Käytetyn auton ostossa: Ruotsalainen pelkää huijausta, suomalainen auton hajoamista!

Kamuxin teettämästä tutkimuksesta selviää suomalaisten ja ruotsalaisten autohankintoja koskevat erot ja yhtäläisyydet.

Suomalainen valitsee useammin käytetyn kuin uuden auton. Ruotsalaisista 44 % ostaisi nyt erittäin todennäköisesti käytetyn auton, suomalaisista puolestaan 56 %. Suomalaisista miehistä 50 % ja naisista 63 % hankkii mieluummin käytetyn auton, kun ruotsalaisista miehistä 39 % ja naisista 51 % suunnittelee tekevänsä niin.

Kamuxin teettämän Suomalaiset ja ruotsalaiset autokaupoilla 2024 -tutkimuksen suomalaisista vastaajista 75 % ja ruotsalaisista 66 % ajaa käytettynä hankitulla autolla. Ruotsalaisista 25 % ajaa uutena hankitulla autolla, suomalaisista 19 %. Loput kyselyyn vastanneista ei aja tällä hetkellä lainkaan tai ajaa leasing- tai laina-autolla.

”Kun suomalainen hankkii auton, hän myös ajaa sillä – yleensä enemmän ja pidempiä matkoja kuin länsinaapuri. Suomalainen autonostaja ajattelee käytännöllisesti: miksi ostaa uusi, kun voi ostaa jo jonkun aikaa ajetun auton, jolla on jo ajettu ne ns. ”kalleimmat kilometrit”, toteaa Kamux Suomen toimitusjohtaja Jani Koivu.

23 % ruotsalaisista ajaa vuodessa alle 5 000 km. Yhtä vähän ajaa vain 11 % suomalaisista. Keskimääräistä vähemmän ajavat kertoivat syyksi autoilun kalleuden ja käyttävät siksi mieluummin julkista liikennettä liikkumiseen. Puolet keskimääräistä vähemmän ajavista vastanneista sanoi hoitavansa liikkumisen kävellen tai pyörällä. Osa piti myös kallista polttoainetta syynä vähään ajamiseen.

Molemmissa maissa luotetaan enemmän autoliikkeisiin

Yli puolet suomalaisista (55 %) ja ruotsalaisista (57 %) auton ostajista luottaa enemmän autoliikkeisiin kuin yksityisiin myyjiin. Epäluuloakin löytyy: ruotsalaisista 16 % ja suomalaisista 11 % ei luota autonostossa kumpaankaan.

Autoliikkeestä autoa ostettaessa suomalaista ja ruotsalaista autonostajaa huolestuttavat samat asiat; mahdolliset huonot kaupat, auton nopea hajoaminen tai sen arvon lasku.

Eroavaisuus näkyy luottamuksessa autoa myyvään tahoon: joka viides ruotsalainen pelkää tulevansa autoliikkeessä huijatuksi, kun suomalaisista vain 11 % on siitä huolissaan.

Nuorten ostajien huolet ovat myös naapureilla erilaiset: huijausta autokaupoissa pelkää jopa joka neljäs ruotsalainen nuori, kun taas suomalaisia nuoria (24 %) huolestuttaa ostamansa auton mahdollinen hajoaminen. Yksityiseltä myyjältä ostaessa nämä huolenaiheet kasvavat: ruotsalaisista nuorista (17-24v.) jopa 40 % pelkää huijausta ja suomalaisista nuorista aikuisista (25-34v.) 38 % auton nopeaa hajoamista.

Polttoainevalinnat ovat melko tasaväkisiä suomalaisilla ja ruotsalaisilla, mutta sähköautot jakavat naapurusten mielipiteitä. Suomalaisista 65 % ajaa bensiiniautolla, kun taas ruotsalaisista vastaavasti 54 %.

Dieselin kohdalla suhdanne on toisinpäin: suomalaisista autoilijoista dieselillä ajaa 22 % ja ruotsalaisista 28 %.

Kevythybridin (5-6 %) ja ladattavien hybridiautojen (4 %) osuudessa ei ole suurempia eroavaisuuksia, mutta sähköautojen osalta eroavaisuus on merkittävämpi. Ruotsalaisista 6 % ajaa sähköautolla, kun taas suomalaisista vain 3 %.

”Ruotsalaisten innostus sähköautoja kohtaan näkyy myös heidän suunnitelmissaan seuraavan auton hankinnan kohdalla. Siinä missä 9 % suomalaisista uskoo hankkivansa seuraavaksi sähköauton, ruotsalaisista 19 % uskoo tekevänsä niin”, Jani Koivu sanoo.

Jos auton hankinta tai vaihtaminen olisi ajankohtaista vielä tänä vuonna, 54 % ruotsalaisista ja 39 % suomalaisista päätyisi erittäin tai melko todennäköisesti hankkimaan joko hybridi- tai sähköauton.

Kamuxin teettämän tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 18-25.1.2024. Kohderyhmänä olivat 18-70 vuotiaat suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka omistivat ajokortin ja joiden taloudessa on auto sekä vastaavat joko yksin tai yhdessä perheenjäsenen kanssa talouden autohankinnoista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan maan väestöä valtakunnallisesti. Suomessa tutkimukseen osallistui 1377 vastaajaa, joista lopulliseen kohderyhmään kuului 1000 vastaajaa. Ruotsissa osallistui 1407 vastaajaa, joista lopulliseen kohderyhmään kuului 1000 vastaajaa.

Lue myös

Näin ruotsalaisten autonäkemykset poikkeavat suomalaisten näkemyksistä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän