Tällaisia aikanäytöllä olevia liikennevaloja on muualla maailmassa, muttei Suomessa.
Olisihan näistä iloa meilläkin.
Luultavasti jalankulkijoiden kuri paranisi kun näkisi, että 10 sekunnin kuluttua valo muuttuu vihreäksi, tai että vielä on muutama sekunti aikaa ylittää katu.
Katso tästä muita Päivän kuva -juttuja.
Tämä liikennevalo on kuvattu 2011 Pekingissä.
MP Moottoripyörämessuille pääsee vihdoinkin kolmen vuoden tauon jälkeen tutustumaan uusiin moottoripyörämalleihin. Esillä on tänä vuonna myös entistä enemmän sähkömoottoripyöriä ja -mopoja. Pohjoismaiden suurimmat moottoripyörämessut järjestetään 3.–5.2.2023 Helsingin Messukeskuksessa.
MP-messuilla on edustettuna ennätysmäärä moottoripyörä-, mönkijä- ja mopomerkkejä uutuusmalleineen. Mukana ovat Aprilia, Benelli, BMW, CanAm, CF Moto, Ducati, GasGas, Harley-Davidson, Honda, Husqvarna, Indian, Kawasaki, KTM, Moto-Guzzi, Niu, Piaggio, Polaris, Segway, Stark Varg, SuperSoco, Suzuki, Talaria, Triumph, Vespa, Yamaha ja Zero. Mukaan on jo nyt ilmoittautunut myös muita alan isoja toimijoita kuten Eurobiker, Mopo-Sport, Motonet, Storm, Rinta-Joupin Autoliike ja Rukka. Ja lisää on tulossa.
– Moottoripyörien maahantuojat ja kauppiaat odottavat innolla ensi helmikuuta. Siitä on jo kolme vuotta, kun ollaan viimeksi kohdattu MP-messuilla, joten motoristitkin varmasti odottavat omaa heimotapahtumaansa kuumeisesti. Tällä kertaa mukana on ennätysmäärä merkkejä. Isojen tunnettujen merkkien lisäksi messuille osallistuu uusia pienempiä merkkejä. Tarjoamme helmikuussa MP-messuilla paljon kiinnostavaa sisältöä, josta kerromme loppuvuodesta, kertoo tapahtuman projektijohtaja Niko Kantola Messukeskuksesta.
Tuttuun tapaan messuilla on rakennettujen moottoripyörien Petrol Circus Custom Bike Show, moottoripyörämatkailun Tie vie -alue ja nyt 10. kertaa järjestettävät Miss MP-kisat.
Rakennettujen moottoripyörien Petrol Circus Custom Bike Show’ssa on upeita pyöriä, jotka kisaavat neljässä sarjassa. Petrol Circus Custom Bike Show’hun voi ilmoittaa moottoripyöriä vuoden loppuun asti bikeshow@corsenero.fi.
Miss MP-kisan hakuaika loppuu 15.12. Lauantaina 4.2. messuilla palkitaan Petrolin voittajat ja Miss MP.
Helsingin Messukeskus järjestää MP Moottoripyörämessut Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston toimeksiannosta. MP 23 -messut järjestetään 3. – 5.2.2023 Helsingin Messukeskuksessa. MP-messut järjestettiin edellisen kerran vuonna 2020 ja silloin messuilla vieraili yli 55 000 motoristia.
Hyundain sähköistymisen airueeksi nousseen alkuperäisen Hyundai Ioniq -mallin tuotanto on päättynyt. Viimeinen Hyundai Ioniq rullasi Hyundain Etelä-Koreassa sijaitsevan Ulsanin tehtaan linjalta heinäkuun 2022 lopussa. Viimeinen Suomessa uutena myyty Hyundai Ioniq luovutettiin asiakkaalle elokuussa 2022, todetaan Hyundain tiedotteessa.
Hyundai Ioniq oli lanseerauksensa aikaan vuonna 2016 ensimmäinen automalli maailmassa, johon oli suunniteltu alusta lähtien kolme voimalinjaa: täyshybridi, pistokkeesta ladattava hybridi ja täyssähköinen malli.
Hyundai Motor Finlandin toimitusjohtaja Esa Kurikka näkee Ioniqin suosion johtuvan muun muassa auton pitkästä takuusta, jonka ansiosta auto on haluttu myös käytettynä.
– Hyundain pitkä takuu yhdessä kovan kysynnän kanssa on näkynyt viime vuosina hyvänä jälleenmyyntiarvona niin täyssähköisille kuin hybridimalleillemme.
Ioniq on tiedotteen mukaan saanut matkansa varrella huomionosoituksia hyvästä hinta-laatu-suhteestaan. Esimerkiksi saksalainen automedia Auto Bild ja autoalan analytiikkayhtiö Schwacke ovat antaneet sille Value Champion -tunnustuksen kahtena peräkkäisenä vuotena.
Palkittu muoto ja pieni kulutus
Hyundai Ioniq lanseerattiin maailmalle vuonna 2016 Geneven autonäyttelyssä. Näyttelyssä esitelty tuotantoauto pohjautui vuonna 2012 esiteltyyn i-oni1-konseptiautoon.
Tuotanto-Ioniqin linjakkaassa muotoilussa oli otettu huomioon ennen kaikkea pieni ilmanvastus. Ilmanvastuksen Cd-arvo 0,24 oli lanseerauksen aikaan kokoluokkansa paras. Vertailun vuoksi uuden Ioniq 6 -mallin Cd-arvo on 0,21.
Myös mallin muotoilu on miellyttänyt. Ioniq voitti lanseerauksen jälkeisenä vuonna Red Dot Design Award -palkinnon ja kaksi Good Design Award -palkintoa.
Erityistä kiitosta Ioniq on kerännyt taloudellisuudestaan. Esimerkiksi vuonna 2019 Ioniq sai täydet viisi tähteä ja oli ykkösenä eurooppalaisen Green NCAP Score -testissä, jossa mitattiin sähköautojen energiatehokkuutta tosielämään verrattavissa oloissa.
Vuoden Auto -palkinnon Ioniq on kuitannut Norjasta, Ruotsista ja Ranskasta. Suomessa Hyundai Ioniq oli oman sarjansa voittaja Iltalehden Vuoden Auto Suomessa -kilpailussa vuonna 2017.
Ioniqin kolmen voimalinjan mallisto on vakuuttanut niin ikään turvallisuudellaan. Ioniq on säilyttänyt viiden tähden Euro NCAPin luokituksensa koko elinkaarensa ajan.
Vuosien 2016−2021 välillä Euroopan markkinoilla on myyty kaikkiaan 135 692 Ioniqia.
Energiatehokkaat voimalinjat
Täyssähköinen Ioniq esiteltiin alun perin 28 kilowattitunnin akulla varustettuna, ja vuonna 2019 facelift-mallipäivityksen yhteydessä akun koko kasvoi 38,3 kilowattituntiin. Samalla auton sisäinen laturi päivitettiin 6,6 kilowatista 7,2 kilowattiin.
Isoakkuisen Ioniqin akun saa ladattua 80-prosenttisesti täyteen 54 minuutissa pikalatausasemalla, pieni akku täyttyy 80-prosenttisesti jopa alle puolessa tunnissa. Täyssähköisen Ioniq Electricin kulutus oli ja on yhä sähköautojen pienimpiä: 13,8 kWh/100 km.
Ioniq Electricin sähkömoottori tuottaa pienemmässä akkuversiossa 80 kilowatin (120 hv) tehon ja isomman akun kanssa 100 kilowatin (136 hv) tehon. Molemmissa on 295 newtonmetrin vääntömomentti. Pienemmällä 28 kilowattitunnin akulla auton toimintamatka on 280 kilometriä ja isommalla 38,3 kilowattitunnin akulla 311 kilometriä.
– Ioniq Electric -täyssähköauto on myös pienemmällä 28 kWh:n ajoakulla todella käytännöllinen tuote pienen sähkönkulutuksen ansiosta, muistuttaa Kurikka.
Kurikan mukaan energiatehokkuus on ollut jo pitkään Hyundain autosuunnittelun kulmakiviä.
Samaa filosofiaa hyödynnetään seuraavaksi Ioniq 6 -täyssähköautossa, mikä auttoi uutuusmallia saavuttamaan yhden pisimmistä tarjolla olevista täysin sähköisten autojen toimintamatkoista.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
Audi ilmoitti elokuussa aikovansa tulla mukaan F1-sarjaan. Nyt yhtiö ilmoitti aloittavansa yhteistyön Sauberin kanssa. Audi suunnittelee myös ostavansa osuuden Sauberista.
Moottoriurheilun huippukumppanuus yhdistää sveitsiläisen F1-tiimin Audin tehdastiimiin ja Audin kehittämään voimalinjaan vuodesta 2026 eteenpäin.
Seuraten elokuun lopussa tehtyä ilmoitusta liittymisestä F1-sarjaan Audin vahvistus strategisesta kumppanuudesta merkitsee seuraavaa merkkipaalua yrityksen matkalla kohti moottoriurheilun premium-luokkaa.
Noin 30 vuoden kilpailukokemuksella Sauber on yksi nimekkäimmistä ja perinteisimmistä tiimeistä F1:ssä.
Lue myös tämä: Toinen saksalainen premium-merkki mukaan F1-sarjaan!
Auton voimalinja kehitetään Audi Motorsportin toimitiloissa Neuburgissa. Sauber puolestaan rakentaa kilpa-auton Sveitsin Hinwilin toimipaikassa. Sauber on vastuussa myös kilpailutoimintojen suunnittelusta ja toteuttamisesta.
Voimalinjan, joka sisältää sähkömoottorin, akun, ohjainelektroniikan ja polttomoottorin, kehitys on jo alkanut Neuburgissa. Yli 120 työntekijää työskentelee jo projektin parissa.
400 kilowatin sähkömoottori
Aikataulu Audin ensimmäiseen kilpailuesiintymiseen vuonna 2026 on kunnianhimoinen: Neuburgin toimipaikan laajennus mukaan lukien henkilöstön, rakennukset ja teknisen infrastruktuurin pitäisi olla valmiina suurimmalta osin vuonna 2023. Vuoden 2026 Formula 1 säännösten mukaan kehitetyn voimalinjan ensimmäiset testit on suunniteltu vuodelle 2025.
Formula 1 ottaa suuren askeleen kohti yhä kestävämpää ja ekologisempaa kilpasarjaa kun uudet säännökset astuvat voimaan vuonna 2026. Tämä oli tärkeä edellytys Audin osallistumiselle F1-sarjaan.
Voimalinjat tulevat olemaan paljon suorituskykyisempiä kuin tänä päivänä kun sähköisen voiman osuus kasvaa merkittävästi. Sähköisessä voimalinjassa (400 kW / 544 hv) on melkein yhtä paljon tehoa kuin perinteisessä polttomoottorissa.
Erittäin suorituskykyinen 1,6-litran turbomoottori käyttää ekologista synteettistä polttoainetta, joka on CO2-neutraalia (EU-standardi).
Formula 1 -sarja on asettanut myös itselleen tavoitteen: CO2-neutraalisuus vuoteen 2023 mennessä.
Käytettyjen autojen välityspalvelu AutoVexin tekemän kyselyn mukaan kolmannes kokee käytetyn auton myynnin haasteelliseksi. Isoimpina haasteina koettiin sopivan hinnan asettaminen sekä auton myyntiin kuluva aika ja vaiva.
Kyselyyn vastanneista 31 % koki auton myynnin vaivalloisena, 43 % jokseenkin vaivalloisena ja 26 % koki ettei käytetyn auton myynti aiheuta haasteita.
Katso tästä muita Autovex-juttuja.
Kyselystä ilmeni että kaikkien haastavimmiksi asioiksi koettiin muun muassa auton hintapyynnön asettaminen, myyntityöhön kuluva aika ja vaiva sekä sopivan ostajan löytäminen.
