Koti Blogi Sivu 908

Rattijuoppo ajoi puun ja autokatoksen väliin

Kuva: CvB.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 3 jälkeen Seinäjoella Puskantiellä henkilöauton kuljettaja ajoi puun ja autokatoksen väliin.

Kyydissä oli kuljettajan lisäksi kaksi muuta, joista toinen vietiin sairaalaan tarkastettavaksi.
Auto vaurioitu mutta isoilta henkilövahingoilta säästyttiin.

Kuljettaja puhalsi alkometriin 1,5 promillea ja hänet otettiin kiinni.

Humalaiset jäivät jumiin niitylle

Päivän kolarikuva: Ford Cortinan ulosajo Nurmeksessa

Sekaannus hallintalaitteiden kanssa johti törmäykseen seinään

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Päivän museoauto: Lincoln Continental 1962

Nykyisin tunnettavuudeltaan vanhojen jenkkirautojen piireissä esimerkiksi Cadillacin ja Chevroletin varjoon jäänyt Lincoln eli kulta-aikojaan juuri 60-luvun alussa.

1950-luvun lopun myyntihaasteet etenkin Cadillacia vastaan saatiin selätettyä, kun neljännen sukupolven Continental oli 31 061 kappaleella Yhdysvalloissa eniten myyty auto vuonna 1962.

Neljännen sukupolven Continental perustuu pitkälti vuoden 1961 Ford Thunderbirdin rakenteeseen.

Kuva: Antti Järveläinen.

Auton suunnittelija Elwood Engel ehdotti neliovisen kovakattoisen mallin ideaa ensin Thunderbird-malliin vuonna 1958, mutta ajatusta ei pidetty tarpeeksi houkuttelevana ja sporttisena mallina perinteiselle Thunderbirdin asiakkaalle. Näin neliovisesta mallista tuli Thunderbirdin sijaan Lincoln Continental.

Neljännen sukupolven Continentalia valmistettiin vuosina 1961-1969. Neliovisten avo- ja kovakattoisten mallien lisäksi autosta tehtiin toisen “faceliftin” myötä myös kaksiovinen kovakattoinen malli vuonna 1966. Ulkonäössä 60-luvun alku- ja loppupään malleissa on huomattavan paljon eroja loppupään mallien ollen muotoilultaan selvästi teräväkulmaisempia.

Kuva: Antti Järveläinen.

Continentalin moottorina toimi alkuun 430 kuutiotuumainen V8. Vuoden -66 malliin tuli suuri 462 kuutiotuumainen (7,6 litraa) versio, joka oli iskutilavuudeltaan Ford Motor Companyn historian suurin henkilöautoon laittama moottori.

Vuoden 1969 malliin tuli päivitetty 460 kuutiotuumainen 385-sarjan V8. Kaikki autot oli varustettu kolmivaihteisella automaatilla.

Lähtöhinta 6000 dollaria

Markkinoille tultuaan vuonna -61 Continental maksoi uutena 6000 dollaria neliovisena versiona ja 6700 dollaria avomallina. Vain noin joka kymmenes myydyistä autoista oli avomalli.

Kuva: Antti Järveläinen.

Uudelle Continentalille annettiin valmistajan “bumper-to-bumper” -takuu 2 vuotta tai 24 000 mailia. Mallin näkyvin erikoisuus on ehdottomasti kaappariovet takana.

Lincoln markkinoi Continentalia 60- ja 70-luvulla eksklusiivisena mallina. Ensimmäisen sukupolven 1930-40-luvun vaihteen Continental-mallia pidetään jopa “esi-isänä” aikakautensa uudelle autoilun segmentille – henkilökohtainen luksusauto.

Kuva: Antti Järveläinen.

Neljännen sukupolven Lincoln Continentalin muodot ovat ehkä parhaiten jääneet suurelle yleisölle mieleen valitettavasta presidentti Kennedyn murhasta. Presidentin virka-autona toimi Continentalin avomalli, kun ampumatragedia tapahtui Dallasissa Texasissa marraskuussa 1963. Välikohtauksen jälkeen kyseinen avomalli nimeltään SS-100-X muutettiin kovakattoiseksi ja panssaroiduksi malliksi.

Päivän museoajoneuvo: Kommunismin takia tämän Mersun edustusauton kori piti rakentaa aivan uusiksi!

Päivän museoauto: Armas Puolimatkan entinen Mercedes-Benz 500 SEL

Päivän museoauto: Suomen ainoa tällainen 7-paikkainen Citroën

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Kuva: Antti Järveläinen.

Tesla aloitti sähkörekkansa toimitukset

Kuva: Tesla.

Tesla on toimittanut ensimmäiset täyssähköiset Semi-kuorma-autot asiakkaille.

Ensimmäiset autot menivät Pepsille.

Teslan mukaan auto kiihtyy selvästi nopeammin kuin perinteiset kuorma-auto. Auto on Teslan mukaan myös perinteisiä kuorma-autoja helpompi ajaa. Esimerkiksi kuljettaja istuu ohjaamon keskellä.

Autossa on kolme sähkömoottoria, joista yksi toimii pääasiallisena ajomoottorina. Kaksi muuta moottoria käytetään kiihdytykseen ja raskaaseen vetoon.

Teslan mukaan auton vetokyky on noin 37 tonnia ja toimintamatka peräti 800 kilometriä.

Auto julkistettiin viisi vuotta sitten, joten melko pitkään autoa saatiin odottaa.

Katso tästä alta video toimitusten alkamistapahtumasta.

 

Ny Teknik: Teslan kuorma-autojen pikalaturi vaatii 1600 kW

Ny Teknik: Scania vitsailee Teslan kuorma-autosta – ”Superhyvä kuskaamaan sipsipusseja”

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Uusimpien yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen käyttöikä aikaisempaa pidempi

Hannu Oskala. Kuva: Voi.

Yhdysvaltalainen, urbaaniin liikenteeseen erikoistunut konsulttiyhtiö Brightside on laatinut mallin yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen käyttöiän laskemiseksi.

Yhtiö on julkaissut lisäksi raportin nykyisin käytössä olevien sähköpotkulautojen käyttöiästä, jossa hyödynnetään Voi Technologyn eurooppalaista dataa. Raportin mukaan Voin sähköpotkulaudan arvioitu käyttöikä rungon osalta on 4,6 vuotta ja akun osalta 3,7 vuotta.

Sähköpotkulautayhtiöt saavat säännöllisesti kyselyjä, kuinka kauan niiden kalusto kestää. Tähän mennessä käytössä ei ole ollut kuitenkaan kattavaa tutkimusta uusien mallien käyttöiästä, vain arvioita.

Vuokrattavien sähköpotkulautojen suosio kasvanut räjähdysmäisesti

– Tulokset käyttöiästä ovat olleet aika ristiriitaisia, koska laskentamallit ovat vaihdelleet. Lisäksi ala on kehittynyt nopeasti ja nykyisin käytössä olevan kaluston kesto on aivan eri luokkaa kuin alkuvaiheen lautojen, Voin yhteiskuntasuhteista vastaava Hannu Oskala sanoo.

Yhdysvaltalainen konsulttiyhtiö Brightside on laatinut mallin, jonka avulla voidaan laskea yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen käyttöikä. Siinä huomioidaan yhteiskäyttölautojen katoamiset ja ilkivalta, joiden vuoksi osa laudoista joudutaan poistamaan käytöstä.

Tutkimuksesta vastannut Brightsiden perustaja Melinda Hanson korostaa, että nyt kehitetty laskentatapa ei arvioi vain yksittäisen sähköpotkulaudan käyttöikää, vaan mallintaa dataan pohjautuen koko kaluston käyttökaaren.

– Analyysistämme käy ilmi, että Voi on onnistunut merkittävästi pidentämään kalustonsa käyttöikää aiemmista vuosista. Tämä on tärkeää paitsi ympäristön myös liiketoiminnan kannattavuuden kannalta, Hanson sanoo.

Suunnittelu ja huolto lisäävät käyttöikää

Hansonin mukaan nyt käytössä olevien Voin sähköpotkulautojen käyttöikä on viisinkertainen verrattuna vuoden 2018 malleihin. Voin vuonna 2021 käyttöön ottaman mallin rungon käyttöikä on 4,6 vuotta tai 6 529 kilometriä. Akun käyttöiäksi saatiin 3,7 vuotta.

– Raportti osoittaa, että yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat ovat nykymuodossaan merkittävästi autoilua kestävämpi tapa liikkua. Sähköpotkulaudat ovatkin hyvä vaihtoehto kaupungeissa yksityisautoilulle monessa tapauksessa, toteaa Tennesseen yliopistossa liikenteen professorina työskentelevä Chris Cherry, joka osallistui raportin tuottamiseen.

Tutkijoiden mukaan pidempi käyttöikä johtuu suurelta osin sähköpotkulautojen suunnittelun parantumisesta ja vaihdettavien osien lisäyksestä. Aiempaa pidempään käyttöikään vaikuttavat myös ennakoivat huoltokäytännöt ja parantunut GPS-paikannustekniikka, jonka avulla yhä useampi kateissa oleva sähköpotkulauta löytyy.

Sähköpotkulautojen käyttöikää voidaan raportin mukaan edelleen pidentää. Tutkijat kehottavatkin operaattoreita keräämään tarkempaa tietoa kalustonsa rungosta ja käyttöiästä ja hyödyntämään dataa suunnittelussa. Tutkijat kannustavat myös operaattoreita olemaan aiempaa avoimempia datan jakamisessa eri sidosryhmien kanssa.

– Voi on asettanut hyvin kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ja haluamme vähentää vuoteen 2025 mennessä 50 % tuottamastamme jätteestä. Tähän pyrimme lisäämällä muun muassa kierrätettävien osien ja materiaalien käyttöä. Julkaistu raportti auttaa meitä ymmärtämään paremmin kalustomme käyttöikää ja lisäämään sitä entisestään, Oskala toteaa.

 

Voin sähköpotkulaudoilla tehty tänä vuonna Suomessa jo lähes 5,5 miljoonaa matkaa

Merkittäviä hintaeroja Helsingin sähköpotkulautojen kuukausipaketeissa

Sähköpotkulautailu liittyy merkittävässä määrin julkiseen liikenteeseen

 

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Ensimmäiset Mercedes-Benzin C-sarjalaiset museoajoneuvoikään ensi vuonna

Kuva: Matti Sulanto

Mercedes-Benzin 190-malli (W 201) sai 30 vuotta sitten seuraajan. Vuoden 1993 toukokuussa esiteltiin täysin uusi C-sarja (202), josta sittemmin kehittyi valmistajansa eniten myyty yksittäinen automalli.

Ensimmäiset C-sarjalaiset voidaan siis ensi vuoden aikana katsastaa museoajoneuvoiksi Saksassa, jossa ennestään on museoajoneuvorekisterissä noin 650 000 erilaista ajoneuvoa. Suomessa museoajoneuvoja on noin 60 000, ja määrä kasvaa vuosittain 2500:lla.

Meillä rekisteriin pääsyn ehtona on, että auton valmistusvuoden päättymisestä on kulunut 30 vuotta ja auto on alkuperäistä vastaavassa kunnossa.

Päivän museoauto: Täyssähköinen Mercedes-Benz 190 E Elektro vuodelta 1990 — mukana myös video!

Historian havinaa: Mercedes-Benz 190 E 2.3-16 — varaosa-autosta urheiluautoklassikoksi!

Historian havinaa: 90 vuotta Mercedes-Benzin C-sarjan edeltäjän debyytistä

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Maailman ainoa kullattu Jopo nyt myynnissä!

Kuva: Huutokaupat.com.

Tämä kultainen Jopo valmistui 2015. Se oli historian 400 000. ja sai pinnalleen 24 karatin lehtikultauksen.

Nyt pyörä on myynnissä Huutokaupat.com-palvelussa ja myyntiaikaa on jäljellä enää runsas vuorokausi.

Kirjoitushetkellä pyörän hinta oli 2 200 euroa ja se on Äänekoskella.

Helkaman Jopot valmistetaan Hangon pyörätehtaalla.

Pyörästä on katsottavissa pieni televisiopätkä MTV:llä.

Jopot ja sähköpyörät polkupyörävarkaiden suosikkeja

Tullin huutokaupassa myynnissä Volvo S80 Sedan

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Kruunusillat kehitti tavan mitata työmaa-aikaisten liikennejärjestelyiden onnistumista

Kuva: Helsingin kaupunki.

Katutyömaat aiheuttavat väistämättä liikennejärjestelyitä, jotka haittaavat kaupunkilaisia. Liikennejärjestelyiden onnistumista ei ole aiemmin pystytty objektiivisesti mittaamaan. Nyt Kruunusillat-allianssi on luonut tavan mitata liikennejärjestelyidensä onnistumista.

