Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät lokakuussa Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailulla. Kilpailulla haluttiin kiinnittää huomiota maaseudun tiestön kasvavaan korjausvelkaan sekä tiestön kunnon vaikutuksiin Suomen huoltovarmuuteen ja kansalaisten turvallisuuteen.
Suomen surkein kylätie valittiin Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivujen yleisöäänestyksellä. Kuvakilpailun voittajaksi kahdeksasta finalistista valikoitui valokuva, joka on otettu Pohjois-Pohjanmaalla, Siikajoella, Siikajoentien (maantie 807) soratiepintaisella osuudella.
Kuvatulla tieosuudella soratien kantavuus on pettänyt ja auto on vajonnut pohjaansa myöten. Tie on sorapintaiselta osuudeltaan vähäliikenteinen ja sillä on 80 km/h nopeusrajoitus. Kyseisen tien päällystetyt osuudet ovat Väyläviraston rekisterin mukaan erittäin hyvässä, hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Soratieosuudesta ei valitettavasti voi sanoa samaa.
– Aina se on ollut kuoppainen, ja sen kanssa on eletty, mutta nyt kunto on suorastaan romahtanut. Isoimmat kuopat ovat ulkopaikkakuntalaisille jopa vaarallisia. Aikaisemmin tie on ollut kohtalaisen hyvä, kun siitä on huolehdittu paremmin, ja lanattu tarpeeksi usein. Ennen, hyvin hoidettuna tietä pidettiin jopa parempana kuin lähitienoon huonoja asfaltteja, etenkin talvisin, kertoo kuvan kilpailuun ilmoittanut valokuvaaja Olli Alakorva.
– Suomen Surkein Kylätie -kuvakilpailulla haluamme saada huomiota huonokuntoiselle tieverkolle, kertoo Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen.
Nkyinen budjettirahoitus ei riitä teiden kuntoon laittamiseen ja kunnossapitämiseen. Kuvakilpailun sato, toistasataa kuvaa, todistaa, että tieverkko murenee ympäri Suomea.
– Vähäliikenteisellä tieverkolla päällystäminen tapahtuu noin kerran 150 vuodessa ja sorateiden kunnossapitäminen ei kuulu ykkösprioriteetteihin. Murenevat päällysteet ja huonokuntoinen soratietieverkko on monin paikoin ylisukupolvinen kokemus, Raitanen harmittelee.
– Tienpitäjät tekevät vähällä rahalla sen mikä on tehtävissä. Nyt tarvitaan päättäjiltä lisää rahaa, Raitanen jatkaa.
– Tämä kilpailu tekee näkyväksi maaseudun infran arkirealismin. Luovutimme liikenne- ja viestintäministeri Harakalle kilpailukuvista laaditun kuvakalenterin, jotta tilanne ei pääse unohtumaan, kertoo Suomen Kylät Ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto.
– Kannamme Suomen Kylissä huolta kyläteiden kunnosta ja sen myötä esimerkiksi pitenevien ensivasteaikojen vaikutuksista maaseudun asukkaiden turvallisuuteen. Haluamme vaikuttaa parempien kyläteiden puolesta, Koivisto lisää.
Maaseudun tiet ovat koko yhteiskunnan lähiverkkoa, joka yhdistää ihmisiä, raaka-aineita ja ruokahuoltoa pitäen yllä koko maan huoltovarmuutta. Vähäliikenteinen tieverkko on suomalaisille tärkeä kansallinen pääoma.
– Pidetään tiet kunnossa, Raitanen toivoo.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ylläpitää Suomen surkeimmaksi valitun kylätien kuntoa.
– Kyseessä on ELY-keskuksen ylläpitämä vähäliikenteinen soratie, jonka liikennemäärä on alle 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuvan soratie on ns. rakentamaton tie ja kantavuudeltaan heikko, jonka rakennekerrokset eivät vastaa nykytarpeita. Kuvan mukainen tilanne soratiellä on ikävä kyllä mahdollinen, joskaan ei kuvaa koko tiejakson kuntoa. Pääosa Siikajoen kylän ja Revonlahden välisestä liikenteestä käyttää Siikajoen pohjoispuolista päällystettyä maantietä, joka on hiljattainen kunnostettu. Sorateillä ja muulla alemmalla tieverkolla vastaavia yksittäisiä ongelmakohtia voi esiintyä etenkin raskaan liikenteen kuormituksen vaikutuksesta varsinkin kelirikkoaikana keväisin ja syksyisin. ELY-keskuksella on valitettavan vähän rahoitusta tehdä runkokelirikkokorjauksia suhteessa sorateiden laajuuteen ja kunnostustarpeisiin. Myöskään päällysteiden uusiminen alemmalla verkolla ei ole mahdollista nykyisellä rahoituksella, toteaa yksikön päällikkö Risto Leppänen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Ajonopeudella voi vaikuttaa pehmentyneen soratien kuntoon
Aiheuttiko tiestön kunto auton rikkoontumisen? Korvausten saaminen ei aina ole selviö!
Päivän kuva: Näin Venäjällä ”korjataan” kelirikosta kärsiviä teitä!