Pyyntihinta mietityttää
Kaikkien vastaajien kesken isoimpana kysymysmerkkinä auton myynnissä koettiin sopivan hintapyynnön asettaminen. Kaikista kyselyyn vastanneista 33 prosenttia koki oikean hintapyynnön määrittämisen haastavana.
– Auton hinnan määrittäminen on yksi suurimpia epävarmuustekijöitä autoaan myyvälle kuluttajalle, ja se on täysin ymmärrettävää. Hinnoittelua vaikeuttaa myös markkinan jatkuva muutos. Tätä helpottamaan on nykyään kuitenkin tarjolla ajantasaista markkinadataa jonka avulla saa realistisen arvion auton käyvästä arvosta, kertoo AutoVexin toimitusjohtaja Sebastian Frick.
Helppous tärkeää autoa myytäessä
Auton myyntiin liittyvä ajankäyttö ja yhteydenpito usean ostajaehdokkaan kanssa koettiin haastavaksi. Yli 90 % prosenttia vastaajista kertoi myyvänsä autonsa seuraavalla kerralla helppous edellä.
– Kun mennään helppous edellä, nykyaikaiset online-kanavat ovat yhä useamman kuluttajan valinta, koska ne ratkovat automyynnin keskeisimpiä kipukohtia ja tekevät asioinnista sujuvampaa, kertoo AutoVexin asiakaspalveluvastaava Henri Keränen.
Tekniikan Maailman numerossa 19 julkaistiin perhefarmarivertailu. Mukana oli kuusi automallia ero parhaimman ja huonoimman on vertailussa aika selvä. Ykköseksi vertailussa tuli Škoda Octavia viidellä tähdellä ja pistemäärällä 8,8. Kuudenneksi jäi Peugeot 308 kahdella tähdellä ja pistemäärällä 7,5.
Vertailun kakkoseksi tuli Ford Focus neljällä tähdellä ja pistemäärällä 8,6. Kolmannen sijan sai Volkswagen Golf neljällä tähdellä ja pistemäärällä 8,4.
Kolme tähteä saivat neljänneksi sijoittunut Toyota Corolla ja viidenneksi sijoittunut Kia Ceed. Corollan pistemäärä on 8,1 ja Ceedin 7,8.
Testaajien kommentit
Tulos
Vertailu on kaikkiaan 23 sivua Tekniikan Maailman numerossa 19/2022. Juttu on luettavissa verkossa tilaamalla digiversion kolmeksi kuukaudeksi hintaan 15 euroa.
Suomalaiset ostivat tänä vuonna lokakuun alkuun mennessä käytettyjä henkilöautoja 56 671 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Pudotus on 12 prosenttia. Viime vuonna Suomessa ostettiin lokakuun alkuun mennessä 480 716 käytettyä henkilöautoa, tänä vuonna 424 045.
Muutos on suomalaisessa autoilussa suuri, sillä suomalainen autokauppa on lähinnä käytettyjen autojen kauppaa. Käytettyjä autoja ostetaan Suomessa 6 kertaa enemmän kuin uusia autoja. Vuosittaiset määrät ovat aiemmin olleet noin 630 000 käytettyä autoa ja noin 100 000 uutta autoa. Tiedot ovat Autoalan tiedotuskeskukselta.
– Julkinen keskustelu kohdistuu uusiin autoihin, mutta todellisuudessa käytettyjen autojen menekin uppoaminen on muutoksena Suomessa paljon merkittävämpi kuin uusien autojen vastaava. Suomessa on jo eurooppalaisittain poikkeuksellisen iäkäs autokanta. Se kehitys vain kiihtyy, Beely Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pigg sanoo ja jatkaa:
– Autoalan tiedotuskeskuksen viimevuotisen arvion mukaan Suomessa ajossa olevan auton keskimääräinen arvo on 6800 euroa. Kun uusi auto maksaa yleensä 30 000–50 000 euroa, tuohon keskiarvoon tarvitaan aika monta alle 6000 euron arvoista autoa. Siitä on pitkä matka kovin tuoreen auton ostamiseen.
Autokannan vanhuus on iäkkäiden autojen suurten päästömäärien vuoksi ympäristöongelma, mutta myös liikenneturvallisuusongelma.
Uusia ostetaan 20 prosenttia vähemmän
Autojen lukumäärä on Suomessa kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 asti. Yhtäaikainen autojen lukumäärän sekä keski-iän nouseminen tarkoittaa, että ajetaan yhä vanhemmilla autoilla ja romutusikä nousee.
Uusien autojen ostamista suomalaiset ovat tänä vuonna vähentäneet vielä käytettyjen autojen ostamistakin enemmän. Uusia ostettiin lokakuun alkuun mennessä 20 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.
– Uudet autot ovat liikenneturvallisuudelle ja autokannan uusiutumiselle tärkeitä, mutta suomalaiset ostivat ennen koronakriisiäkin vuosittain niin vähän uusia autoja, että niillä ei koko autokannan ikääntyminen käänny. Vaan käytetyillä. Sillä että vaihdetaan 15 vuotta vanha 5 vuotta vanhaan, Pigg toteaa.
72 000 autoa vähemmän
Yhteensä suomalaiset ovat ostaneet tänä vuonna käytettyjä ja uusia autoja 13 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna lokakuun alkuun mennessä. Se on 72 416 autoa vähemmän.
– Autojen ostaminen on Suomessa muuttunut. Merkittävimmän muutoksen teki koronakriisi, jonka aikana vuosittain ostettujen uusien henkilöautojen määrä vajosi alle 100 000 autoon. Kehityssuunta on vauhdittunut tänä vuonna, eivätkä megatrendit kannusta auton omistamiseen. Mutta koska tarpeet ovat entisellään, nyt kasvaa yritysten omistamien autojen osuus. Tämä muutos voi osoittautua pysyväksi, Pigg kommentoi.
– Autoalan keskusliiton mukaan yli 50 000 suomalaista odottaa tällä hetkellä uuden autonsa toimitusta. Kun vuoden aikana alle 100 000 ihmistä ostaa uuden henkilöauton, 50 000 odottavaa on iso osuus, Pigg lisää.
Uusien autojen toimitusajat ovat edelleen useilla merkeillä ja malleilla 12–18 kuukautta. Se johtuu muun muassa komponenttipulasta, joka seurasi koronasuojelun takia pysäytetyistä tehtaista.
Selkeästi eniten uusia autoja ostetaan maakunnista sekä lukumääräisesti että väkilukuun suhteutettuna Uudellamaalla. Viime vuonna 45 899 uutta autoa. Käytettyjä autoja uusimaalaiset ostivat viime vuonna vain 3 kertaa enemmän kuin uusia. Muissa maakunnissa vastaava suhdeluku on moninkertaisesti käytettyjen autojen puolella.
Lauantaina 29.10. Neste K Linnatuulen liikenneasema sekä alla kulkeva moottoritie täyttävät 30 vuotta. Päivää vietetään asemalla asiakkaiden kanssa juhlien.
Avauduttuaan Linnatuuli oli nähtävyys ja ainoa laatuaan, sitä se on vieläkin.
– Olemme Suomessa ainoa liikenneasema, jossa palvelut ovat suoraan moottoritien päällä, kuten ravintolamme, kauppias Seppo Lauer kertoo.
– Sijaintimme on erinomainen Helsingin ja Tampereen välissä, meillä on hyvät, selkeät ja turvalliset liittymät asemalle ja takaisin moottoritielle, kauppias jatkaa.
Linnatuuli on koko ajan uudistunut ja kehittänyt palveluitaan. Avauksen jälkeen ensimmäinen iso remontti tehtiin vuonna 2009 ja seuraava 2017. Lisäksi koko ajan uudistetaan eri osa-alueita asiakkaiden toiveiden ja ajan vaatimusten mukaisiksi.
– Pysymme jatkuvasti ajan hermolla ja haluamme vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, Lauer lupaa.
Paistorasvasta dieseliä, kahvinporoista kukkamultaa
Neste K Linnatuuli on panostanut kiertotalouden edistämiseen. Asiakkaille ja henkilökunnalle on tehty muun muassa selkeät ja helppokäyttöiset jäteastiat eri jakeille.
Linnatuulesta käytetystä paistorasvasta tehdään uusiutuvaa dieseliä. Asema on myös mukana hankkeessa, jossa käytetyt kahvinporot viedään jalostettavaksi yhteistyökumppanille ja niitä käytetään luomulannoitteen, kukkamullan ja kasvatusalustojen valmistuksessa.
Neste K Linnatuulesta saa monipuoliset liikenneaseman palvelut ja se on avoinna vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Henkilökuntaa on noin 50.
– Yksi työntekijöistämme on ollut Linnatuulessa avauksesta saakka ja useilla työntekijöillämme on myös pitkät työurat täällä, Lauer kertoo.
Suomen ilmastopaneeli julkaisi tänään ilmastoraportin, jossa vahvasti kannatettiin kansallista päästökauppaa. Raportin jälkeen sekä Kauppakamarit että SKAL tyrmäsivät idean kansallisesta päästökaupasta. Nyt myös Autoliitto on ilmoittanut vastustavansa kansallista päästökauppaa.
Suomen ilmastopaneeli esittää tänään julkaistussa raportissa kansallisen tieliikenteen päästökaupan käyttöönottoa. Raportissa ei arvioida käytännössä lainkaan päästökaupan vaikutuksia kotitalouksien ja elinkeinoelämän toimeentuloon, todetaan Autoliiton tiedotteessa.
Raportissa todetaan, että kansallinen päästökauppa auttaa saavuttamaan Suomen päästötavoitteet varmasti.
Katso myös tämä: Keskuskauppakamari ja SKAL vastustavat kansallista päästökauppaa!
Suomi on asettanut tavoitteekseen puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Liikenne kattaa Suomen kokonaispäästöistä 21 prosenttia ja noin 40 prosenttia päästökaupan ulkopuolisen eli taakanjakosektorin päästöistä. Henkilöautojen osuus Suomen kokonaispäästöistä on noin kymmenen prosenttia.
Ilmastopaneelin arvioimat viisi erilaista päästökauppaskenaariota nostaisivat kaikki polttoaineiden hintoja merkittävästi. Raportin mukaan bensiinin hinnan korotus olisi pelkän päästökaupan vaikutuksesta 34 senttiä litralta vuoteen 2030 mennessä, mutta samassa raportissa todetaan korotuksen voivan olla jopa 88 senttiä litralta.
Huomioitavaa on, että raportissa on tutkittu vain päästökaupan vaikutusta polttoaineen hintoihin ja polttoainehintojen lähtötasona on käytetty reilua 1,5 euroa litralta.
– Polttoainehinnat ovat jo nyt ilman päästökauppaakin arvioperusteena käytettyä hintaa yli 50 senttiä litralta korkeammalla tasolla. Lisäksi suunnitelmissa on muun muassa jakeluvelvoitteen ankara kiristäminen tulevina vuosina, mikä sekin nostaisi polttoaineiden hintoja jopa kymmenillä senteillä litralta. Jo nykyiset hinnat aiheuttavat suuria vaikeuksia elinkeinoelämälle ja kotitalouksille. Suomen kansainvälinen kilpailukyky kärsii muita korkeammasta hintatasosta, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
– Raportissa ei ole arvioitu lainkaan päästökaupan vaikutuksia kansantalouteen. Selvitysten mukaan eniten henkilöautoa käyttävät ihmiset ovat työssäkäyviä, veroja maksavia henkilöitä, joiden liikkuminen tapahtuu selkeästä tarpeesta. Juuri näiden ihmisten veronmaksukyvystä pitäisi olla huolissaan.
Päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta toimenpiteitä suunniteltaessa kaikkia kustannuksia ei voida työntää kansalaisten maksettaviksi ilman vakavia vaikutuksia myös valtiontalouteen. Jos Suomi haluaa aidosti tavoitella kunnianhimoisia päästövähennyksiä, niin valtion pitää olla valmis panostamaan päästövähennyksiin merkittävästi muun muassa edistämällä uusien päästöttömien autojen yleistymistä tuntuvin hankintatuin ja veronalennuksin.
– Päätöksissä on huomioitava myös se, että suurin osa suomalaisista ei pysty hankkimaan uutta autoa, vaan ajaa vielä pitkään polttomoottoriautoilla. Nämä henkilöt kärsivät polttoaineiden hintojen noususta kaikkein eniten, Nieminen sanoo.
Raportissa käytetään esimerkkinä muun muassa Saksaa, jossa on vuodesta 2021 lähtien ollut käytössä kansallinen päästökauppa. Saksassa valtio on kuitenkin toimenpiteitä, joiden seurauksena polttoaine maksaa siellä huomattavasti vähemmän kuin Suomessa.
– Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien harvaan asutussa maassa on tärkeää ymmärtää henkilöautoliikenteen merkitys ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa. Sitä varten arvioinnin pohjana pitäisi olla aina kattavat välilliset ja välittömät vaikutusarvioinnit. Nyt sellaisia ei ole esitetty, Nieminen toteaa.
Ilmastopaneelin tänään julkaiseman raportin ”tieliikenteen päästökaupan toteuttamisesta ja vaikutuksista” mukaan kansallisen päästökaupan valmistelua puoltavat monet seikat.
Keskuskauppakamarin ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n näkemyksen mukaan on tärkeää välttää kansallisia kilpailukykyä heikentäviä ratkaisuja kuten tieliikenteen kansallista päästökauppaa.
– Hiilen hinta on jo osana polttoaineen hintaa Suomessa. Lisäksi Suomessa liikennepolttoaineiden verotaso on kansainvälisesti korkea. Tähän päälle tulisi vielä kustannukset kansallisesta tieliikenteen päästökaupasta, jonka hintakehitys on vaikeasti ennakoitavissa. Tieliikenne kuuluu myös taakanjakosektorin piiriin. Näiden lisäksi tieliikennettä koskeva lainsäädäntöehdotus EU-tason päästökaupasta on edennyt, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.
– Kuljetuskustannusten nousu vaikuttaa Suomessa kilpailukykyyn voimakkaammin kuin Keski-Euroopassa, koska olemme jo valmiiksi kauempana markkinoista. Suomen ei pidä ottaa käyttöön kansallista keinoa, joka osaltaan vain nostaa kuljetuskustannuksia suhteessa kilpailijoihin. Kansallinen päästökauppa ei ole liikenteen päästövähennystavoitteiden kannalta Suomessa jatkossakaan tarpeellinen toimi, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala.
Järjestöt arvioivat, että mikäli kansallisia ratkaisuja, jotka poikkeavat muiden EU-maiden ratkaisuista, tehdään, on arvioitava tarkasti niiden vaikutukset Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Tieliikenteen kansallinen päästökauppa nostaisi liikkumisen kustannuksia, mistä erityisesti kuljetusintensiiviset toimialat kärsisivät.
Lisäksi raportin hintajoustoja koskevassa osiossa ei ole eritelty vaikutuksia erikseen tavaraliikenteelle. Raskaissa kuorma-autoissa ei toistaiseksi ole tarjolla realistisia käyttövoimavaihtoehtoja, jolloin joustokin on lähes olematon.
Liikennesuoritteen väheneminen tarkoittaisi kuljetuskustannusten kasvun aiheuttamaa taloudellisen toimeliaisuuden vähenemistä – tällöin vähenemä olisi peräisin elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn heikkenemisestä, mikä ei ole hyväksyttävä tieliikenteen päästöjen vähentämismekanismi.
Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Järjestöjen mukaan tämän tavoitteen saavuttamisessa pitää nojata ensisijaisesti jo päätettyihin keinoihin.
Ilmastopaneelin raportissa tulisi tarkemmin arvioida kokonaisuutta EU-tasolla niistä lainsäädäntöehdotuksista, jotka ovat tällä hetkellä neuvotteluissa ja joilla on vaikutusta sekä tieliikenteen hintakehitykseen, että tieliikenteen päästövähennyksiin.
