Koti Blogi Sivu 870

Yksi henkilö menehtyi henkilöauton törmättyä hevoseen Porvoossa

Tekijä
Clas von Bell
-

Porvoossa Mäntsäläntiellä sattui lauantaina 3.12.2022 kello viiden maissa iltapäivällä liikenneonnettomuus, jossa henkilöauton kuljettaja törmäsi autollaan hevoseen.

Onnettomuus tapahtui pohjoisen suuntaan vievällä kaistalla välillä Vanhamoisiontie, Porvoo – Monninkylä, Askola.

Hevonen oli karannut omistajaltaan ja juoksi ajoväylälle, kun onnettomuus tapahtui. Auton kuljettaja menehtyi onnettomuudessa saamiinsa vammoihin.

Kuljettaja oli yksin autossa eikä onnettomuudessa ollut muita osallisia. Alueen nopeusrajoitus on 80 km/h ja onnettomuus tapahtui pimeällä suoralla tieosuudella.

Poliisi tutkii tapausta tällä hetkellä onnettomuutena.

Pakettiauto törmäsi tiellä olleeseen hevoseen

Valtatielle karannut hevonen aiheutti kuolonkolarin

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Auton puhdistaminen on ennen kaikkea turvallisuusteko!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Matti Sulanto.

Lunta, loskaa, maantiesuolaa, hiekoitushiekkaa ja kuraa – Suomen vaihtelevilla talvikeleillä auton likaantuminen on väistämätöntä ja ajoneuvon maalipinnat, lasit sekä alusta joutuvat koetukselle.

Auton puhdistaminen lumesta ja liasta voi tuntua vaivalloiselta, mutta on kannattavaa paitsi auton kunnon ja arvon, myös liikenneturvallisuuden vuoksi, todetaan Kamuxin tiedotteessa.

– Sen lisäksi että puhdistaminen suojaa auton pintoja vaurioilta, se on tärkeä liikenneturvallisuusteko. Lumikerroksen peittämä auto tulee aina puhdistaa niin, että kuljettajalla on liikenteessä näkyvyys kaikkiin suuntiin. Lumen lisäksi esimerkiksi tuulilasin huurtuminen voi haitata ajoturvallisuutta, kun aurinko paistaa matalalta ja hanki heijastaa valoa kuljettajan silmiin. Auton sisäpintojen siistimisellä voidaan pienentää tätä turvallisuusongelmaa, kertoo Kamux Suomen maajohtaja Jani Koivu.

Autoa on hyvä pestä säännöllisesti myös talvella ja estää näin lian, kuten kuran ja maantiesuolan pinttymistä. Pahimmillaan lika voi syöpyä maalipinnan läpi ja aiheuttaa pysyviäkin vaurioita ja ruostumista.

VIDEO: Nyt lehtipuhaltimellekin on keksitty järkevää talvikäyttöä

Lisäksi puhdas ulkopinta vähentää naarmuuntumisen riskiä lumisella säällä, kun lumen ja maalipinnan väliin ei jää hiukkasia, jotka voivat harjatessa hiertää autoon jälkiä.
Koivun mukaan säännölliset huoltotoimet helpottavat auton päivittäistä puhdistamista, mutta niillä voidaan myös vaikuttaa auton jälleenmyyntiarvoon.

Jos maalipintaa täytyy uusia ennen myyntiä, kulu on huomattavasti suurempi verrattuna pelkkään pintojen kiillotukseen.

– Talvella omaan aikatauluun olisi hyvä jättää aina liikkumavaraa, jotta mahdollisen jään ja lumen ehtii putsaamaan kunnolla. Esimerkiksi auton katolta jonkun toisen näkökenttään pölähtävä lumikinos voi aiheuttaa vaaratilanteen. Liikenteeseen on muutenkin hyvä lähteä ilman kiirettä, jotta voi ajaa kulloisenkin ajokelin edellyttämää nopeutta. Ennakoimalla pääsee siis pitkälle, Koivu sanoo.

Ota nämä puhdistustoimet tavaksi

  • Siivoa sisäpinnat: Lika itsessään heikentää näkyvyyttä lasipintojen läpi, mutta se myös houkuttelee huurua. Ikkunoiden sisäpinnat kannattaa putsata muutaman viikon välein esimerkiksi mikrokuituliinalla ja tavallisella lasinpesuaineella. Myös sisätilan ajoittainen imurointi vähentää lasien likaantumista ja huuruuntumista.
  • Pyyhi pyyhkijät: Maantiesuola voi syövyttää tuulilasinpyyhkijöiden kumia, mikä heikentää niiden pyyhkimistehoa ja lyhentää käyttöikää. Pyyhkijät voi helposti puhdistaa tuulilasinpesunesteellä kostutetulla siivouspyyhkeellä.
  • Puhdista valot ja peilit: Tarkista, että liikkeelle lähtiessä sivupeilit ja auton kaikki valot ovat puhtaat, eikä loska- tai lumikerros estä niiden näkymistä itsellesi tai muille.
  • Harjaa katto: Paksuin lumikerros kertyy usein auton katolle. Aloita harjaaminen ylhäältä alaspäin, jotta juuri putsattu tuulilasi ei saa katolta uutta lumikerrosta. Jos katolle on hankala ylettyä kunnolla, apu voi löytyä vaikkapa teleskooppivartisesta lumiharjasta.
  • Muista kaapelit: Lämmitysjohdot sekä sähköautojen latauskaapelit kannattaa myös puhdistaa tasaisin väliajoin. Näin autokin pysyy puhtaampana ja johtojen käyttöikä pitenee. Samalla on helppo tarkistaa kaapelit vaurioiden varalta.

Tuulilasin puhdistaminen on yksinkertainen liikenneturvallisuusteko

Auton sisäpuolikin kannattaa puhdistaa säännöllisesti

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

 

Päivän ralliauto: Nykyinen F1-merkki oli 1960-luvulla rallipolkujen mahtimerkki

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Tätä merkkiä ei nykyään enää yhdistetä rallikilpailuihin. 1960-luvulla tilanne oli kuitenkin aivan toinen.

Mercedes-Benz on nykyään merkittävä merkki F1-kilpailuissa, mutta 1960-luvun alussa merkki oli mahtimerkki kansainvälisillä ralliareenoilla.

Walter Schock ajoi sillä Euroopan mestariksi 1960 ja Eugen Böhringer 1962. Näiden miesten johdolla Mersu myös saavutti musertavan kolmoisvoiton Monte Carlo -rallissa 1960.

Kuva: CvB.

Seuraavana vuonna Rauno Aaltonen yhdessä Böhringerin kanssa ajoi Suomelle ensimmäisen EM-osakilpailun voiton Puolassa Mercedes-Benz 220 SE -mallillla.

Jyväskylän suurajoihin Aaltonen osallistui 1961 omalla autollaan. Hän teki siihen joitakin muutoksia, kuten esimerkiksi vaihtoi etukulmien puskurit toisenmallisiksi, koska oli havainnut, että alkuperäiset taakse taittuessaan saattoivat puhkaista eturenkaat.

Suurajot 1961 käytiin varsin märässä ja raskaassa kelissä, jossa voimakas Mersu pääsi oikeuksiinsa. Aaltonen voitti Suurajot tällä kuvissa olevalla yksilöllä.

Kuva: CvB.

Uskollisimmaksi Mercedes-Benzin lipunkantajaksi Suomessa profiloitui bussiyhtiön omistaja Onni Vilkas, joka ajoi 1961 Jyväskylässä samanlaista 220 SE:tä ja vastaavia Mersun malleja aina vuoteen 1967.

Auto kuvattiin vuonna 2016 Classic Motorshow -tapahtumassa.

Tekstin lähde: Classic Motorshow.

Historian havinaa: Tällä autolla Rauno Aaltonen ajoi Jyväskylän Suurajojen ylivoimaiseen voittoon 1961

Päivän ralliauto: Tämä merkki on vain kerran ollut Jyväskylän Suurajojen ykköspaikalla

Päivän ralliauto: Trabant P601 1965

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Tässä asiassa ruotsalaiset ovat suomalaisia huonompia!

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Suomalaiset palkansaajat ovat maksukuittien kanssa selkeästi huolellisempia kuin ruotsalaiset, todetaan Easyparkin tiedotteessa.

Ruotsalaisista 21 prosenttia eli joka viides jättää töistä johtuvat kulut perimättä siksi, että kuitit ovat kadonneet. Suomalaisista palkansaajista niin tekee vain 9 prosenttia.

Ruotsalaiset myös menettävät kulukorvausten perimättä jättämisen takia rahaa selkeästi enemmän kuin suomalaiset. Ruotsalaiset arvioivat hukanneensa työurallaan vuosittain keskimäärin 104 euroa tekemättömiin kulukorvaushakemuksiin. Suomalaisten vastaava summa on 52 euroa.

Suomalaisista palkansaajista kolmasosa ei tee kuluraportointia. Ruotsalaisista vastaava osuus on neljäsosa.

Eritoten pysäköintikulurahoja suomalaiset jättävät työnantajalle enemmän kuin ruotsalaiset – suomalaisista palkansaajista 40 prosenttia ei peri työhön liittyviä parkkimaksuja työnantajalta koskaan.

– Iso eroavaisuus vuosittain hukattavissa summissa suomalaisten ja ruotsalaisten välillä syntyy etenkin siitä, että Ruotsissa jätetään perimättä suuriakin summia. Sikäläisistä palkansaajista 5 prosenttia hukkaa perimättömiin kulukorvauksiin vuosittain yli 300 euroa. 16 prosenttia hukkaa 150–300 euroa. Ruotsalaispalkansaajista kaikki kulukorvaukset perii 5 prosenttia, suomalaisista 15 prosenttia, EasyParkin Suomen yritysmyyntipäällikkö Karoliina Ravantti sanoo.

Suomalaisista suurin osuus ovat 1–20 euroa perimättömiin kulukorvauksiin vuosittain hukkaavat. Heitä on joka neljäs.

Kolmannes suomalaisista ei raportoi

Suomalaisista palkansaajista kolmasosa ei tee kuluraportointia. Ruotsalaisista vastaava osuus on neljäsosa.

– Ruotsissa on enemmän kaupunkialuetta, maksullista pysäköintiä ja pysäköintihalleja käytetään enemmän. Sekä käyttöä että tottumusta on laveammin. Ruotsalaisista palkansaajista yhteensä 13 prosenttia käyttää kuukausittain puolesta työpäivästä muutamaan työpäivään aikaa kululaskuttamiseen, Ravantti kertoo.

Tuntemukset kuluraportointia kohtaan ovat naapurimaissa varsin yhteneväisen kielteisiä. Kummassakin korostuvin tunne on turhautuneisuus. Turhautuneisuutta kuluraportointia kohtaan tuntee molemmissa maissa joka neljäs palkansaaja.

Katso tästä Helsingin ytimen parhaat ja vaikeimmat parkkeerauskadut

Ruotsalaisista 39 prosenttia kokee kulukorvaushakemusten vievän työaikaa tähdellisemmiltä töiltä. Suomalaisista vastaava osuus on 31 prosenttia.

Suomessa 40 prosenttia jättää pysäköintirahaa työnantajalle

Kuitenkin pysäköintikulujen perimisessä kulukorvauksina ruotsalaiset ovat tarkempia kuin suomalaiset.

– Suomalaisista palkansaajista 40 prosenttia ei peri työhön liittyviä parkkimaksuja työnantajalta koskaan. Ruotsalaisista pysäköintimaksut jättää perimättä 34 prosenttia, Ravantti toteaa.

– Perimättä jäävät kulukorvaukset ovat ilmaista rahaa työnantajalle. Pysäköintimaksujen perimättä jättäminen on seikka, joka on helppo ratkaista pysäköintisovelluksen yritystilillä.

Suomalaisista palkansaajista vain 34 prosenttia eli joka kolmas perii kaikki työnsä pysäköintikulut kulukorvauksina. 14 prosenttia perii 80 prosenttia pysäköintikuluista.

EasyPark ratkoo kulukorvausten raportoinnin kömpelyysongelmaa pysäköintisovelluksensa yritystilillä. Yritystilin avulla henkilöstön pysäköintikulut saa suoraan kuukausilaskulle siististi eriteltyinä.

Työntekijä käyttää pysäköinteihinsä EasyPark-sovellusta, josta on helppoa valita tilanteen mukaan joko yritystili tai oma, vapaa-ajalla käytettävä tili.

Tiedot selviävät EasyParkin elokuussa teettämän kansainvälisen tutkimuksen vastauksista. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Kantar. Tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista ajokortillista palkansaajaa. Vastaajista on naisia 54 prosenttia ja miehiä 46 prosenttia.

 

Parkkiruutujen kapeus ärsyttää suomalaisia

Liian liki parkkeeraaminen on suomalaisten pahin ärsytyksen aihe kaupunkipysäköinnissä

Parkkipaikan etsimiseen voi tuhraantua vuodessa jopa yli 100 tuntia

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Järvi-Suomen lauttakalusto uudistuu, lauttaliikenteen ympäristöystävällisyys paranee ja lauttapaikkojen painorajoitukset poistuvat

Tekijä
Clas von Bell
-

Tienpitäjänä toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus on kilpailuttanut Järvi-Suomen 12 lauttapaikan maantielauttaliikennepalvelut vuosille 2025–2045 ja tehnyt hankintapäätöksen lauttaliikennepalveluiden tuottamisesta.

Hankinta on osa maantielauttaliikenteen hankintastrategiaa, jonka toteutumisen myötä lauttakalusto uudistuu, lauttaliikenteen ympäristöystävällisyys paranee ja lauttapaikkojen painorajoitukset poistuvat.

Hankintapäätöksessä palveluhankinta on päätetty tehdä tarjouskilpailun voittaneelta yritykseltä Torghatten Nord As

Järvi-Suomen 20-vuoden 12 lauttapaikan maantielauttaliikennepalveluiden hankinnan tarjouskilpailussa saatiin kaksi tarjousta. Tarjouksen antoivat Suomen Lauttaliikenne Oy ja Torghatten Nord As.

Tarjousten vertailuhinnat olivat:

  • Torghatten Nord As 282 472 904,32 €
  • Suomen Lauttaliikenne Oy 351 356 970,24 €

Varsinais-Suomen ELY-keskus on päättänyt 1.12.2022 tehdyllä hankintapäätöksellä tehdä palveluhankinnan tarjouskilpailun voittaneelta yritykseltä Torghatten Nord As. Hankintapäätös ei ole vielä lainvoimainen.

Sopimussuhde tarjouskilpailun voittajan kanssa ei synny vielä tehdyn hankintapäätöksen perusteella, vaan vasta allekirjoitetulla sopimuksella. Hankintasopimus voidaan allekirjoittaa aikaisintaan 14 päivän kuluttua.

Hankinta korostaa tehokkuutta ja vihreitä valintoja

Nyt tehty Järvi-Suomen 12 lauttapaikan maantielauttaliikennepalveluiden hankintapäätös on osa hankintastrategiaa, jonka myötä lauttakalusto uudistuu, lauttaliikenteen ympäristöystävällisyys paranee merkittävästi ja lauttapaikkojen painorajoitukset poistuvat.

Myöhemmin solmittavan sopimuksen myötä siirrytään ympäristöystävälliseen ja vähäpäästöiseen liikenteeseen sekä edistetään kustannustehokkuutta uusien lossien hybriditeknologialla.

Liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenevät vähintään 50 % vuosien 2010–2015 keskiarvotasosta samalla kun lossien kapasiteetti kasvaa ja palvelun laatu paranevat.

Järvi-Suomen hankinta on ensimmäinen neljästä 20-vuoden palvelukokonaisuudesta ja vuosien 2023–2027 aikana hankintoja tullaan jatkamaan muiden kolmen hankintakokonaisuuden osalta.

20-vuoden hankinnoissa ja sopimuksissa huomioidaan valtakunnallisesti kannattavien kahdeksan silloituskohteen toteutumisen mahdollisuus ja lossiliikenteen korvaaminen sillalla sopimuskauden aikana.

Sopimusten pitkän tähtäimen tavoitteena on liikenteen kehittäminen kohti hiilineutraalia liikennepalvelua sekä vastata liikenteen kysyntään ja kehittää lauttaliikennettä osana toimivaa liikennejärjestelmää.

Sopimukset tulevat koskemaan kaikkia 40 yleisten teiden lauttapaikkaa muodostaen neljä selkeää kokonaisuutta:

  • Maantielauttaliikennepalvelu Järvi-Suomi 2025–2045
  • Maantielauttaliikennepalvelu Saaristomeri I (lossit) 2027–2047, kilpailutus 2023
  • Maantielauttaliikennepalvelu Saaristomeri II (lautta-alukset) 2030–2050, kilpailutus 2025
  • Maantielauttaliikennepalvelu (maantieteellisesti hajanaiset lauttapaikat) 2031–2051, kilpailutus 2027

Järvi-Suomen 12 lauttapaikan lauttaliikenteen kapasiteetti ja välityskyky muuttuvatseuraavilla lauttapaikoilla, kun nyt kilpailutettu pitkäkestoinen liikennesopimus käynnistyy vuosien 2025–2027 aikana:

Hanhivirta, Enonkoski
Lossin kantavuus nousee 70 tonnista 90 tonniin.

Hirvisalmi, Juuka
Lossin kantavuus nousee 60 tonnista 90 tonniin.
Lauttapaikalla tulee tehdä lauttaväylän parannus- ja muutostöitä lähivuosina, jotta suurempi lossi voi alkaa liikennöidä lauttapaikalla.

Hätinvirta, Puumala
Lossin kantavuus nousee 60 tonnista 90 tonniin.
Lauttapaikalla tulee tehdä lauttaväylän parannus- ja muutostöitä lähivuosina, jotta suurempi lossi voi alkaa liikennöidä lauttapaikalla.

Kietävälä, Puumala
Lossin kantavuus nousee 60 tonnista 80 tonniin.

Koivukanta, Savonlinna
Lossin kantavuus nousee 60 tonnista 90 tonniin.
Lauttapaikalla tulee tehdä lauttaväylän parannus- ja muutostöitä lähivuosina, jotta suurempi lossi voi alkaa liikennöidä lauttapaikalla.

Kortesalmi, Kuopio
Lossin kantavuus nousee 60 tonnista 90 tonniin.
Lauttapaikan lauttarannat tulee uusia vuosien 2023–2025 aikana, jotta suurempi lossi voi alkaa liikennöidä lauttapaikalla.

Kuparonvirta, Mikkeli
Lossin kantavuus nousee 60 tonnista 80 tonniin.

Kyläniemi, Ruokolahti
Lossin kantavuus nousee 60 tonnista 90 tonniin.
Lauttapaikan lauttarannat tulee uusia vuosien 2023–2025 aikana, jotta suurempi lossi voi alkaa liikennöidä lauttapaikalla. Samalla lauttapaikalle rakennetaan varalauttapaikka.

Lamposaari, Lappeenranta
Lossin kantavuus nousee 44 tonnista 80 tonniin.
Lauttapaikan lauttarannat tulee uusia vuosien 2023–2025 aikana, jotta suurempi lossi voi alkaa liikennöidä lauttapaikalla.

Puutossalmi, Kuopio
Lossin kantavuus nousee 130 tonnista 180 tonniin.
Lauttapaikan lauttarannat tulee uusia vuosien 2023–2025 aikana, jotta suurempi lossi voi alkaa liikennöidä lauttapaikalla.

Rongonsalmi, Puumala
Lossin kantavuus nousee 44 tonnista 80 tonniin.

Tappuvirta, Savonlinna
Lossin kantavuus nousee 60 tonnista 90 tonniin.

 

Kuljettaja menehtyi auton ajettua lossilta järveen

Historian havinaa: ”Lapinmaan postin vaivalloinen taival” vuonna 1922

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Nainen on jäänyt vuoden sisällä kiinni jo 22 kertaa kortitta ajosta!

Tekijä
Clas von Bell
-
Poliisi9
Kuva: CvB.

Poliisipartio suoritti viime yönä normaalia partiointia Kemin alueella, jolloin he päättivät tarkistaa Ouluntiellä liikkeellä olevan henkilöauton kuljettajan ajokunnon.

Onko tämä Suomen ennätys? Mies jäänyt vuoden aikana 46 kertaa kiinni kortitta ajosta!

Auton kuljettajana oli kemiläinen 33-vuotias nainen. Nainen puhalsi seulonta-alkometriin nollatuloksen, mutta hänelle tehty huumepikatesti näytti positiivista amfetamiinille, josta syystä nainen vietiin LPKS:ään verikokeeseen.

Poliisin tiedotteen mukaan nainen on jäänyt vuoden sisällä kiinni jo 22 kertaa  kortitta ajosta.

Mies jäänyt kiinni jo 44 kertaa vuoden aikana kortitta ajosta!

Mies on jäänyt kiinni jo 37 kertaa vuoden aikana kortitta ajosta!

Rattijuoppo kiinni 23 kertaa vuoden sisällä kortitta ajosta!

 

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

 

 

Maailman ensimmäinen automatisoitu pysäköintijärjestelmä hyväksytty kaupalliseen käyttöön

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Bosch.

Saksassa on virallisesti hyväksytty asiakaskäyttöön maailman ensimmäinen automatisoitu pysäköintipalvelu. Boschin ja Mercedes-Benzin yhdessä kehittämä järjestelmä hakee ajoneuvon, pysäköi sen ja palauttaa täysin itsenäisesti, ilman kuljettajaa.

Autonomisen ajamisen teknologinen kehitys on avainasemassa tulevaisuuden liikkumisessa.

Bosch ja Mercedes-Benz saivat vuonna 2019 luvan operoida automatisoitua pysäköintipalvelua. Tuolloin ilman ihmisen valvontaa kulkevia pilottiajoneuvoja käytettiin Stuttgartin Mercedes-Benz-museon pysäköintihallin päivittäisessä toiminnassa.

Nyt saatu hyväksyntä on aiempaa laajempi ja se mahdollistaa kaupallisen toiminnan yksityisillä ajoneuvoilla Stuttgartin lentoaseman P6-pysäköintihallissa.

Maailman ensimmäinen ilman ihmistä toimiva automaattinen pysäköintipalvelu

Viranomaishyväksynnän saaminen pysäköintijärjestelmälle on tärkeä etappi matkalla kohti täysin autonomista ajamista. Pysäköintipalvelu on ajamisen autonomisuutta kuvaavan SAE-asteikon toiseksi ylimmällä tasolla eli tasolla 4.

Älykäs infrastruktuuri

Bosch on lähestynyt autonomista pysäköimistä pysäköintihallien infrastruktuurin älyominaisuuksien kehittämisen näkökulmasta. Bosch on ollut tärkeässä roolissa alan standardien kehityksessä.

Kun ajoneuvo ja infrastruktuuri ottavat ajamisen ja ohjaamisen haltuunsa, kuljettajien ei tarvitse enää käyttää aikaa ahtailla pysäköintialueilla ajamiseen ja pysäköintipaikan etsimiseen.

– Automaattinen pysäköintipalvelu lisää lentomatkustajiemme mukavuutta ja säästää heiltä askelia ja aikaa, kun he kiireessä haluavat saada auton nopeasti ja helposti pysäköityä lentoasemalle, toteaa Stuttgartin lentoaseman edustaja Walter Schoefer.

Palvelua voivat käyttää Mercedes Benzin S- tai EQS-sarjan ajoneuvot, jotka on rakennettu heinäkuun 2022 jälkeen ja varustettu Intelligent Park Pilot -palvelulla.

Infrastruktuurin ja ajoneuvoteknologian yhteispeliä

Miten palvelu käytännössä toimii? Automaattinen pysäköinti nojaa Boschin toimittamaan älykkääseen infrastruktuuriin ja Mercedes-Benzin ajoneuvoteknologian yhteispeliin.

Pysäköintihallin sensorit seuraavat ajoväylää sekä sen ympäristöä ja tuottavat tarvittavan tiedon ajoneuvon ohjaamiseen. Ajoneuvossa oleva teknologia muuttaa saamansa tiedon ajoliikkeiksi. Tällä tavalla ajoneuvo voi ajaa jopa ramppeja pitkin liikkuakseen kerrosten välillä.

Jos sensorit havaitsevat esteen, ajoneuvo jarruttaa ja pysähtyy turvallisesi. Vasta kun väylä on vapaa, ajoneuvo jatkaa matkaansa.

Kuljettajan näkökulmasta palvelu on vaivaton. Hänen tarvitsee vain ajaa pysäköintihalliin, nousta ulos ajoneuvosta ja lähettää se pysäköintipaikkaan älypuhelimen sovelluksen avulla.

Kun kuljettaja ja matkustajat ovat poistuneet ajoneuvosta, se ajaa sille määrätylle paikalle ja pysäköi itse itsensä. Myöhemmin ajoneuvo palaa noutopaikalle samalla tavalla: Kun kuljettaja haluaa saada ajoneuvonsa takaisin, hän kutsuu sen noutoalueelle älypuhelimen sovelluksen avulla.

 

Näin Volkswagenin sähköauto osaa itse pysäköidä talliin — katso havainnollinen video!

Näin sähköauton langaton lataus ja automaattinen pysäköinti voi toimia tulevaisuudessa

Suomalaisyhtiö esittelee syksyllä automaattisen pysäköintiratkaisun

 

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Kouvolan taksiliikenteen valvonnassa puutteita lähinnä ajopäiväkirjoissa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Verohallinnon ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) yhteisessä taksiliikenteen valvontaiskussa havaittiin useita puutteita ajopäiväkirjoissa.

Perjantaina Kouvolassa toteutetussa valvontaiskussa tarkastettiin 20 taksia, joista yhteensä 11:sta oli huomautettavaa. Poliisi kirjoitti valvonnan aikana yhteensä kaksi liikennevirhemaksua ja neljä sakkoa.

Valvonnassa havaittiin seuraavia rikkeitä tai puutteita

  • Kuljettajan nimi ei ollut matkustajan nähtävillä 1
  • Luvanhaltijan nimi ja yhteystiedot eivät olleet matkustajan nähtävillä 2
  • Taksiliikennöintiin oikeuttavaa asiakirjaa ei ollut esittää 1
  • Ajopäiväkirjaa ei ollut esittää/oli puutteellinen 9

Poliisilla on päävastuu taksiliikenteen valvonnasta

Taksiliikenteen toimijoita ja liikenteen harjoittamista valvovat poliisi, Liikenne- ja viestintävirasto, Verohallinto sekä aluehallintovirastot. Yhteisvalvonta on tehokas tapa valvoa taksiliikennettä. Yhdellä pysäytyksellä jokainen mukana oleva viranomainen tarkastaa samanaikaisesti omaan toimivaltaansa kuuluvia asioita.

− Tässä valvontaiskussa havaitut puutteet osoittivat, että valvonnalle on tarvetta. Mitään liikenneturvallisuutta vaarantavaa ei havaittu, ajoneuvokalusto oli hyväkuntoista ja liikennekelpoista. Taksinkuljettajien ajolupa löytyi kaikilta tarkastetuilta kuljettajilta, ja jokaisesta tarkastetusta taksista löytyi myös taksivalaisin kertoo ylikonstaapeli Petteri Suni Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

Taksissa tulee olla nähtävillä luvanhaltijan nimi- ja yhteystiedot sekä kuljettajan nimi

Valvonnassa havaittiin joitain puutteita tietojen esittämisessä. Kyseiset puutteet eivät varsinaisesti vaaranna liikenneturvallisuutta, mutta ne vaikuttavat matkustajan ja kuluttajan oikeuksien toteutumiseen.

Taksiliikenneluvan haltijan on vastattava ja huolehdittava siitä, että taksiliikenteessä matkustajan nähtävillä ovat asianmukaiset hintatiedot, luvanhaltijan nimi- ja yhteystiedot sekä kuljettajan nimi.

Toivomme taksinkuljettajien ja taksiyrittäjien kiinnittävän mainittujen tietojen esilläpitoon enemmän huomiota, kertoo Liikenne- ja viestintäviraston asiantuntija Tiina-Liisa Ruotsalainen.

− Taksiliikennettä harjoitettaessa ajoneuvossa tulee olla mukana taksiliikennöintiin oikeuttava asiakirja tai sen jäljennös. Asiakirja voidaan esittää pyydettäessä tarkastusviranomaiselle paperilla tai sähköisesti, joten edellytys on vaivattomasti täytettävissä, kertoo Ruotsalainen.

Verohallinto nostaa edelleen sekä taksialan yrityksiä että kuljettajia tarkempaan selvittelyyn

− Vaikka taksien tehovalvontahanke Verohallinnossa on päättynyt, kohdistamme luonnollisesti jatkossakin toimenpiteitä niihin, jotka ovat pyrkineet välttämään verovelvoitteitaan. Kehitämme valvontaa muutenkin niin, että Verohallinto saa hyviä aloitteita vaikkapa poliisilta, vaikka emme olisi kaikissa valvontatapahtumissa mukana, sanoo apulaisjohtaja Tarja Valsi Verohallinnosta.

Työnantajan toiminta aluehallintoviraston valvonnassa

Työsuojeluviranomainen (ESAVI) valvoi valvontaiskussa työaikaa, palkkausta, vuosilomia työterveyshuollon järjestämistä ja miten työntekijöitä on ohjeistettu väkivallanuhan varalle. Valvonnan tavoitteena on reilun kilpailun ja reilujen työehtojen edistäminen sekä harmaan talouden ehkäiseminen.

Työsuojelutarkastuksessa valvotaan työnantajan toimintaa ja tässä valvontatapahtumassa valvottiin erityisesti työaikalain, työterveyshuoltolain ja työsopimuslain työnantajalle asettamien velvoitteiden täyttymistä. Keskeiset valvottavat asiat olivat ajopäiväkirja, palkkaus, vuosiloma ja työterveyshuolto. Lisäksi työsuojeluviranomainen keräsi tarkastuksilla tietoa, jota se tulee hyödyntämään valvontatoiminnassaan.

Valvontatapahtumassa tavattiin itsenäisiä yrittäjiä sekä työsuhteessa olevia työntekijöitä. Ajopäiväkirjaa ei ollut pitänyt 9 kuljettajaa. Ajopäiväkirjan pitämistä edellytetään työsuhteisilta kuljettajilta.

Taksivalvontaiskut ovat kehittäneet viranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihdolla on saatu esimerkiksi lisää konkreettisia valvontakohteita työsuojeluviranomaiselle.
Tarkastustoimintaa taksialan työnantajiin jatketaan valvontaiskuissa saatujen ja analysoitujen tietojen perusteella 2023.

Vantaan taksiliikennevalvonta osoitti taas kerran, että valvontaa tarvitaan!

Länsi-Suomen taksivalvonnassa melkein joka toisessa huomautettavaa

Espoonkin takseissa useita puutteita

 

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Päivän kuva: Kyllä pienikin auto käy perheen matka-autoksi!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Ennen vanhaan autot olivat pienempiä kuin nykyään. Kuitenkin silloinkin perheet halusivat tehdä automatkoja.

Autoissa oli yleensä onnettomat tavaratilat ja matkalaukut laitettiin kattotelineeseen, tai sitten tehtiin näin.

Kuva: CvB.

Pieneen peräkärryyn mahtuu yllättävän paljon tavaraa, ja peräkärry kulkee kevyesti perässä.

Yhdistelmä kuvattiin Essenin Techno Classica -näyttelyssä 2008.

Ensi vuonna näyttely järjestetään 12.-16.4.

Päivän kuva: Näyttävä matkalaukkutorni

Päivän kuva: Ikkunan verran rallihistoriaa

Päivän kuva: Turistibusseja menossa Leningradiin!

Päivän kuva: Onko tämä maailman pisin bussilinja?

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

 

Auton tilapäinen liikennekäytöstä poistaminen tuo säästöjä

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Matti Sulanto.

Auton tilapäinen liikenteestä poistaminen talviajaksi säästää ajoneuvoveroissa ja vakuutusmaksuissa. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan vahinkoja kuitenkin tapahtuu autoille myös silloin, kun ajoneuvo on poistettu tilapäisesti liikennekäytöstä.

OP Ryhmän teettämän kyselyn mukaan auton poistaminen liikenteestä on monelle ajankohtaista. Kyselyyn vastanneista 7 prosenttia on poistanut auton tilapäisesti liikenteestä säästääkseen ajoneuvokuluissa ja 12 prosenttia harkitsee asiaa.

Suomessa on käytössä myös paljon kesäautoja. Autoalan tiedotuskeskuksen tilastojen mukaan noin 60 000–80 000 henkilöautoa on liikennekäytössä vain kesäaikaan.

Jos auto on talven käyttämättä, liikennekäytöstä poistaminen tuo tilapäisesti säästöjä. Myös tilanteessa, jossa liikkumiselle on muita vaihtoehtoja, liikenteestä poistamista kannattaa harkita.

Auton tilapäisen liikenteestä poistamisen voi tehdä helposti Traficomin sähköisen asiointipalvelun kautta. Säästöä tulee ajoneuvoveron lisäksi vakuutusmaksuista.

– Auton tilapäinen liikennekäytöstäpoisto nollaa liikennevakuutusmaksut, ja autovakuutuksen kaskosta saa hyvitystä noin puolet poiston ajalta. Lisäksi säästöä tulee ajoneuvoveroista, sanoo Pohjola Vakuutuksen ajoneuvovakuuttamisesta vastaava johtaja Kristian Hiljander.

Ennen auton tilapäistä liikennekäytöstä poistoa kannattaa varmistaa millainen vakuutusturva autolle jää voimaan.

– Tilastojemme mukaan tilapäisesti liikennekäytöstä poistetuille autoille tapahtuu muun muassa pysäköinti- ja ilkivaltavahinkoja, joten kaskovakuutus kannattaa pitää voimassa, Hiljander neuvoo.

Jos autoa säilytetään esimerkiksi suuremmalla parkkipaikalla tai pysäköintihallissa, sitä voidaan kolhia. Tilapäisesti liikennekäytöstä poistetun auton pysäköintivahinko on keskimäärin 1 400 euroa. Lisäksi autolle voi tapahtua luonnonilmiöiden, kuten raekuurojen ja myrskyjen aiheuttamia vahinkoja.

– Autolle voidaan tehdä myös ilkivaltaa. Yleisimpiä ovat naarmuttaminen, sivupeilien hajottaminen, potkimisesta aiheutuneet kolhut ja jopa murtautumiset, Hiljander kertoo.

Lisäksi, kun auto on ollut käyttämättä useamman kuukauden, voi vaarana olla akun tyhjentyminen tai muu tekninen vika.

Varmista, ettei liikennekäytöstä poistettua autoa liikuteta metriäkään

Auton ollessa poistettuna liikennekäytöstä sillä ei saa ajaa tai edes siirtää omassa pihassa ennen kuin se ilmoitetaan takaisin liikenteeseen ja autolle on otettu uudelleen liikennevakuutus.

Jos liikennekäytöstäpoistetulla autolla on ajettu, seuraa siitä takautuvasti maksettavia, korotettuja ajoneuvovero- ja vakuutusmaksuja.

Liikennekäytöstä poistetuilla ajoneuvoilla ajo voi tulla kalliiksi — tänä vuonna kiinni jäänyt ennätysmäärä

– Väärinkäytöksistä seuraa vähintään 1000 euron lisävero. Lisäksi joutuu maksamaan liikennevakuutusmaksut moninkertaisina. Jos esimerkiksi perheen kakkosauto on useamman perheenjäsenen käytössä, on pidettävä huolta, että tieto liikennekäytöstä poistosta tavoittaa kaikki perheenjäsenet. Muistutukseksi voi vaikka kiinnittää jonkinlaisen huomiolapun auton rattiin, ettei autoa vahingossakaan liikuteta, Hiljander neuvoo.

Auton voi kuitenkin ajaa katsastukseen ja sieltä takaisin, jos katsastusaika on varattu etukäteen.

Auto kannattaa säilyttää talven ajan lämpimässä ja hyvällä ilmanvaihdolla varustetussa tallissa tai autokatoksessa. Jäähdytinnesteen ja tuulilasin pesunesteen pakkaskestävyys kannattaa varmistaa.

OP Ryhmän lokakuussa 2022 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi verkkopaneelissa 15–79-vuotiaita suomalaisia (n=2369) valtakunnallisesti edustavasti. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy OP Ryhmän toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään +/- 2,0 prosenttiyksikköä.

Viime vuonna poistettiin liikennekäytöstä poikkeuksellisen paljon henkilöautoja

 

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

 

1...869870871...2 671Sivu 870 / 2 671