Kun uutta mittaria käytetään, mittaaja tekee havainnot eri kulkumuotojen näkökulmista ja mittaa aina kerrallaan yhden kokonaisuuden, kuten esimerkiksi aidoilla rajatun kävelytien työmaa-alueen halki.

Sivuilla oleville aidoille ja liikennemerkeille, alapinnan laadulle ja leveydelle sekä tilan minimikorkeudelle on vaatimukset, joiden täyttymistä mittauksessa tarkastellaan. Lisäksi risteysalueilla tarkastellaan liikennejärjestelyiden toimivuutta kohtaavien liikennemuotojen osalta.

Yhden mittauksen tulos on prosenttiluku, joka kuvaa työmaan liikennejärjestelyiden tasoa. Luku saadaan jakamalla oikeat havainnot kaikkien havaintojen lukumäärällä.

Mitattavat asiat perustuvat pääosin Helsingin kaupungin katutyöoppaaseen ja Helsingin kaupungin esteettömän rakentamisen ohjeisiin.

Kruunusillat-raitiotien rakentamisessa mittaria käytetään osana raitiotietä rakentavan allianssin kannustinjärjestelmää. Uusi mittari voi myös auttaa Helsingin kaupunkia asettamaan entistä konkreettisempia laatuvaatimuksia tuleville katuremonteille.

Kruunusillat-raitiotie

Kruunusillat-raitiotie yhdistää Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Helsingin keskustaan. Samalla se luo uuden merellisen reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Tavoitteena on aloittaa raitiotien matkustajaliikenne Laajasalon ja Hakaniemen välillä vuonna 2027. Hakaniemen ja keskustan välisen osuuden rakentamisaikataulua ei ole vielä päätetty. Lisäksi Laajasalossa ns. Yliskylän lenkin toteuttamista tutkitaan.

Kruunusillat-raitiotie toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa, eli Finkensilta ja Kruunuvuorensilta, sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Kruunuvuorensillasta, noin 1200 metriä, tulee Suomen pisin silta.

Yhteyden muu rakentaminen tehdään puolestaan allianssimallilla. Allianssiin sisällytetään myös yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on uuden Hakaniemensillan rakentaminen ja vanhan purkaminen.

Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Infra & Rail Oy ja Sitowise Oy. Kruunusillat-kokonaisurakan urakoitsijat ovat YIT Suomi Oy ja Kreate Oy.

www.kruunusillat.fi

Päivän poliisikuva: Poliisi Mauri Porokka tarkastaa tukkirekan

Kuhmolaisen R.Piiraisen puutavarakuorma on todettu mitoiltaan ja painoltaan lailliseksi. Kuorman tarkastanut Mauri Porokka voi toivottaa hyvää matkaa. Kuva: Sanomalehti Ylä-Karjala, Nurmeksen museo.

Kuvassa poliisi tarkastaa kuorma-auton Nurmeksen raskaan liikenteen valvonnan aikana 11.3.1988.

Kuva on Liikkuvan poliisin ylikonstaapelin, Are Pylkkäsen artikkelista, joka julkaistiin 12.3.1988 Sanomalehti Ylä-Karjalassa.

Jutun mukaan kuhmolaisen R.Piiraisen puutavarakuorma todettiin mitoiltaan ja painoltaan lailliseksi. Kuorman tarkastanut poliisi Mauri Porokka toivotti hyvää matkaa.

Kuva kuuluu Nurmeksen museon Ylä-Karjalan kuva-arkistoon.

Päivän poliisikuva: Raskaan liikenteen valvonta 1988

Päivän poliisikuva: Perunakuormaa punnitaan Hyrylän tiellä

Päivän poliisikuva: Poliisi ja tulli tarkkailivat polttoaineita

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

 

 

Suomalaiset ajavat nyt ilmastoystävällisemmin kuin keväällä!

Kuva: Neste.

Neste ja Ajotunti.fi-autokoulu tutkivat toukokuussa ja syyskuussa 2022 ajotavan ja -opetuksen vaikutusta ilmastopäästöjen vähentämiseen*. Vastauksista kävi ilmi, että suomalaiset ovat parantaneet ajotapojaan ilmastoystävällisempään suuntaan.

Suomalaiset huomioivat ympäristötekijät aiempaa paremmin ajaessaan autoa. Toukokuussa 2022 tehdyn kyselyn mukaan 69 % autoilijoista kertoi tietävänsä, miten autolla voi ajaa ilmastoystävällisemmin.

Kesän jälkeen ilmastoystävällisemmän ajotavan tiedostavien kuljettajien määrä oli noussut jo reilusti yli 80 %:n. Lisäksi omasta mielestään ilmastoystävällisemmin autoilevien määrä oli noussut kymmenellä prosenttiyksiköllä 54 %:sta 64 %:iin.

Tutkimukseen vastaajat listasivat myös keinoja, joilla omaa ajamista voi kehittää ympäristönäkökulmasta; erityisesti maltillinen ajonopeus mainittiin yhtenä keskeisenä tapana.

Ilmastoystävällisemmässä ajotavassa hyödynnetään taloudellisen ajamisen periaatteita, joiden avulla autoilija pystyy vähentämään sekä päästöjä että polttoainekuluja. Kuluneen vuoden aikana esillä olleet ajamisen kustannukset ovat osaltaan vaikuttaneet suomalaisten ilmastoystävällisempään ja päästöjä vähentävään ajotapaan.

Tunteet vaikuttavat ajotyyliin

Ajotapaan vaikuttaa usein ajateltua enemmän se, minkälaisia tunteita ajettaessa koetaan. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että autoiluun liittyy paljon tunteita, ja että etenkin 18–24-vuotiaille autoilu on tärkeää myös muuten kuin liikkumisen välineenä (62 %).

– Tunteet vaikuttavat kaikkeen ihmisen käyttäytymiseen, myös liikenteessä. Liikenteessä herää helposti tarve päästä edessä hitaammin ajavan ohi, ja ohitus tehdään usein turhan raivokkaasti. Tämä palkitsee psykologisesti väärällä tavalla, kun aivot oppivat, että ohittamalla hitaamman autoilijan pääsee ärtymyksestä eroon onnettomuusriskistä huolimatta. Jos liikenteessä pitää maltin mukana, on toiminta usein paljon loogisempaa, turvallisempaa ja ilmastoystävällisempää, sanoo liikennepsykologian ammatillisen työryhmän puheenjohtaja, neuropsykologi Sari Kukkamaa.

Positiivisten tunteiden kokeminen ratin takana johtaa usein myös rauhallisempaan ajotapaan. Liikenteen sujuessa, aikataulussa pysyttäessä ja lempimusiikkia kuunneltaessa noin 20 % vastaajista kertoo ajavansa rauhallisemmin.

Ruuhka ja muut liikennetukokset, huono sää tai muuten vaaralliset keliolosuhteet sekä myöhästyminen puolestaan aiheuttivat vastaajissa negatiivisia tunteita.

20 % vastaajista koki, että keskittyminen herpaantuu ja ajatukset alkavat harhailla, mikä tekee keskittymistä ja ennakoimista vaativasta ilmastoystävällisestä ajamisesta haastavaa.

Tiedon lisääntyminen muovaa ajotapoja – vanhat uskomukset istuvat tiukassa

Vaikka suomalaisten ajotavat ovat muuttuneet jo aiempaa ilmastoystävällisemmiksi, syyskuussa toteutetun kuluttajakyselyn mukaan vielä 25 % vastaajista uskoo, että ilmastoystävällisempi ajaminen lisää ajomatkan kestoa.

Noin joka kymmenes vastaaja uskoo, että ilmastoystävällisempi ajaminen lisää ajamisen kustannuksia. Viidennekselle vastaajista suurin este ilmastoystävällisemmälle ajotavalle oli, että sen saavuttaakseen omia ajotottumuksia pitäisi muuttaa.

Naiset kokivat totutuista ajotavoista poikkeamisen miehiä vaikeammaksi, samoin sen, että ilmastoystävällisemmän ajamisen vinkit eivät aina ratin takana juolahda mieleen.

– Ilmastoystävällisempään ajamiseen liittyvät uskomukset ovat yleisiä. Keväällä tehdyissä ilmastoystävällisemmän ajamisen ajotesteissä päästöjen määrät laskivat pienillä teoilla keskimäärin 11 %. Myös positiiviset kustannuksia alentavat vaikutukset pitkällä tähtäimellä ovat huomattavat, liikenneopettaja Kristiina Anunti kertoo.

– Tavoitteenamme on tehdä autoilusta kokonaisvaltaisesti kestävämpää. Tätä työtä on tehtävä pitkäjänteisesti, ja aihetta on tarkasteltava monista eri näkökulmista. Myös keväällä 2022 toteutetulla ilmastoystävällisemmän ajotavan CO2 Friendly Driving -kampanjalla halusimme opastaa suomalaisia autoilijoita ympäristöystävällisempään ajotapaan. Kesän lomakuukausina suomalaiset ajavat eniten, siksi uudistimme kyselytutkimuksen syksyllä. Halusimme selvittää, onko ajotavoissa oikeasti tapahtunut muutosta kevään jälkeen. Iloksemme syyskuun kyselyn vastauksista sekä kesän liikennedatasta kävi ilmi, että suomalaiset ajavat nyt ilmastoystävällisemmin kuin keväällä. Lähestyvää joululomakauden autoilua ajatellen on jälleen hyvä aika päivittää omaa ajotapaa ja yhä ilmastoystävällisempään suuntaan. Jokainen voi vaikuttaa siihen, että liikenteen päästöt vähenevät, sanoo Nesteen Marketing & Services -liiketoimintayksikön markkinoinnista ja digitalisaatiosta vastaava johtaja Mika Hyötyläinen.

*) Nesteen kyselytutkimukset toteutettiin valtakunnallisena kuluttajapaneelina IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen välityksellä aikavälillä 14.-26.9.2022 ja 11-23.5.2022. Kumpaankin kyselyyn vastasi valtakunnallisesti 1 000 suomalaista kuluttajaa.

Tutustu Nesteen ja Ajotunti.fi:n kanssa yhteistyössä toteuttamaan ja ilmastoystävällisemmästä ajotavasta kertovaan verkkosivuun ja vinkkeihin liikenteen päästöjä vähentävästä ajotavasta: https://www.neste.fi/co2friendlydriving

Ajotunti.fi 

Ajotunti.fi on uusi palvelu, josta pääset valitsemaan itse oman liikenneopettajasi! Ajotunti.fi-palvelussa voit suorittaa koko henkilöauton ajokortin tai varata palvelusta vain yksittäisiä ajotunteja. Teoriatunnit suoritetaan kätevästi nettiluokassa ja ajotunnit kouluttaa valitsemasi ammattilainen. Palvelusta myös ilmastoystävällisen ajotavan koulutukset sekä muut ajotapakoulutukset jo ajokortin omaaville ja yrityksille.

Viisi vinkkiä taloudelliseen ajoon

Liikenneturva: Auton ratissa turvallisuus ja taloudellisuus kulkevat usein käsi kädessä

Kuljetusyrityksen kuljettajille bonusta taloudellisesta ajotavasta

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Taksikuskit tappelivat Tampereella — poliisi sulki taksitolpan!

Kuva: CvB

Sisä-Suomen poliisi sai lauantai-iltana useita ilmoituksia järjestyshäiriöistä Tampereen rautatieaseman taksitolpalla.

Tapahtumapaikalla ilmeni, että kuljettajien kesken oli tullut kiistaa vakiintuneen jonotuskäytännön noudattamisesta tolpalla. Riita oli johtanut kuljettajien väliseen tappeluun, jota tutkitaan epäiltynä pahoinpitelynä. Taksin asiakkaita tai sivullisia ei ole asiassa osallisena.

Taksikuskit tappelivat Helsingissä

Epäillyn pahoinpitelyn jälkeen rautatieaseman edustalla oli edelleen kuljettajien välisiä järjestyshäiriöitä ja liikennehaittaa, kun paikalle kerääntyneet ajoneuvot muun muassa tukkivat pelastustiet.

Poliisi antoi ohjeita ja käskyjä tilanteen rauhoittamiseksi ja liikennetilanteen normalisoimiseksi.

Koska järjestyshäiriöt ja liikennehaitta eivät poistuneet lievemmillä keinoilla, poliisi teki klo 21.30 jälkeen päätöksen, että rautatieaseman taksitolppa tyhjennettiin takseista ja suljettiin väliaikaisesti. Taksiliikenne tolpalla palautui normaaliksi sunnuntaiaamuun mennessä.

Epäillyn pahoinpitelyn osalta esitutkinta on kesken, poliisilla ei ole enempää tiedotettavaa asiasta.

Taksinkuljettajaa epäillään raiskauksesta — kuljettajat epäiltyinä seksuaalirikoksissa yhä useammin

 

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //