Koti Blogi Sivu 869

Kruunusillat kehitti tavan mitata työmaa-aikaisten liikennejärjestelyiden onnistumista

Kuva: Helsingin kaupunki.

Katutyömaat aiheuttavat väistämättä liikennejärjestelyitä, jotka haittaavat kaupunkilaisia. Liikennejärjestelyiden onnistumista ei ole aiemmin pystytty objektiivisesti mittaamaan. Nyt Kruunusillat-allianssi on luonut tavan mitata liikennejärjestelyidensä onnistumista.

Kun uutta mittaria käytetään, mittaaja tekee havainnot eri kulkumuotojen näkökulmista ja mittaa aina kerrallaan yhden kokonaisuuden, kuten esimerkiksi aidoilla rajatun kävelytien työmaa-alueen halki.

Sivuilla oleville aidoille ja liikennemerkeille, alapinnan laadulle ja leveydelle sekä tilan minimikorkeudelle on vaatimukset, joiden täyttymistä mittauksessa tarkastellaan. Lisäksi risteysalueilla tarkastellaan liikennejärjestelyiden toimivuutta kohtaavien liikennemuotojen osalta.

Yhden mittauksen tulos on prosenttiluku, joka kuvaa työmaan liikennejärjestelyiden tasoa. Luku saadaan jakamalla oikeat havainnot kaikkien havaintojen lukumäärällä.

Mitattavat asiat perustuvat pääosin Helsingin kaupungin katutyöoppaaseen ja Helsingin kaupungin esteettömän rakentamisen ohjeisiin.

Kruunusillat-raitiotien rakentamisessa mittaria käytetään osana raitiotietä rakentavan allianssin kannustinjärjestelmää. Uusi mittari voi myös auttaa Helsingin kaupunkia asettamaan entistä konkreettisempia laatuvaatimuksia tuleville katuremonteille.

Kruunusillat-raitiotie

Kruunusillat-raitiotie yhdistää Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Helsingin keskustaan. Samalla se luo uuden merellisen reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Tavoitteena on aloittaa raitiotien matkustajaliikenne Laajasalon ja Hakaniemen välillä vuonna 2027. Hakaniemen ja keskustan välisen osuuden rakentamisaikataulua ei ole vielä päätetty. Lisäksi Laajasalossa ns. Yliskylän lenkin toteuttamista tutkitaan.

Kruunusillat-raitiotie toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa, eli Finkensilta ja Kruunuvuorensilta, sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Kruunuvuorensillasta, noin 1200 metriä, tulee Suomen pisin silta.

Yhteyden muu rakentaminen tehdään puolestaan allianssimallilla. Allianssiin sisällytetään myös yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on uuden Hakaniemensillan rakentaminen ja vanhan purkaminen.

Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Infra & Rail Oy ja Sitowise Oy. Kruunusillat-kokonaisurakan urakoitsijat ovat YIT Suomi Oy ja Kreate Oy.

www.kruunusillat.fi

Päivän poliisikuva: Poliisi Mauri Porokka tarkastaa tukkirekan

Kuhmolaisen R.Piiraisen puutavarakuorma on todettu mitoiltaan ja painoltaan lailliseksi. Kuorman tarkastanut Mauri Porokka voi toivottaa hyvää matkaa. Kuva: Sanomalehti Ylä-Karjala, Nurmeksen museo.

Kuvassa poliisi tarkastaa kuorma-auton Nurmeksen raskaan liikenteen valvonnan aikana 11.3.1988.

Kuva on Liikkuvan poliisin ylikonstaapelin, Are Pylkkäsen artikkelista, joka julkaistiin 12.3.1988 Sanomalehti Ylä-Karjalassa.

Jutun mukaan kuhmolaisen R.Piiraisen puutavarakuorma todettiin mitoiltaan ja painoltaan lailliseksi. Kuorman tarkastanut poliisi Mauri Porokka toivotti hyvää matkaa.

Kuva kuuluu Nurmeksen museon Ylä-Karjalan kuva-arkistoon.

Päivän poliisikuva: Raskaan liikenteen valvonta 1988

Päivän poliisikuva: Perunakuormaa punnitaan Hyrylän tiellä

Päivän poliisikuva: Poliisi ja tulli tarkkailivat polttoaineita

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

 

 

Suomalaiset ajavat nyt ilmastoystävällisemmin kuin keväällä!

Kuva: Neste.

Neste ja Ajotunti.fi-autokoulu tutkivat toukokuussa ja syyskuussa 2022 ajotavan ja -opetuksen vaikutusta ilmastopäästöjen vähentämiseen*. Vastauksista kävi ilmi, että suomalaiset ovat parantaneet ajotapojaan ilmastoystävällisempään suuntaan.

Suomalaiset huomioivat ympäristötekijät aiempaa paremmin ajaessaan autoa. Toukokuussa 2022 tehdyn kyselyn mukaan 69 % autoilijoista kertoi tietävänsä, miten autolla voi ajaa ilmastoystävällisemmin.

Kesän jälkeen ilmastoystävällisemmän ajotavan tiedostavien kuljettajien määrä oli noussut jo reilusti yli 80 %:n. Lisäksi omasta mielestään ilmastoystävällisemmin autoilevien määrä oli noussut kymmenellä prosenttiyksiköllä 54 %:sta 64 %:iin.

Tutkimukseen vastaajat listasivat myös keinoja, joilla omaa ajamista voi kehittää ympäristönäkökulmasta; erityisesti maltillinen ajonopeus mainittiin yhtenä keskeisenä tapana.

Ilmastoystävällisemmässä ajotavassa hyödynnetään taloudellisen ajamisen periaatteita, joiden avulla autoilija pystyy vähentämään sekä päästöjä että polttoainekuluja. Kuluneen vuoden aikana esillä olleet ajamisen kustannukset ovat osaltaan vaikuttaneet suomalaisten ilmastoystävällisempään ja päästöjä vähentävään ajotapaan.

Tunteet vaikuttavat ajotyyliin

Ajotapaan vaikuttaa usein ajateltua enemmän se, minkälaisia tunteita ajettaessa koetaan. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että autoiluun liittyy paljon tunteita, ja että etenkin 18–24-vuotiaille autoilu on tärkeää myös muuten kuin liikkumisen välineenä (62 %).

– Tunteet vaikuttavat kaikkeen ihmisen käyttäytymiseen, myös liikenteessä. Liikenteessä herää helposti tarve päästä edessä hitaammin ajavan ohi, ja ohitus tehdään usein turhan raivokkaasti. Tämä palkitsee psykologisesti väärällä tavalla, kun aivot oppivat, että ohittamalla hitaamman autoilijan pääsee ärtymyksestä eroon onnettomuusriskistä huolimatta. Jos liikenteessä pitää maltin mukana, on toiminta usein paljon loogisempaa, turvallisempaa ja ilmastoystävällisempää, sanoo liikennepsykologian ammatillisen työryhmän puheenjohtaja, neuropsykologi Sari Kukkamaa.

Positiivisten tunteiden kokeminen ratin takana johtaa usein myös rauhallisempaan ajotapaan. Liikenteen sujuessa, aikataulussa pysyttäessä ja lempimusiikkia kuunneltaessa noin 20 % vastaajista kertoo ajavansa rauhallisemmin.

Ruuhka ja muut liikennetukokset, huono sää tai muuten vaaralliset keliolosuhteet sekä myöhästyminen puolestaan aiheuttivat vastaajissa negatiivisia tunteita.

20 % vastaajista koki, että keskittyminen herpaantuu ja ajatukset alkavat harhailla, mikä tekee keskittymistä ja ennakoimista vaativasta ilmastoystävällisestä ajamisesta haastavaa.

Tiedon lisääntyminen muovaa ajotapoja – vanhat uskomukset istuvat tiukassa

Vaikka suomalaisten ajotavat ovat muuttuneet jo aiempaa ilmastoystävällisemmiksi, syyskuussa toteutetun kuluttajakyselyn mukaan vielä 25 % vastaajista uskoo, että ilmastoystävällisempi ajaminen lisää ajomatkan kestoa.

Noin joka kymmenes vastaaja uskoo, että ilmastoystävällisempi ajaminen lisää ajamisen kustannuksia. Viidennekselle vastaajista suurin este ilmastoystävällisemmälle ajotavalle oli, että sen saavuttaakseen omia ajotottumuksia pitäisi muuttaa.

Naiset kokivat totutuista ajotavoista poikkeamisen miehiä vaikeammaksi, samoin sen, että ilmastoystävällisemmän ajamisen vinkit eivät aina ratin takana juolahda mieleen.

– Ilmastoystävällisempään ajamiseen liittyvät uskomukset ovat yleisiä. Keväällä tehdyissä ilmastoystävällisemmän ajamisen ajotesteissä päästöjen määrät laskivat pienillä teoilla keskimäärin 11 %. Myös positiiviset kustannuksia alentavat vaikutukset pitkällä tähtäimellä ovat huomattavat, liikenneopettaja Kristiina Anunti kertoo.

– Tavoitteenamme on tehdä autoilusta kokonaisvaltaisesti kestävämpää. Tätä työtä on tehtävä pitkäjänteisesti, ja aihetta on tarkasteltava monista eri näkökulmista. Myös keväällä 2022 toteutetulla ilmastoystävällisemmän ajotavan CO2 Friendly Driving -kampanjalla halusimme opastaa suomalaisia autoilijoita ympäristöystävällisempään ajotapaan. Kesän lomakuukausina suomalaiset ajavat eniten, siksi uudistimme kyselytutkimuksen syksyllä. Halusimme selvittää, onko ajotavoissa oikeasti tapahtunut muutosta kevään jälkeen. Iloksemme syyskuun kyselyn vastauksista sekä kesän liikennedatasta kävi ilmi, että suomalaiset ajavat nyt ilmastoystävällisemmin kuin keväällä. Lähestyvää joululomakauden autoilua ajatellen on jälleen hyvä aika päivittää omaa ajotapaa ja yhä ilmastoystävällisempään suuntaan. Jokainen voi vaikuttaa siihen, että liikenteen päästöt vähenevät, sanoo Nesteen Marketing & Services -liiketoimintayksikön markkinoinnista ja digitalisaatiosta vastaava johtaja Mika Hyötyläinen.

*) Nesteen kyselytutkimukset toteutettiin valtakunnallisena kuluttajapaneelina IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen välityksellä aikavälillä 14.-26.9.2022 ja 11-23.5.2022. Kumpaankin kyselyyn vastasi valtakunnallisesti 1 000 suomalaista kuluttajaa.

Tutustu Nesteen ja Ajotunti.fi:n kanssa yhteistyössä toteuttamaan ja ilmastoystävällisemmästä ajotavasta kertovaan verkkosivuun ja vinkkeihin liikenteen päästöjä vähentävästä ajotavasta: https://www.neste.fi/co2friendlydriving

Ajotunti.fi 

Ajotunti.fi on uusi palvelu, josta pääset valitsemaan itse oman liikenneopettajasi! Ajotunti.fi-palvelussa voit suorittaa koko henkilöauton ajokortin tai varata palvelusta vain yksittäisiä ajotunteja. Teoriatunnit suoritetaan kätevästi nettiluokassa ja ajotunnit kouluttaa valitsemasi ammattilainen. Palvelusta myös ilmastoystävällisen ajotavan koulutukset sekä muut ajotapakoulutukset jo ajokortin omaaville ja yrityksille.

Viisi vinkkiä taloudelliseen ajoon

Liikenneturva: Auton ratissa turvallisuus ja taloudellisuus kulkevat usein käsi kädessä

Kuljetusyrityksen kuljettajille bonusta taloudellisesta ajotavasta

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Taksikuskit tappelivat Tampereella — poliisi sulki taksitolpan!

Kuva: CvB

Sisä-Suomen poliisi sai lauantai-iltana useita ilmoituksia järjestyshäiriöistä Tampereen rautatieaseman taksitolpalla.

Tapahtumapaikalla ilmeni, että kuljettajien kesken oli tullut kiistaa vakiintuneen jonotuskäytännön noudattamisesta tolpalla. Riita oli johtanut kuljettajien väliseen tappeluun, jota tutkitaan epäiltynä pahoinpitelynä. Taksin asiakkaita tai sivullisia ei ole asiassa osallisena.

Taksikuskit tappelivat Helsingissä

Epäillyn pahoinpitelyn jälkeen rautatieaseman edustalla oli edelleen kuljettajien välisiä järjestyshäiriöitä ja liikennehaittaa, kun paikalle kerääntyneet ajoneuvot muun muassa tukkivat pelastustiet.

Poliisi antoi ohjeita ja käskyjä tilanteen rauhoittamiseksi ja liikennetilanteen normalisoimiseksi.

Koska järjestyshäiriöt ja liikennehaitta eivät poistuneet lievemmillä keinoilla, poliisi teki klo 21.30 jälkeen päätöksen, että rautatieaseman taksitolppa tyhjennettiin takseista ja suljettiin väliaikaisesti. Taksiliikenne tolpalla palautui normaaliksi sunnuntaiaamuun mennessä.

Epäillyn pahoinpitelyn osalta esitutkinta on kesken, poliisilla ei ole enempää tiedotettavaa asiasta.

Taksinkuljettajaa epäillään raiskauksesta — kuljettajat epäiltyinä seksuaalirikoksissa yhä useammin

 

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

 

Kuolonkolareissa moottoriteillä ylinopeutta ja päihteitä

Kymmenen vuoden aikana moottoriteiden varsinaisilla tieosuuksilla tapahtui 55 kuolemaan johtanutta onnettomuutta tilanteissa, joissa kuljettaja ajoi moottoritietä oikeaan suuntaan, todetaan Onnettomuustietoinstituutin tiedotteessa.

Onnettomuuksien pääaiheuttajista puolet ajoi ylinopeutta ja 40 prosenttia oli päihtyneitä. Yleisin onnettomuustyyppi oli kuivalta tieltä suistuminen. Tiedot on koottu Onnettomuustietoinstituutin raporttiin moottoritieonnettomuuksista.

Vuosina 2011–2020 moottoriteillä ja niiden rampeilla tapahtui, sairauskohtausonnettomuudet pois lukien, yhteensä 84 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimaa, kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä 91 henkilöä. Lautakunnat tutkivat kaikki Suomessa tapahtuvat kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet.

Moottoritieonnettomuuksista 65 % (55 kpl) oli varsinaisella moottoritieosuudella eli linjaosuudella oikeaan suuntaan ajaneiden kuljettajien aiheuttamia onnettomuuksia.

Seitsemän onnettomuutta tapahtui kuljettajan ajaessa moottoritietä väärään suuntaan ja kuusi onnettomuutta tapahtui moottoritien rampilla. Näiden lisäksi moottoriteillä tapahtui 16 jalankulkijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta.

Ajoneuvotekniikka auttaisi onnettomuuksien ehkäisyssä

Moottoritien linjaosuudella oikeaan suuntaan ajaessa tapahtuneista 55 kuolonkolarista 60 prosenttia oli tieltä suistumisia ja 20 prosenttia peräänajoja.

Lisäksi moottoriteillä tapahtui muun muassa ohitusonnettomuuksia, pysähtyneeseen ajoneuvoon törmäyksiä sekä kohtaamisonnettomuuksia. Moottoritieonnettomuudet tapahtuivat tyypillisimmin kuivalla ajokelillä (64 %) ja valoisaan aikaan (65 %).

Joka toisen onnettomuuden pääaiheuttaja ylitti tien nopeusrajoituksen vähintään kymmenellä kilometrillä tunnissa, ja yli kolmannes pääaiheuttajista ajoi vähintään 30 km/t yli rajoituksen.

Onnettomuuksien pääaiheuttajista 40 % oli päihtyneitä. Päihtyneistä yli puolet oli käyttänyt huumeita tai ajokykyyn mahdollisesti vaikuttaneita lääkkeitä tai oli useamman päihteen sekakäyttäjiä.

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tutkijalautakunnat esittivät, että yhä useampiin ajoneuvoihin tulisi saada kuljettajaa esimerkiksi ajolinjan pidossa ja nopeuden hallinnassa tukevia järjestelmiä.

Tieliikennekuolemien määrä ei vähene ilman järeämpiä toimenpiteitä

Useampiin ajoneuvoihin pitäisi myös saada alkolukko estämään päihtyneenä ajamista. Lisäksi törmäyksiä liikenneympäristössä oleviin kiinteisiin esteisiin tulee ennaltaehkäistä lisäämällä suojakaiteita sekä poistamalla törmäyskohteita.

– Moottoriteiden yhteenlaskettu pituus kasvoi tarkastelujakson aikana noin 150 km eli viidenneksen. Myös liikennemäärissä oli kasvua vuoteen 2019 saakka, kunnes ensimmäisenä koronavuonna 2020 liikennemäärät laskivat. Liikennevakuutuksesta korvattujen vahinkojen tilasto reagoi herkästi liikenteen määrän muutoksiin, ja sen mukaan moottoritievahinkojen määrä ehti kasvaa vuosina 2011–2019 neljänneksellä, kunnes ensimmäinen koronavuosi 2020 painoi vahinkomäärät laskuun. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet eivät onneksi ole lisääntyneet samalla tavalla, toteaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.

Liikennevakuutuksesta korvattiin eniten peräänajoja

Vuosina 2011–2020 moottoriteillä tapahtui yhteensä 13 136 liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa. Vahingoista yli puolet tapahtui kuivalla tiellä ja neljännes lumisella tai jäisellä kelillä.

Yleisimmät moottoritievahinkojen onnettomuustyypit olivat peräänajot (41 %), muut samaan ajosuuntaan kulkeneiden ajoneuvojen törmäykset (23 %) sekä tieltä suistumiset (13 %).

Yleisimmin vahingoissa oli osallisena kaksi ajoneuvoa (70 %). Vahingoista 20 % oli yhdelle ajoneuvolle tapahtuneita ja 8 % kolmen auton kolareita. Loput kaksi prosenttia, eli yhteensä 300 vahinkoa, oli sellaisia, joissa oli osallisena vähintään neljä ajoneuvoa.

– Moottoritiet ovat liikennemääriin suhteuttaen turvallisimpia tieosuuksia. Useita kuolouhreja vaatineilta onnettomuuksilta on viime vuosina vältytty, mutta riski on hyvä muistaa. Ilmiö korostuu suurimpien kaupunkien sisääntuloteillä, muistuttaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Liikennevahingoista 36 % johti liikennevakuutuksesta maksettuihin henkilövahinkokorvauksiin. Lakisääteinen liikennevakuutus korvaa liikennevahingossa aiheutuneet henkilövahingot sekä ulkopuolisille aiheutuneet omaisuusvahingot. Ajoneuvojen yhteenajotilanteissa korvataan syyttömän osapuolen ajoneuvon vauriot. Omaisuusvahinkoja on voitu lisäksi korvata vapaaehtoisista autovakuutuksista.

Onnettomuustietoinstituutin kokoama moottoritieonnettomuuksien tietopaketti perustuu moottoriteillä vuosina 2011–2020 tapahtuneisiin, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin sekä moottoriteillä vuosina 2011–2020 tapahtuneisiin liikennevakuutuksesta korvattuihin liikennevahinkoihin.

Tarkastelua varten tutkijalautakunta-aineistosta poistettiin seitsemän sairauskohtausonnettomuutta.

Onnettomuustutkija: Liikennekuolemat usean tekijän summa – moni niistä ratkeaisi peiliin katsomalla

Tutkijalautakunnat selvittäneet jo 15 000 liikenneonnettomuuden taustat

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

 

Hämeen taksivalvonnassa havaittiin paljon puutteita!

Kuva: CvB.

Hämeen poliisilaitoksen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Verohallinnon ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) yhteisissä taksiliikenteen valvontaiskuissa havaittiin useita puutteita ajopäiväkirjoissa

Lauantaina 3.12 Hämeen poliisilaitoksen alueella toteutetuissa valvontaiskuissa tarkastettiin yhteensä 69 taksia, joista yhteensä 42:ssä oli huomautettavaa.

Poliisi kirjoitti valvonnan aikana yhteensä 32 sakkoa, lähinnä ajopäiväkirjoissa havaituista puutteista sekä 9 liikennevirhemaksua pääasiassa siitä, että luvanhaltijan nimi tai kuljettajan nimi ei ollut asiakkaan nähtävillä.

Valvonnassa havaittiin seuraavia rikkeitä tai puutteita

  • Kuljettajan nimi ei ollut matkustajan nähtävillä 23
  • Luvanhaltijan nimi ja yhteystiedot eivät olleet matkustajan nähtävillä 12
  • Hintatietojen esittämisessä puutteita 8
  • Taksiliikennöintiin oikeuttavaa asiakirjaa ei ollut esittää 6
  • Ajopäiväkirjaa ei ollut esittää/oli puutteellinen 32

Poliisilla on päävastuu taksiliikenteen valvonnasta

Päijät-Hämeessä tarkastettiin 42 taksia, joista 25:ssä oli huomautettavaa. Poliisi kirjoitti valvonnan aikana 20 sakkoa ja 5 liikennevirhemaksua. Eniten seuraamuksia määrättiin työsuhteisen taksikuljettajan ajopäiväkirjan puutteista. Ajoneuvot olivat hyväkuntoisia, eikä kuljettajien ajokunnossa ollut moitittavaa.

− Valvonnassa havaittujen rikkeiden kokonaismäärä luvanvaraisessa liikenteessä on aivan liian suuri, toteaa ylikonstaapeli Petri Molander.

Taksialan tehovalvonta paljasti miljoonien verovilpit!

Kanta-Hämeessä tarkastettiin 27 taksia, joista 17:ssä tapauksessa määrättiin seuraamuksia.

Poliisi kirjoitti valvonnan aikana 12 sakkoa, 4 liikennevirhemaksua sekä yhden kirjallisen huomautuksen. Eniten seuraamuksia määrättiin työsuhteisen taksikuljettajan ajopäiväkirjan puutteista. Kahdella taksinkuljettajalla oli vanhentunut taksinkuljettajan ajolupa.

− Puutteita oli yllättävän paljon, toteaa Kanta-Hämeen valvonnasta vastannut ylikonstaapeli Jarno Alarotu. Ajoneuvojen kunnossa ei ollut huomautettavaa, ajoneuvot olivat poikkeuksetta uudehkoja ja hyväkuntoisia. Päihtymysepäilyjä ei tavattu.

Taksissa on oltava matkustajan nähtävillä luvanhaltijan nimi- ja yhteystiedot sekä kuljettajan nimi.

− Noin joka kolmannesta valvonnassa tarkastetusta taksista puuttuivat joko luvanhaltijan nimi- ja yhteystiedot tai kuljettajan nimitiedot tai kummatkin. Toivomme taksinkuljettajien ja taksiyrittäjien kiinnittävän mainittujen tietojen esilläpitoon enemmän huomiota, kertoo Liikenne- ja viestintäviraston asiantuntija Tiina-Liisa Ruotsalainen.

− Taksiliikennettä harjoitettaessa ajoneuvossa tulee olla mukana myös taksiliikennöintiin oikeuttava asiakirja tai sen jäljennös. Asiakirja voidaan esittää pyydettäessä tarkastusviranomaiselle paperilla tai sähköisesti, joten edellytys on vaivattomasti täytettävissä, kertoo Ruotsalainen.

Valvontatapahtumassa tavattiin itsenäisiä yrittäjiä sekä työsuhteessa olevia työntekijöitä. Ajopäiväkirjaa ei ollut pitänyt 32 kuljettajaa. Ajopäiväkirjan pitämistä edellytetään työsuhteisilta kuljettajilta.

Taksivalvontaiskut ovat kehittäneet viranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihdolla on saatu esimerkiksi lisää konkreettisia valvontakohteita työsuojeluviranomaiselle. Tarkastustoimintaa taksialan työnantajiin jatketaan valvontaiskuissa saatujen ja analysoitujen tietojen perusteella 2023.

Kouvolan taksiliikenteen valvonnassa puutteita lähinnä ajopäiväkirjoissa

Myös Tampereella ja Jyväskylässä puutteita taksiliikenteessä

 

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

 

 

 

Tullin huutokaupassa myynnissä Volvo S80 Sedan

Kuva: Huutokaupat.com.

Tulli huutokauppaa Huutokaupat.com-palvelussa vuoden 2003 Volvo S80 Sedan -mallin.

Auto on ollut virka-käytössä ja ajettu 221 851 kilometriä.

Tällä hetkellä korkein tarjous on 3 050 euroa ja huutokauppa päättyy 7.12.2022 kello 14.00.

Samassa huutokaupassa on myynnissä myös kaksi takavarikoitua pakettiautoa, Fiat Ducato ja Opel Vivaro. Pakettiauto myydään lähinnä varaosiksi.

Ducaton korkein tarjous on kirjoitushetkellä 450 euroa ja Opelin 550 euroa.

Kaikki kolme autoa ovat Torniossa.

Katso tästä huutokauppa.

Julkisen sektorin nettihuutokauppa tarjoaa kotiinkuljetuksen autohankinnoille

Historian havinaa: Liian tehokas tulliasema tuhottiin takavarikkotavaroiden saamiseksi

 

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Rekisteröinti: Suomalaisten suosikkiauton asemaa ei uhkaa mikään muu malli!

Kuva: Toyota.

Toyota Corolla on aivan selvästi suosituin automalli Suomessa. Vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana rekisteriin on saatu 4 360 Corolla. Markkinaosuus on 5,9 prosenttia.

Toisena oleva Toyota Yaris on päässyt vain  2 772 autoon, eli eroa Corollaan on 1 588 autoa.

Kolmantena oleva Toyota RAV4 on rekisteröity 2 034 autoa.

Paras ei-Toyota on neljäntenä oleva Volvo XC60. Volvon lukema on hieman alle 2 000 autoa.

Kestosuosikki Škoda Octavia on viidentenä vain yhden auton Volvoa perässä.

Seuraavina tulevat Kia Ceed (1 827), Nissan Qashqai (1 672), Toyota C-HR (1 616), Toyota Yaris Cross ( 1 616), Volvo XC40 (1 541) ja kymmenentenä Volvo V60 (1 134).

Suurin nousija on Toyota Yaris Cross

Toyotan Yaris Cross on viime vuoteen verrattuna parantanut tulostaan peräti 1 715,7 prosenttia.

Toiseksi kovin nousija on sijalla 26 oleva Polestar 2 (+431,2 %) ja kolmanneksi kovin nousija sijalla 19 oleva Tesla Model Y (+258,6 %).

Seuraavina tulevat sijalla 29 oleva Kia Sportage (+138,4 %) ja sijalla 17 oleva Mitsubishi Eclipse (+119,9 %).

Rekisteröinti: Toyotalla viisi mallia kympin kärjessä

Näitä autoja Norjassa on ostettu tänä vuonna!

Näitä autoja ruotsalaiset suosivat — kärkikymmenikössä puolet eri malleja kuin Suomessa!

 

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Vuoden Autourheilija 2022 -valinta julkistettiin Itämeren aalloilla

Jonne Halttunen ja Kalle Rovanperä. Kuva Jaanus Ree, Red Bull Content Pool.

Autourheilun kansallisen lajiliiton AKK-Motorsportin vuosittaista mitaligaalaa juhlittiin Itämeren aalloilla 3.-4.12. Illan odotetuimman palkinnon, Vuoden Autourheilija -tittelin veivät nimiinsä ralliautoilun hallitsevat maailmanmestarit Kalle Rovanperä ja Jonne Halttunen.

Rovanperä ei Japanin työkiireiltään päässyt paikalle, mutta kartanlukija Halttunen kävi pokkaamassa arvostetun tittelin parivaljakolle ja toi tilaisuuteen myös Rovanperän terveiset toiselta puolelta maapalloa.

– Tämä palkinto merkitsee meille erittäin paljon. Jos mietitään tätä kisakautta ja sitä, että Suomi ei ole voittanut pitkään aikaan rallin maailmanmestaruutta, niin onhan kulunut vuosi ollut aivan mahtava. Toki tämä mestaruus on ollut myös minun ja Kallen unelma pikkupojista asti ja se, että saadaan Suomi taas maailmankartalle. Kallelta lämpimät terveiset kaikille ja kiitos kaikesta tuesta, se on merkinnyt meille tosi paljon, Halttunen tunnelmoi.

Kalle Rovanperä

  • Syntymäaika: 01.10.2000
  • Syntymäpaikka: Jyväskylä
  • Ensimmäinen MM-ralli: Walesin MM-ralli 2017
  • Kartanlukija: Jonne Halttunen
  • MM-rallivoitot: 8
  • Maailmanmestaruudet: 1 (2022)
  • Muut uran kohokohdat: Latvian juniorimestari 2015, Latvian mestari 2016 ja 2017, WRC2-luokan kolmas 2018, WRC2 Pro -mestari 2019

Jonne Halttunen

  • Syntymäaika: 13.12.1985
  • Syntymäpaikka: Jyväskylä
  • Ensimmäinen MM-ralli: Suomen MM-ralli 2011 (Santeri Jokisen kartanlukijana)
  • MM-rallivoitot: 8
  • Maailmanmestaruudet: 1 (2022)
  • Muut uran kohokohdat: kartanlukijan ura alkoi kansallisissa kilpailuissa 2010-luvun loppupuolella, suomenmestari Teemu Asunmaan kartanlukijana 2015, 2016 ja 2017, Rovanperän kartanlukijaksi 2017, WRC2-luokan kolmas 2018, WRC2 Pro -mestari 2019

WRC: Kalle Rovanperä on tämän vuoden rallin maailmanmestari!

Kalle Rovanperä on autourheilun Nuori mestari!

Vuoden Autourheilija julkistettiin tänään Mestareiden Illassa Jyväskylässä

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //

Rekisteröinti: Toyotalla uskomaton ylivoima!

Kuva: CvB

Toyotalla on hurja tahti henkilöautojen rekisteröinneissä. Marraskuussa Toyota sai ylivoimaisesti eniten autoja rekisteriin ja marraskuun markkinaosuus oli 19,6 prosenttia.

Toyota on myös aivan omassa luokassaan vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana. Toyotia on rekisteröity kaikkiaan 13 289, joka on vain 3,7 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Toisena on Volkswagen, mutta Volkkareita on rekisteröity vain 6 490, eli alle puolet Toyotasta. Pudotusta viime vuoteen on peräti 32,1 prosenttia.

Kolmantena oleva Kia on aivan Volkkarin kannoilla lukemalla 6 477. Kian pudotus on 12,2 prosenttia.

Seuraavina tulevat Skoda (6 319), Volvo (6 200), Mercedes-Benz (4 721), BMW (4 594), Ford (3 309), Nissan (2 691) ja kymmenentenä Audi (2 515).

Kova nousija 30 suosituimman merkin joukossa on sijalla 19 oleva Polestar, joka on saanut rekisteriin jo 751 autoa.

Myös sijalla 16 olevalla Dacialla on tänä vuonna myönteinen kehitys. Marraskuun loppuun mennessä Dacioita on rekisteröity 1 149 autoa.

Sijalla 22 oleva Cupra on myös kasvattanut selvästi markkinaosuutta. Cupra-autoja on rekisteröity alkuvuonna 427 autoa.

Rekisteröinti: Toyota on aivan omassa luokassaan Suomessa

Rekisteröinti: Marraskuu oli hyvä kuukausi pakettiautokaupalle

// Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje //