Suonenjoelta kotoisin olevan Juha Rytkösen rallicrosskausi jatkui viikonloppuna, kun Ranskan mestaruussarjan neljäs osakilpailu ajettiin Tourainessa, Keski-Ranskassa. Rytkönen kilpailee tällä kaudella ranskalaisen PGRX-tiimin Hyundai i20 -Supercarilla.
Rytkösen alkukausi on sisältänyt vaikeuksia ja etenkin kahdessa edellisessä osakilpailussa epäonnea on ollut mukana turhan paljon. Viime viikonlopun kisa oli suomalaiskulta kuitenkin onnistunut, ainakin finaaliin asti.
– Alkuerät meni ihan hyvin, auto toimi ja oli hyvät säädöt. Ainut mikä harmittaa, niin ensimmäisen alkuerän lähtöpaikan arvonta osui ulkoradalle, se oli tällä kertaa huonoin mahdollinen. Mutta kokonaisuutena kohtalaisen ehjät alkuerät, Rytkönen kommentoi.
Alkueristä Rytkönen keräsi viidenneksi korkeimman pistepotin, mikä oikeutti eturivin paikkaan semifinaalissa.
– Semifinaalissa mentiin kärkikahinoissa ekaan kurviin, mutta takaa osuttiin ja siitä menin pikkusen leveäksi. Kuitenkin kolmas sija ja finaalipaikka.
Finaalissa Rytkönen sai erinomaisen startin ja pääsi kamppailemaan kärkisijoista ensimmäiseen kurviin, mutta sitten kolisi jälleen.
– Pääsin kolmanneksi startista, mutta takana tuleva päätti ettei jarruteta ja mentiin penkoille. Aika paljon tuli muutenkin radalla osumaa koko ajan. Paljon tökkimistä ja työntämistä, Rytkönen harmitteli.
Onnistuneet alkuerät ja finaalin kuudes sija toi kuitenkin lohtua edellisen kisan vaikeuksien jälkeen.
– Hyvät fiilikset jäi, vaikka tulos ei ollut ihan se mitä haettiin. Vauhdillisesti hyvä kisa, kun vähän saisi tuuria vielä omalle puolelle.
Rytkönen nostaa esille myös ratojen vaativuuden Ranskassa ja pitoero kotimaan ratoihin verrattuna on huomattava.
– Opeteltavaa on vieläkin paljon, koska radan pito menee päinvastaisesti mihin on tottunut. Irtopöly tekee radasta kisan edetessä liukkaamman. Se on ollut aika suuri haaste. Ranskan radat on muutenkin todella vaativia ja vielä kun taso on luokassa äärettömän kova. Onneksi nyt seuraava pitäisi olla vähän vauhdikkaampi rata, jospa se sopisi itselle paremmin.
Sarjan viides osakilpailu ajetaan kuun viimeisenä viikonloppuna, joten Rytkönen ehtii hengähtämään hetken myös kotisuomessa ennen seuraavaa kisareissua Ranskaan.
– Joo nyt pääsee hengähtämään. Täytyy vähän kalastella ja ajatella jotain muuta kuin kilpa-autoilua. Tekee ihan hyvää tähän väliin, Rytkönen sanoo.
Supercar-luokan pistetilanne 4/9 osakilpailun jälkeen (top5)
1. Steven Bossard 146p
2. Jonathan Pailler 130p
3. Samuel Peu 124p
4. Juha Rytkönen 90p
5. Davy Jeanney 88p
Supercar-luokan finaali, Touraine
1. Samuel Peu
2. Steven Bossard
3. Damien Meunier
–
6. Juha Rytkönen
Kamuxin teettämästä tutkimuksesta selviää suomalaisten ja ruotsalaisten autohankintoja koskevat erot ja yhtäläisyydet.
Suomalainen valitsee useammin käytetyn kuin uuden auton. Ruotsalaisista 44 % ostaisi nyt erittäin todennäköisesti käytetyn auton, suomalaisista puolestaan 56 %. Suomalaisista miehistä 50 % ja naisista 63 % hankkii mieluummin käytetyn auton, kun ruotsalaisista miehistä 39 % ja naisista 51 % suunnittelee tekevänsä niin.
Kamuxin teettämän Suomalaiset ja ruotsalaiset autokaupoilla 2024 -tutkimuksen suomalaisista vastaajista 75 % ja ruotsalaisista 66 % ajaa käytettynä hankitulla autolla. Ruotsalaisista 25 % ajaa uutena hankitulla autolla, suomalaisista 19 %. Loput kyselyyn vastanneista ei aja tällä hetkellä lainkaan tai ajaa leasing- tai laina-autolla.
”Kun suomalainen hankkii auton, hän myös ajaa sillä – yleensä enemmän ja pidempiä matkoja kuin länsinaapuri. Suomalainen autonostaja ajattelee käytännöllisesti: miksi ostaa uusi, kun voi ostaa jo jonkun aikaa ajetun auton, jolla on jo ajettu ne ns. ”kalleimmat kilometrit”, toteaa Kamux Suomen toimitusjohtaja Jani Koivu.
23 % ruotsalaisista ajaa vuodessa alle 5 000 km. Yhtä vähän ajaa vain 11 % suomalaisista. Keskimääräistä vähemmän ajavat kertoivat syyksi autoilun kalleuden ja käyttävät siksi mieluummin julkista liikennettä liikkumiseen. Puolet keskimääräistä vähemmän ajavista vastanneista sanoi hoitavansa liikkumisen kävellen tai pyörällä. Osa piti myös kallista polttoainetta syynä vähään ajamiseen.
Molemmissa maissa luotetaan enemmän autoliikkeisiin
Yli puolet suomalaisista (55 %) ja ruotsalaisista (57 %) auton ostajista luottaa enemmän autoliikkeisiin kuin yksityisiin myyjiin. Epäluuloakin löytyy: ruotsalaisista 16 % ja suomalaisista 11 % ei luota autonostossa kumpaankaan.
Autoliikkeestä autoa ostettaessa suomalaista ja ruotsalaista autonostajaa huolestuttavat samat asiat; mahdolliset huonot kaupat, auton nopea hajoaminen tai sen arvon lasku.
Eroavaisuus näkyy luottamuksessa autoa myyvään tahoon: joka viides ruotsalainen pelkää tulevansa autoliikkeessä huijatuksi, kun suomalaisista vain 11 % on siitä huolissaan.
Nuorten ostajien huolet ovat myös naapureilla erilaiset: huijausta autokaupoissa pelkää jopa joka neljäs ruotsalainen nuori, kun taas suomalaisia nuoria (24 %) huolestuttaa ostamansa auton mahdollinen hajoaminen. Yksityiseltä myyjältä ostaessa nämä huolenaiheet kasvavat: ruotsalaisista nuorista (17-24v.) jopa 40 % pelkää huijausta ja suomalaisista nuorista aikuisista (25-34v.) 38 % auton nopeaa hajoamista.
Polttoainevalinnat ovat melko tasaväkisiä suomalaisilla ja ruotsalaisilla, mutta sähköautot jakavat naapurusten mielipiteitä. Suomalaisista 65 % ajaa bensiiniautolla, kun taas ruotsalaisista vastaavasti 54 %.
Dieselin kohdalla suhdanne on toisinpäin: suomalaisista autoilijoista dieselillä ajaa 22 % ja ruotsalaisista 28 %.
Kevythybridin (5-6 %) ja ladattavien hybridiautojen (4 %) osuudessa ei ole suurempia eroavaisuuksia, mutta sähköautojen osalta eroavaisuus on merkittävämpi. Ruotsalaisista 6 % ajaa sähköautolla, kun taas suomalaisista vain 3 %.
”Ruotsalaisten innostus sähköautoja kohtaan näkyy myös heidän suunnitelmissaan seuraavan auton hankinnan kohdalla. Siinä missä 9 % suomalaisista uskoo hankkivansa seuraavaksi sähköauton, ruotsalaisista 19 % uskoo tekevänsä niin”, Jani Koivu sanoo.
Jos auton hankinta tai vaihtaminen olisi ajankohtaista vielä tänä vuonna, 54 % ruotsalaisista ja 39 % suomalaisista päätyisi erittäin tai melko todennäköisesti hankkimaan joko hybridi- tai sähköauton.
Kamuxin teettämän tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 18-25.1.2024. Kohderyhmänä olivat 18-70 vuotiaat suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka omistivat ajokortin ja joiden taloudessa on auto sekä vastaavat joko yksin tai yhdessä perheenjäsenen kanssa talouden autohankinnoista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan maan väestöä valtakunnallisesti. Suomessa tutkimukseen osallistui 1377 vastaajaa, joista lopulliseen kohderyhmään kuului 1000 vastaajaa. Ruotsissa osallistui 1407 vastaajaa, joista lopulliseen kohderyhmään kuului 1000 vastaajaa.
Liikenteen käyttövoimasiirtymä on valtava kysymys logistiikka-alalla. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL korostaa, että teollisuus ja uudet investoinnit edellyttävät, että raskaalle liikenteelle sopivia latausasemia on riittävästi saatavilla. Ilman tätä yritysten on mahdotonta investoida vähäpäästöiseen kalustoon. Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelman lausuntokierrokselle.
Alan yrittäjät pohtivat nyt vaihtoehtoisia käyttövoimia ja myös sähköä vaihtoehtona, mutta raskaalle kalustolle ei ole juuri lainkaan julkista latausinfraa. SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa, että pitkän matkan tavaraliikenteessä tämä on edellytys kalustoinvestoinneille.
– Vaihtoehtoisiin polttoaineisiin siirtyminen edellyttää, että kalustolle on riittävästi latausasemia ympäri Suomea. Se on huomioitava kaikessa suunnittelussa maakuntakaavoituksesta alkaen, kun vaihtoehtoisten käyttövoimien infraohjelmaa valmistellaan, sanoo Kujala.
Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelma on nyt lausuntokierroksella. Ohjelmassa esitellään toimia, joilla vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa aiotaan kehittää. SKAL lausuu aiheeseen elokuussa.
Kujala korostaa jakeluinfran olevan keskeinen tekijä yritysten investointien varmistamiseksi.
– Nyt esimerkiksi Itä-Suomeen on suunnitteilla vähemmän teollisia investointeja kuin muualle maahan. Jakeluinfran puutteellisuus korostuu siellä nyt muuta maata enemmän, Kujala sanoo.
Raskaan liikenteen jakelu- tai latausinfran suunnittelussa huolehdittava, että niiden sijainnit ovat tavaraliikenteen reittien varrella. SKALin käyttövoimakyselyssä neljännes vastaajista (25 %) kertoi, että ajoneuvo joutuu säännöllisesti poikkeamaan merkittävästi reitiltään tankkausta varten.
Jakelu- ja latausverkoston on oltava riittävän tiheä ja sijainnit oikein suunniteltu. Näin vältetään turhaa liikennettä, tarpeettomia päästöjä ja kustannuksia sekä ajanhukkaa.
Suomessa nyt 70 sähkökuorma-autoa, tavoite lähes 5 000
Sähkökuorma-autoja on Suomessa liikenteessä toistaiseksi vähän: vuoden 2023 lopussa 70 kappaletta. LVM:n esityksessä jakeluinfraohjelmasta tavoite ollaan asettamassa 4 800 sähköiseen kuorma-autoon, joka on erittäin suuri määrä nykyisessä raskaan kaluston investointitilanteessa.
– Jotta tuollaiseen tavoitteeseen päästäisiin, tarvittaisiin useita keinoja. Myös vaihtoehtoisilla käyttövoimilla varustettujen kuorma-autojen hankintatukea on jatkettava, SKALin Kujala sanoo.
EU:n uudistettu jakeluinfra-asetus (AFIR) asettaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluninfralle sitovat tavoitteet. Asetus kuitenkin mahdollistaa jäsenvaltioille liikkumavaraa tietyillä edellytyksillä. Jakeluinfraohjelmaluonnoksen mukaan Suomi hyödyntää jakeluinfra-asetuksen mukaisen liikkumavaran.
– Suomen erityispiirteitä on hyvä huomioida, mutta joustomahdollisuuksia ei saa ylittää. Jakeluinfraan on panostettava etupainotteisesti ja tarpeet huomioitava maankäyttösuunnitelmissa, hän vaatii.
Kaasu takaisin keinovalikoimaan, hankintatukea jatkettava
Kaasu kiinnostaa sähköä enemmän kuljetusyrittäjiä. Viime vuonna julkaistussa SKAL Kuljetusbarometrissä lähes viidennes kalustoinvestointeja tekevistä kuljetusyrityksistä valitsi auton käyttövoimaksi kaasun.
SKAL korostaa, että kaasu on pidettävä käyttövoimien keinovalikoimassa.
– Kaasu parantaa huoltovarmuutta ja vahvistaa samalla aluetaloutta. Biokaasun potentiaali ja sen hyödyt pitää tunnistaa vahvemmin EU-säädöksissä, SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala sanoo.
Suomessa on noin 20 raskaan kaluston kaasun tankkausasemaa. Herrala korostaa, että tämä ei riitä pitkämatkaisen tavaraliikenteen tarpeisiin.
– Asemien vikaherkkyys lisää riskejä. Puolikin vuorokautta kestävä toimintahäiriö aiheuttaa kertautuvia ongelmia kuljetusketjuissa, Herrala toteaa.
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa kaasukäyttöisen paketti- ja kuorma-auton hankintatukia koskevat muutokset. SKAL korostaa, että tämä on hyvä linjaus, jota on syytä jatkaa.
Käytettyjen matkailuajoneuvojen kokonaismarkkina on vuoden ensimmäisen puoliskon aikana ollut maltillisessa laskussa, kun uusien rekisteröinnit ovat samaan
aikaan kasvaneet.
Käytettyjen matkailuajoneuvojen kokonaismarkkina on ollut 1-6/2024 aikana pienessä laskussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan, laskua on vuoden alusta kertynyt 4,4%. Sekä autoliikkeiden kuluttajille myymät että kuluttajien keskenään tekemät kaupat ovat saman verran alle viime vuoden tason.
Käytetyissä matkailuautoissa rekisteröintien lasku on ollut pienempää, noin 2,7 %. Kun taas matkailuvaunuissa laskua on ollut vuoden alusta 6,5 % vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Caravanlandia Oy on uinut markkinassa vastavirtaan ja onnistunut kasvattamaan omia rekisteröintejään käytetyissä matkailuajoneuvoissa 31 % viime vuoteen verrattuna, huolimatta markkinan laskusta.
Caravanlandia on ollut Suomen suurin matkailuajoneuvoja rekisteröivä yritys jokaisena yksittäisenä kuukautena vuoden alusta lähtien sekä kumulatiivisesti ja onnistunut siten vahvistamaan vuonna 2023 saavuttamaansa ykköspaikkaa.
Uusien matkailuajoneuvojen kauppa on käynyt pirteämmin kuin viime vuonna. Varsinkin matkailuautojen myynti on ollut nousussa, kasvua viime vuoden 1-6 ajanjaksoon on kertynyt 19,2 %. Eniten rekisteröity merkki vuoden alusta on ollut saksalainen kestosuosikki Sunlight, jonka kattava mallisto ja kilpailukykyinen hinnoittelu on nostanut merkin rekisteröintejä.
Matkailuvaunujen myynti sen sijaan on laskenut viime vuoteen nähden 3,1%. Matkailuvaunuissa eniten rekisteröity merkki on ollut Hobby.
”Retkeilyautojen suosion kasvulle ei näy loppu, ne ovat kysyttyjä kaikissa hintaluokissa ja myös uusina. Selkeä kysynnän kasvu on ollut nähtävissä myös 4-hengen puoli-integroiduissa malleissa. Vaunuissa suurin kysyntä on edullisissa ja keskihintaisissa malleissa. Suurin häviäjä on tällä hetkellä kalliimman hintaluokan vaunut”, kertoo myyntijohtaja Janne Luokkala
Caravanlandia Oy on vuonna 2005 perustettu matkailuajoneuvojen myyntiin ja huoltoon keskittynyt yritys. Toimipisteet sijaitsevat Kokkolassa ja Lempäälässä. Yritys työllistää yli 60 koko- ja osa-aikaista työntekijää. Edustuksiin kuuluu Hymer, Dethleffs, Bürstner, Sunlight, Kabe ja Adria matkailuautot ja -vaunut. Vuoden 2023 tilikauden liikevaihto oli 47,7M€. Kuluvalle tilikaudelle liikevaihto ennuste on 62M€.
Lähteet: Netwheels, Mittaristo ja Traficom, liikenneasioiden rekisteri
J. Rinta-Joupin käytettyjen ajoneuvojen kappalemääräinen myynti kasvoi yli 30 prosenttia tammi-kesäkuun aikana. Henkilöautoja myytiin 33 prosenttia enemmän ja myydyimmät mallit olivat järjestyksessä Skoda Octavia, Ford Focus ja Volkswagen Passat, todetaan yhtiön tiedotteessa.
Käyttövoimista eniten osuuttaan kasvattivat hybridiautot, joiden myynti kasvoi peräti 140 prosenttia. Suomalaisista hybridiauton ostajista 60 prosenttia hankkii ladattavan mallin, ja loput perinteisen hybridin. Ladattavia hybridiautoja myytiin yli kolminkertainen määrä vuoden takaiseen verrattuna. Alkuvuoden selvästi halutuimmat ladattavat hybridiautomallit olivat Volkswagen Passat ja Volvo V60.
Bensiiniautot hallitsevat edelleen käyttövoimien kärkisijaa. Niitä myytiin jopa neljännes enemmän kuin edellisvuonna. Dieselautojen myynti lisääntyi 11 prosenttia ja täyssähköautot kävivät kaupaksi 70 prosenttia vilkkaammin. Sähköautomarkkinaa hallitsee edelleen yhdysvaltalaismerkki Tesla, jonka mallit Model3 ja ModelY olivat alkuvuoden myydyimpiä sähköautomalleja.
– Vuosi 2024 on saavuttanut puolivälin ja sen ensimmäinen puolisko oli erittäin onnistunut. Vaihtoautokauppa elpyi vuoden takaisesta, kuluttajien luottamus autokauppaan vahvistui ja uuteen korkotasoon on sopeuduttu sujuvasti. Menestyksekäs alkuvuosi on seurausta myös siitä, että myytävät tuotteet ja niiden hinnat ovat houkutelleet kuluttajia autokaupoille. Tästä kiitos kuuluu ammattitaitoiselle henkilökunnallemme, toteaa tiedotteessa myyntijohtaja Markku Ala-Hakuni.
Tiedotteessa analysoidaan J. Rinta-Joupin myyntitilastoja vuoden 2024 ensimmäiseltä puoliskolta (1.1.–30.6.) ja vertaillaan niitä vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2023.
Autoalan kasvuyhtiö Wetteri Oyj:n tytäryhtiö Wetteri Auto Oy ostaa Sports Car Centerin Lempäälän toimipaikan liiketoiminnan.
Kaupassa Wetterille siirtyy automyynti sekä Volvo- ja Mercedes-Benz–merkkihuolto. Liiketoimintakaupan kauppahinta on 50 000 euroa ja mahdollinen lisäkauppahinta enintään 150 000 euroa.
Wetterillä on vaihtoautokaupan liiketoimintaa samassa kiinteistössä Sports Car Centerin ostettavien liiketoimintojen kanssa, ja kaupan myötä toimipaikan konseptin kehittäminen kohti uusien autojen edustuksia mahdollistuu.
Liiketoiminta siirtyy Wetterille 1.8.2024 alkaen, henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä Wetterin palvelukseen.
Suomen autokanta vanhenee, ja autokauppa on käynyt viime aikoina jähmeästi. Santanderin tutkimuksessa selvisi, minkä ikäisten autojen omistajat ovat yleisimmin joutuneet lykkäämään uuden auton hankintaa taloustilanteen takia ja ketkä taas ostaisivat kalleimman auton.
Henkilöautokannan keski-ikä on Suomessa kasvanut pitkään ja on nyt noin 13,2 vuotta. Viime vuosikymmenen aikana keski-ikä on noussut noin kahdella vuodella.
YouGovin Santanderille tekemä kysely 800 autoilijalle tukee tilastotietoja: yli kolmanneksella vastaajista on 11–20-vuotias auto, ja joka kymmenes auto on yli 20 vuotta vanha. Korkeintaan kaksi vuotta vanha kulkupeli on 7 prosentilla vastaajista.
”Autokantaa olisi todella hyvä saada nuorennettua. Vanhemmissa autoissa turvallisuusriskit kasvavat, ja päästöt ovat uusia runsaampia. Uusien autojen joukossa yhä yleisemmät hybridit ja täyssähköautot vähentävät myös fossiilisten polttoaineiden roolia liikenteessä”, sanoo Santanderin toimitusjohtaja ja kaupallinen johtaja Kari Kauppinen.
Noin keskiarvoikäisillä (11–15 vuotta) autoilla ajetaan kyselyn mukaan eniten: neljäsosa ajaa 20 000 kilometriä tai enemmän vuodessa, kun taas uusimpien, alle kaksivuotiaiden, autojen kuskeista vain joka kymmenes ajaa saman määrän.
11–15 vuotta vanhoilla autoilla liikkuvat käyttävät myös eniten rahaa autoiluun (esimerkiksi polttoaineeseen, huoltoihin ja korjauksiin, veroihin ja vakuutuksiin): noin neljäsosa 4 000 euroa tai enemmän vuodessa. Autoilun kustannuksissa eniten kasvua korjauskuluissa ovat huomanneet yli 11-vuotiailla autoilla liikkujat.
Uusimpien autojen kuskeja kiinnostaa sähköautoon vaihtaminen
Santanderin tutkimus antaa taustaa viime vuosien nihkeään autokauppaan. Yli kolmasosa vastaajista on siirtänyt auton hankintaa ja neljäsosa auton korjausta yleisen taloustilanteen, kuten inflaation ja korkojen nousun, vaikutusten takia.
Mitä vanhempi auto, sitä useampi on lykännyt uuden auton ostamista: 5–15 vuotta vanhojen autojen kuljettajista 40 prosenttia on tehnyt näin, ja yli 16-vuotiaiden autojen kuljettajista vielä useampi. Alle neljävuotiaiden autojen kuskeista 22 prosenttia on siirtänyt hankintaa. Sama linja näkyy auton korjaamisen lykkäämisessä.
Kun vastaajilta kysyttiin, minkä hintaisen auton he ostaisivat, jos se olisi ajankohtaista, neljäsosalla valinta osuisi hintaluokkaan 10 001–20 000 euroa. Viidesosa ostaisi alle viiden tonnin auton, joka kymmenes taas hintaluokasta 30 001–50 000 euroa.
Yli 16 vuotta vanhalla autolla ajavat ostaisivat edullisimpia autoja: yli 40 prosenttia alle 5 000 euron menopelin. Kalleimpia autoja ostaisivat ne, joilla on tällä hetkellä uusimmat, alle neljän vuoden ikäiset, autot.
Hybridiautoilijoista 40 prosenttia olisi valmis ostamaan yli 30 000 euroa maksavan auton ja täyssähköautoilijoista lähes kolmasosa jopa yli 50 000 euroa maksavan auton, kun taas bensa-autoilijoista vain yksi prosentti ostaisi sellaisen.
Uudempien autojen kuljettajat olisivat innokkaampia kuin vanhempien autojen kuskit vaihtamaan sähköautoon alentaakseen autoilun kustannuksia.
”Kova hinta on ollut monille este sähköauton hankkimiselle, mutta onneksi myös halvempia malleja tulee markkinoille, jolloin ne ovat mahdollisia useammille”, Kauppinen toteaa.
YouGovin Santanderille toteuttamaan kyselyyn vastasi 802 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka ajavat autolla (muulla kuin työsuhde- tai leasing-autolla) ainakin joskus. Vastaajista 64 % ajaa bensa-autolla, 21 % dieselillä, 13 % hybridillä tai täyssähköautolla.
Suomessa osana autokoulujen opetusta käydään läpi liikennemerkit, ja autokoulun teoriakoe sisältää kysymyksiä liikennemerkeistä sekä niiden tulkinnasta.
– Liikennemerkkien merkitys, turvallinen ajotapa ja myös pysäköintisäännöt ovat olennainen osa sujuvaa liikennekulttuuria. Kokemuksemme mukaan suomalaiskuljettajien tulisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota seuraavien liikennemerkkien merkitykseen, Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta kertoo.
Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla
Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla -merkki ohjeistaa autoilijaa siitä, miten ajoneuvo tulee sijoittaa pysäköintialueella. Kuva: SPATY.
Tämä merkki ohjeistaa autoilijaa siitä, miten ajoneuvo tulee sijoittaa pysäköintialueella. Merkissä voi olla esimerkiksi kuvia ajoneuvojen pysäköintiasennoista, kuten poikittain tai vinottain pysäköinnistä, tai se voi osoittaa tietyt alueet, joihin ajoneuvoja saa pysäköidä.
– Kun autoilija näkee tämän merkin, hänen tulee pysäköidä ajoneuvonsa juuri merkissä ilmoitetulla tavalla. Tämä auttaa varmistamaan, että pysäköintialueella on riittävästi tilaa kaikille ajoneuvoille ja että pysäköinti tapahtuu turvallisesti ja järjestelmällisesti, Metsäranta kertoo.
Liityntäpysäköintiviitta
Liityntäpysäköintiviitta-merkki osoittaa suunnan ja etäisyyden liityntäpysäköintipaikalle. Kuva: SPATY.
Tämä merkki osoittaa suunnan ja etäisyyden liityntäpysäköintipaikalle. Merkki ohjaa autoilijat liityntäpysäköintipaikalle, johon he voivat jättää autonsa ja jatkaa matkaansa julkisilla liikennevälineillä, kuten junalla tai bussilla.
– Kun autoilija näkee liityntäpysäköintiviitan, hänen tulee seurata merkin osoittamaa suuntaa löytääkseen liityntäpysäköintipaikan. Merkki helpottaa autoilijoiden siirtymistä yksityisautoilusta julkiseen liikenteeseen, mikä voi vähentää liikenteen ruuhkia ja päästöjä, Metsäranta sanoo.
Pysäköintitapa
Pysäköintitapa-merkillä osoitetaan ajoneuvon sijoitus reunakiveen nähden. Kuva: SPATY.
Tämän merkin tarkoitus on viestiä, että kyseisellä alueella pysäköinti tulee suorittaa tietyllä tavalla. Merkillä osoitetaan ajoneuvon sijoitus reunakiveen nähden.
– Tämä merkki auttaa varmistamaan, että pysäköinti tapahtuu järjestelmällisesti ja turvallisesti, ja että ajoneuvot mahtuvat alueelle ilman, että ne estävät liikennettä tai aiheuttavat vaaratilanteita, Metsäranta toteaa.
Latauspaikka
Latauspaikka-merkki kertoo, missä sähköajoneuvojen kuljettajat voivat ladata ajoneuvonsa akkuja. Kuva: SPATY.
Tämä merkki kertoo, missä sähköajoneuvojen kuljettajat voivat ladata ajoneuvonsa akkuja.
– Merkki varmistaa, että sähköajoneuvojen kuljettajat voivat ladata ajoneuvonsa tarpeen tullen. Tämä edistää sähköajoneuvojen käyttöä ja tukee ympäristöystävällistä liikkumista, Metsäranta sanoo.
Maksullinen pysäköinti
Alueella, jossa Maksullinen pysäköinti -liikennemerkki sijaitsee, pysäköinti on maksullista. Kuva: SPATY.
Alueella, jossa tämä liikennemerkki sijaitsee, pysäköinti on maksullista. Merkki ilmoittaa autoilijoille, että heidän tulee maksaa pysäköintimaksu käyttäessään pysäköintipaikkaa.
– Kun autoilija näkee tämän merkin, hänen tulee etsiä pysäköintimaksuautomaatti tai muu maksutapa, joka on käytössä kyseisellä alueella, ja suorittaa vaadittu maksu pysäköintiajan kattamiseksi. Merkki ei kuitenkaan tarkoita pysäköintikiekon käyttämistä, vaikka siihen se sekoitetaan usein, Metsäranta kertoo.
Pysäköintiajan alkamisen osoittamisvelvollisuus
Alueella, jossa on Pysäköintiajan alkamisen osoittamisvelvollisuus -merkki, autoilijan tulee osoittaa pysäköintiajan alkaminen. Kuva: SPATY.
Sellaisella alueella, jossa tämä merkki on, autoilijan tulee osoittaa pysäköintiajan alkaminen. Aika osoitetaan yleensä pysäköintikiekolla, johon merkitään saapumisaika.
– Kun autoilija näkee merkin, hänen tulee pysäköidessään asettaa pysäköintikiekko näkyville autoon selkeästi havaittavaan paikkaan ja merkitä siihen saapumisaikansa. Merkin avulla varmistetaan, että ajoneuvot eivät pysäköi samalla alueella pidempään kuin sallitun ajan, jolloin pysäköintipaikat kiertävät riittävästi, Metsäranta sanoo.
Vuoropysäköinti (pysäköinti kielletty kuukauden parillisina päivinä)
Tämän Vuoropysäköinti-liikennemerkin alueella pysäköinti on kielletty kuukauden parillisina päivinä tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu. Kuva: SPATY.
Tämän liikennemerkin alueella pysäköinti on kielletty kuukauden parillisina päivinä tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu. Pysäköintikielto on voimassa tarkoitetusta päivästä kello kahdeksasta seuraavaan päivään kello kahdeksaan, jollei lisäkilvellä ole muuta osoitettu.
– Merkin noudattaminen on tärkeää, jotta tie pysyy hyvässä kunnossa ja turvallisena kaikille käyttäjille. Vuoropysäköinti helpottaa esimerkiksi kadun kunnossapitoa ja lumen aurausta talvella.
Vuoropysäköinti (pysäköinti kielletty kuukauden parittomina päivinä)
Tällä Vuoropysäköinti-merkillä kielletään ajoneuvon pysäköinti kuukauden parittomina päivinä tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu Kuva: SPATY.
Tällä merkillä kielletään ajoneuvon pysäköinti kuukauden parittomina päivinä tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu.
– Kun autoilija näkee tämän merkin, hänen tulee tarkistaa, kummalla puolella tietä pysäköinti on sallittu tiettynä päivänä. Näin varmistetaan, että toinen puoli kadusta on aina vapaa kunnossapitoa varten, Metsäranta kertoo.
Pysäköintikieltoalue
Pysäköintikieltoalue-merkin osoittamalla alueella pysäköinti on kokonaan kielletty. Kuva: SPATY.
Tämän merkin osoittamalla alueella pysäköinti on kokonaan kielletty.
– Pysäköintikielto on yleensä voimassa koko alueella, ei vain tietyillä tienpätkillä. Kielto voi olla asetettu liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden tai muiden kunnossapitosyiden vuoksi. Pysäköintikieltoalueiden noudattaminen on tärkeää, jotta liikenne pysyy sujuvana ja turvallisena kaikille tienkäyttäjille.
Pysäyttäminen kielletty
Pysäyttäminen kielletty -merkin alueella ajoneuvon pysäyttäminen ei ole sallittua edes lyhyeksi ajaksi. Kuva: SPATY.
Tämän merkin alueella ajoneuvon pysäyttäminen on kokonaan kielletty. Merkki ilmoittaa, että pysähtyminen ei ole sallittua edes lyhyeksi ajaksi.
– Kiellon tarkoituksena on varmistaa liikenteen sujuvuus ja turvallisuus esimerkiksi kapeilla tieosuuksilla, vaarallisissa mutkissa tai vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Pysäyttämiskieltoalueiden noudattaminen on tärkeää, jotta tie pysyy vapaana ja turvallisena kaikille tienkäyttäjille, Metsäranta painottaa.
58. kertaa järjestetty tapahtuma keräsi Imatralle viikonlopuksi kymmeniä tuhansia katsojia. Tapahtuman järjestelyt toimivat hyvin ja kilvanajostakin päästiin nauttimaan vaikka sunnuntai jouduttiinkin keskeyttämään ennen aikojaan kovien sateiden johdosta.
Imatranajo on saatu kunnialla päätökseen ja moottoriurheilun täyteinen neljä päivää on takana. Valtava määrä kotimaisia sekä ulkomaisia faneja saapui Vuoksen varrelle seuraamaan kuinka kotimaiset kärkikuljettajat kamppailevat lajin ulkomaisia supertähtiä vastaan.
Järjestäjiä huoletti, että minkälaiset olosuhteet saadaan viikonlopulle, kun säätiedotukset lupasivat todella epävakaista säätä oikeastaan koko viikonlopulle.
”Kokonaisuuteen täytyy olla kyllä todella tyytyväinen, erityisesti perjantai yllätti minut todella positiivisesti tunnelmaltaan sekä yleisömäärältään. Aikaisempina vuosina kun jo perjantaina on ajettu, niin se on ollut yleisölle ilmainen. Nyt kuitenkin asetimme jo perjantaille maltillisen pääsylippuhinnan, jotta saisimme myös järjestäjänä yhden harjoituspäivän organisaation toimivuutta mitataksemme ja lisäksi mahdollisuuden paikkailla puutteita vielä pääpäiviä varten”, kertoo tapahtuman vastaava tuottaja Juuso Valtakari.
Tänä vuonna kilpailun lisäksi myös oheistapahtumiin oli panostettu aikaisempia vuosia enemmän, kun tapahtuma alkoi jo torstaina keskustaan rakennetulla kisakylän lavalla. Perjantaina päivän aloitti ensimmäistä kertaa järjestetty Imatranajo business day, joka myös keräsi VIP-alueelle n. 130 yritysvierasta sekä ympäryskaupunkien edustajaa kuuntelemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja.
Perjantai- ja lauantai-illoille oli keskustan tapahtumalavalle järjestetty live-musiikkia ja kumpanakin iltana Inkerinaukio oli aivan täynnä iloisia katsojia nauttimasta tunnelmasta.
”Hieman jäi kuitenkin harmittamaan se että sunnuntai jouduttiin keskeyttämään kovien sateiden johdosta, eikä kaikkia kilpailulähtöjä saatu ajettua. Lauantaina kuitenkin näimme jo varsinkin superbike-luokassa todella viihdyttävää kilvanajoa, kun päivän ensimmäisessä superbike-luokan lähdössä oli jopa viisi kuljettajaa jotka tasapäisesti kamppailivat kilpailun kärkipaikasta. Olosuhteille kuitenkaan emme mahda mitään ja järjestäjänä meidän yksi tärkeä tehtävä on kuitenkin varmistaa turvallinen kilvanajo”, Valtakari summaa.
Vantaalta luovutettiin heinäkuussa 2024 Erihinaus Oy:lle Suomen ensimmäinen Renault Trucks K 8×8 kuorma-auto. Kyseinen auto on Italiassa Omars S.p.a. päällirakentama raskas hinausauto varustettuna rotator nostopuomilla.
Muutenkin kattavasti tehtävään varusteltu auto viimeisteltiin varusteluiden osalta Volvo Truck Center Vantaan toimesta. Tämä järeä työkalu tullaan näkemään erilaisissa hinaus- ja pelastustehtävissä Etelä-Suomen alueella.
Renault Trucks K 8×8 on raskaan kaluston hinausajoneuvo, joka on suunniteltu erityisesti vaativiin hinaus- ja pelastustehtäviin. Tämä 8×8 vetotavalla varustettu hinausauto tarjoaa erinomaisen suorituskyvyn ja vakauden haastavimmissakin maasto-olosuhteissa, kiitos sen vankan rakenteen ja tehokkaan voimansiirron.
Autossa on 13 litrainen 390 kW dieselmoottori, joka takaa riittävän vääntömomentin ja vetovoiman raskaitakin kuormia hinattaessa. Sen vankka alusta ja kestävät akselit mahdollistavat suurten ja painavien ajoneuvojen tehokkaan ja turvallisen siirtämisen.
Lisäksi Renault Trucks K 8×8 hinausauto on varustettu edistyneillä hydrauliikkajärjestelmillä ja nostureilla, jotka helpottavat ajoneuvojen nostamista ja siirtämistä.
Kuva: Renault Trucks.
Renault Trucks K 8×8 hinausauton ohjaamo on suunniteltu kuljettajan mukavuutta ja turvallisuutta silmällä pitäen, tarjoten hyvän näkyvyyden ja ergonomisesti sijoitetut hallintalaitteet.
Ajoneuvoon voidaan myös integroida erilaisia lisävarusteita ja -laitteita tarpeiden mukaan, mikä tekee siitä monipuolisen työkalun pelastus- ja hinausalan ammattilaisille.
Omars S.p.A. on päällirakenteiden valmistaja, joka on erikoistunut korkealaatuisten ja kestävien ajoneuvojen päällirakenteiden suunnitteluun ja valmistukseen. Innovatiiviset ratkaisut varmistavat, että jokainen tuote täyttää tiukimmatkin laatu- ja turvallisuusvaatimukset.
Renault Trucks K 520 8×8
13L 390kW/2550Nm moottori
Optidriver Xtended ATO 2614 vaihteisto ryömintävaihteilla 2+1
Optibrake+ moottorijarru
PMR 3361 napavälitteinen vetopyörästö
Vetotapa 8×8
Vahvistettu 3-lehtinen etujousitus
Vahvistettu 11-lehtinen takajousitus
Tekninen kokonaismassa 50t
Päällirakentaja Omars S.p.a.
Varustelu: Volvo Truck Center Vantaa, mekaanikko Arseni Leinonen
