa työmatkoihin ja matkavähennyksiin laitan vuosittain noin 6500euroa, palautuksilla maksan koko talouden sähköt (mukaan lukien lataukset) ja rahaa jää satoja euroja ylitse. Ymmärrän kyllä, että kun sähköautojen määrä ylittää kriittisen rajan, niin verolle pantavaksi tässä joutuu 🙂 Mutta, ei vielä.

  2. Edellisen kommentoijan kanssa samaa mieltä. Kun kaikki ajavat sähköautoilla, niin mistä sitten otetaan polttomoottoriautoilta nykyään otettavat ajoneuvo- ja polttoaineverot ? No – tehdään sitten sähköautovero, sähkönkäyttövero ja latausmaksu, niin tuo 1900 eur/vuosi saatu säästö meneekin siihen, jos riittääkään. Varmaan vielä päälle sähkön tuotosta latausta varten oleva sähköntuottovero sekä latausenergiansiirtomaksuvero, sekä energiantuottolähteen mukainen saastemaksu (varsinkin kivihiili).

    Entä kun auton akusto tulee vaihtokuntoon viimeistään 10 vuoden iässä, mitä maksaa? Saako enää vaihtoakkua, vaikka autolla olisi ajettu vain hyvin vähän? Tuleeko siten kalliista sähköautosta kertakäyttötuote ja siten, mikä on ekologisuus? Mitä tehdä akkujätteelle ?

    Eräs mies kehui ajavansa sähköautollaan 400 km yhdellä latauksella. Lähti ajamaan 180 km matkaa Kuopiosta Kajaaniin talviaikaan, auto hyytyi 85 km jälkeen Iisalmessa, loppumatka menikin energeettisesti ilmaiseksi hinurin kyydissä…

  3. Etanolia ei tehdä rasvasta, vain hiilihydraatista eli esim. vanhoista leivistä, leipomojätteistä. Biodieseliä voitehdä rasvoista.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän