Poliisin partio tapasi Hämeenlinnassa iltakymmenen aikaan 19-vuotiaan ajo-oikeudettoman miehen kuljettamassa henkilöautoa Katumantiellä.
Katso tästä muita kortitta ajo -juttuja.
Hänellä ei ole koskaan ollut ajo-oikeutta ja tämä oli hänen 23. kerta, kun hän jäi kiinni kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Eipä paljon ole vielä kymmenessä vuodessa tapahtunut. Tämä kymmenen vuotta sitten julkaistu juttu voisi olla julkaistu tänä vuonna. Vasta nyt on alkanut tapahtua toden teolla sähköautorintamalla.
Sähköauto on jo todellisuutta, myös perhe-autona
Sähköauto ei suinkaan ole mikään 2000-luvun keksintö. Ensimmäiset sähköauton prototyypit kehitettiin jo 1830-luvulla ja ensimmäisen käyttökelpoisen, lyijyakkutekniikkaan perustuvan sähköauton loi William Morrison vuonna 1891.
Itse asiassa sähköautot olivat autoilun alkuvuosina valta-asemassa: vasta todelliseksi kansanautoksi kohonnut, massatuotantona valmistettu ja hinnaltaan selkeästi edullisempi Fordin T-malli mursi vuonna 1908 sähköautojen aseman.
Polttomoottorit ovat hallinneet markkinoita siis yli 100 vuotta. Nyt olemme jälleen uuden ajan kynnyksellä. Sähköauton aiheuttamat päästöt ovat huomattavan pienet. Jos sähköautoa ladataan uusiutuvilla ja päästöttömillä energianlähteillä tuotetulla sähköllä, ajaminen ei aiheuta minkäänlaisia hiilidioksidipäästöjä.
Vihreää kasvua näköpiirissä
Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista – jopa 75 % – oli viime syksynä sitä mieltä, että sähköautoilulla voidaan vaikuttaa päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Vastaajista peräti 12 % on jo harkinnut sähköauton hankkimista. Maailmanlaajuisesti yleistyminen merkitsisi melkoista lukua: Yhdysvaltojen ja Euroopan maanteillä huristelee tälläkin hetkellä noin 600 miljoonaa polttomoottoriautoa.
Sähkömoottorin huoltotarve on erittäin vähäinen ja huoltokustannukset pienet. Moottorissa on vain yksi liikkuva osa, eikä moottori juurikaan kulu kitkan tai lämmön vaikutuksesta.
Akkujen kesto vastaa tällä hetkellä vähintään noin 3000 latausta, jolla ajaa jo 200 000 – 300 000 kilometriä. Sähköä kuluu vain parin euron edestä sataa kilometriä kohden.
Frankfurtin automessuilla esiteltiin syksyllä 2009 yli 20 uutta sähköautomallia lähes kaikilta autovalmistajilta. Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehdas on jo aloittanut Think City – sähköautojen tuotannon ja ensi vuonna tehtaalla alkaa myös Fisker Karman tuotanto.
Muita markkinatulokkaita maailmalla ovat mm. Mitsubishi iMieV, Peugeot iOn, Nissan Leaf ja jenkkien luksusauto Tesla Roadster.
Sähköautoilijan huoleton päivä
Sähköauton käyttö poikkeaa vanhan polttomoottoriauton käytöstä lähinnä vain nopeiden ja vaivattomien ”tankkausten” suhteen. Polttoainetta ei tarvitse lähteä erikseen hakemaan vaan autoa ladataan milloin missäkin, juuri silloin kun itselle parhaiten sopii.
Pysäköintihallien, paikoitusalueiden ja kadunvarsien latauspisteet tulevat siis osittain korvaamaan perinteiset polttoaineen tankkausasemat.
Aamusella Simo tai Salla Sähköautoilija irrottaa akkunsa täyteen ladanneen autonsa kotipihan latauspisteestä, vie lapset kouluun tai tarhaan ja huristelee työpaikalleen, jonka paikoitusalueen tolpasta auton akku saa jälleen lisää käyttövoimaa. Päivän mittaan S.Sähköautoilija kenties käväisee autollaan asioilla tai mahdollisesti asiakastapaamisissa.
Pysäköidessään auton hän voi halutessaan taas ladata lisää virtaa akkuun. Työpäivän ankaran uurastuksen päätyttyä Sähköautoilija noutaa lapset koulusta tai tarhasta ja käy kauppa-asioilla kauppakeskuksessa – jonka pysäköintihallissa on jälleen oivallinen tilaisuus ladata auton akkua. Kun ollaan kotipihalla, auto on nopeasti yhdistetty latauspisteeseen.
Sähköä on kulunut noin 0,2 kWh/km. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan mukaan keskimääräinen työmatkan pituus pääkaupunkiseudulla on 9,6 km. Jos oletetaan S.Sähköautoilijan huristelleen yhteensä vaikkapa 50 kilometriä päivän mittaan, sähkön hinnaksi on tullut noin 1 euro.
Latauspiste korvaa bensaletkun
Ensto on tuonut markkinoille sähköautojen latauspisteen, josta yritys toivoo merkittävää vientituotetta kasvaville markkinoille. Latauspisteen kehittämisessä suunnittelun lähtökohtana on ollut turvallisuus, helppokäyttöisyys, helppo asennettavuus sekä toimintojen muunneltavuus.
Latauspisteiden ostajia ovat esimerkiksi kunnat ja pysäköintialueet. Pysäköintialan yritykset ovatkin hyvä esimerkki siitä, kuinka sähköautojen lataus voi luoda uutta liiketoimintaa. Myös sähköautoilijoiden lataukseen tarvitsema sähköenergia ja erityisesti vähäpäästöinen sähkö voi muodostua halutuksi tuotteeksi.
Ensto vie latauspisteitään ensi keväänä myös Osloon, jonne on tilattu 150 tolppaa 170 lisätilauksen optiolla.
– Osloon menevät 150 latauspistettä ovat tärkeä avaus ja kasvamme kysynnän tahdissa, vahvistaa Matti Rae.
– Näkymät ovat positiiviset ja varmasti paranevat entisestään, kunhan ensi vuonna ja seuraavana markkinoille alkaa tulla yhä enemmän sähköautoja.
Lisää tehoa ja käytön helppoutta
Alkuvaiheessa tuotteet on varustettu tutuilla kotitalouspistorasioilla, mutta suunnitteilla on jo eurooppalaiseen sähköautojen latausliitinstandardiehdotuksen kanssa yhteensopiva isompitehoinen versio. Myös GSM-teknologiaan perustuvaa ohjaustekniikkaa kehitellään.
Kaiken kaikkiaan latauspistettä on yhtä helppo käyttää kuin perinteistä moottorinlämmityspistorasiaa.
Perheyritykselle perheauto
Sähköautojen latauspisteiden suunnittelun ja valmistuksen kärkijoukoissa kulkee niin kotimaassa kuin maailmallakin porvoolainen Ensto, jolle akkuvalmistaja European Batteries rakensi ikioman sähköauton.
Suunnittelu ja konseptin teko vei aikaa lähes vuoden ja lopputuloksena on 4.12. Enstolle luovutettu VW Passatista tehty sähköautokonversio. Muuntokohteeksi valittiin Passat Variant, koska valinnalla haluttiin konkreettisesti osoittaa, että sähköauto on tavallisen ihmisen järkevä ja käytännöllinen valinta.
Sähköautossahan ei ole sinänsä mitään erikoista – se ei ole sen paremmin mahtaileva muskeliauto kuin hassu pikkukotterokaan.
Enston sähköauto tulee olemaan ahkerassa koeajossa lataustekniikan testaamiseksi ja kehittämiseksi.
Lisätietoja Enston tilaamasta sähköautosta:
Juttu oli Autotodayssa 5.12.2009
Vuonna 1992 Opel Astran markkinointi korosti huippuedistyksellisyyttä.
”Uusi Astra on huippuedistyksellinen auto. Tässä kokoluokassa ei vielä koskaan ole koettu näin pitkälle vietyjä teknisiä ratkaisuja. Runsaasti uusia rakenteellisia yksityiskohtia, poikkeuksellisen mukavaa ajettavuutta ja turvallisuutta sinulle, perheellesi ja ympäristölle.
Ja uskomatonta on, ettei Astran edistyksellisyydestä tarvitse maksaa muita enempää. Ainoa tapa todella tutustua Astraan on koeajaa se; vain ajamalla ymmärtää, minkälaisesta uutuudesta on kyse.”
Katso tästä muut Päivän automainokset.
Mainoksen oikeassa reunassa on nostettu esiin Astran hyviä yksityiskohtia.
”Viihtyvyyttä lisäävät mm. kuusikaiuttiminen radiokasettisoitin, mikrosuodattimilla toimiva sisään tulevan ilman puhdistusjärjestelmä sekä matkustamon hiljaisuus.
Astran turvakorirakenne edustaa tässä kokoluokassa huippua. Ovien kaksoisteräputkivahvistus suojaa sivusuunnassa.
Astran etuistuimissa on uusi tehoturvavyöjärjestelmä: automaattikiristin lisää turvallisuutta törmäystilanteissa. Sekä etu- että takaistuinten turvavöissä on korkeuden säätö.
Astra-malleissa on taloudellinen ja tehokkaasti vääntävä moottori sekä uusi alustarakenne. Ohjaustehostin kuuluu vakiovarusteluun. CD- ja GSI-malleissa on vakiona ABS-jarrut, jotka on saatavissa jokaiseen Astraan.
Avarat sisätilat muuntuvat helposti suurenkin tavaran kuljettamiseen sopiviksi vain takapenkin selkänojaa kääntämällä.”
Mainoksessa on myös kaikkien Astra-versioiden lähtöhinnat.
Astra 1.4i 3-ov. 81.300 mk
Astra 1.6i 3-ov. GL 87.400 mk
Astra 1.8i 3-ov. GT 94.800 mk
Astra 1.6i 5-ov. GL Caravan 97.400 mk
Astra 2.0i 5-ov. GLS 103.800 mk
Astra 2.0i 5-ov. GLS Caravan 111.300 mk
Astra 2.0i 3-ov. GSi 8V ABS 122.500 mk
Lukkiutumattomat ABS-jarrut 9.990 mk
Mainos oli Tekniikan Maailmassa 7/1992.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan siirtyminen sähköautoiluun tuo tulevina vuosina merkittäviä irtisanomisia autotehtaille.
Yksi syy työntekijöiden vähentämiseen on sähköautojen yksinkertaisempi kokoaminen — sähköautossa on selvästi vähemmän osia, kuin polttomoottoriautossa.
Bloombergin arvion mukaan maailmanlaajuisesti saattaa olla kyse jopa 80 000:sta työpaikasta.
Vastikään sekä Audi että Daimler ovat kertoneet noin 20 000 työpaikan vähennyksistä.
Suurin osa vähennyksistä tulee Saksaan, Yhdysvaltoihin ja Britanniaan.
Bloombergin arvio perustuu tietoihin, joita on saatu Fordilta, General Motorsilta, Hondalta, Jaguar Land Roverilta, Nissanilta, Teslalta ja Volkswagenilta.
Jutun mukaan vähennykset koskevat myös Kiinaa ja Japania. Esimerkiksi Nissan aikoo vähentää 12 500 työpaikkaa lähivuosina.
1900-luvun alku oli autojen teollisen valmistuksen alkamisen aikaa myös Yhdysvalloissa. Yrittäjiä ilmaantui kuin sieniä sateella. Eräs heistä oli Ransom Eli Olds, joka 1904 perusti Oldsmobile Company-nimisen yhtiön. Autojen tunnetuksi tekemisessä otti käyttöön lyhennyksen nimensä alkukirjaimista REO.
Katso tästä muut Historian havinaa -jutut.
Hänen ensimmäinen autonsa, vuodelta 1906, oli nimeltä Runabout (sukkula). Tuotanto jatkui vauhdikkaana ja mallisto kehittyi, joten yhtiö oli vuosisadan alkupuolella neljänneksi suurin autonvalmistaja.
Ransom Olds ymmärsi mielikuvin merkityksen. Se tuli esiin, kun yhtiö 20-luvun lopulla toi markkinoille Flying Cloud-nimisen malliston, jonka tuotekuvan ilmaisuun liitettiin kestävyys, kauneus, nopeus ja voima. Ilmeisesti sillä haluttiin kuvata keveästi taivaalla liitävää pilveä.
Ilmaisu Flying Cloudhan merkitsee englannin kielellä lentävää pilveä. Termi oli tunnettu myös purjelaivojen nimenä. Näillä eväillä arveltiin kaupan käyvän. Ja niin se kävikin.
Mallisto paisui ja monipuolistui. Yllättävä aluevaltaus oli kevyen lava-auton edeltäjän valmistuksen aloittaminen. Auto sai nimekseen Speed Wagon. Muita malleja olivat Wolverine sekä luksusmalli Royale.
REO Suomessa: Maassamme tunnettuja Reo-malleja oli mm. Wolverine sekä ennen kaikkea Royale, joka sai kunniakkaan aseman. Malli valittiin vuonna1931 silloisen pääministeri Toivo Kivimäen virka-autoksi rekisterinumerolla A-1.
Flying-termi on saanut julkisuutta myös muissa yhteyksissä esim. elokuvatuotannossa sekä urheilussa. Vuonna 1965 valmistui Ken Annakinin elokuvaa, ”Those Magnificent Men in Their Flying Machines” ”Nuo mahtavat, suurenmoiset miehet lentävissä koneissaan.”
Aikaa myöten termi yhdistettiin kuvaamaan kepeätä vauhdikasta sekä jatkuvaa menoa pitkän matkan juoksuissa. Ensimmäisenä tämän kunniakkaan arvonimen sai Tukholman olympialaisten voittaja Hannes Kolehmainen. Samalla nimellä kutsuttiin myös maailmanennätyksiä juosseita Paavo Nurmea ja Ville Ritolaa.
Irwin Goodman esitti Paavo Nurmesta laulelman ”Lentävä suomalainen ”.
Suomen autourheiluissa arvonimen, ”Flying Finn”, saivat ensimmäisenä rallin maailmanmestari Timo Mäkinen ja Euroopan mestarit Rauno Aaltonen, Carl-Otto Bremer ja Esko Keinänen sekä F-1 ajoissa maailmanmestari Mika Häkkinen.’
Teksti: Usko Sipilä.
Kymmenen kilpamoottoripyöräilijää saa kisakaudelleen 2020 MP Stars -tukea. Tuen voi saada kuka tahansa, sillä MP Stars -tukipaketit arvotaan.
Kisakausi 2019 on ohi nyt kolmellatoista MP Stars -tukea saaneella kisakuskilla. Ensimmäisestä MP Stars -tukivuodesta on opittu paljon ja konseptia on jo kehitetty ja kehitetään edelleen viime kauden palautteen perusteella. Kaksi suurinta muutosta ovat arvonnassa läsnäolo ja lajit.
Nyt tukea voivat hakea valtakunnallisesti kaikki motoristit entistä tasa-arvoisemmin, sillä tuen saajan ei tarvitse olla paikalla Messukeskuksessa kun arvonta suoritetaan.
Arvontaan voivat osallistua kaikki kilpamoottoripyöräilijät lajista riippumatta, sillä lajeja ei ole erikseen määritelty. Ennen arvontaa lajeihin ilmoittautuneet ryhmitellään tasasuuruisiin arvontalohkoihin. Tuen saaja voi olla kokenut kisakuski, mutta yhtä hyvät mahdollisuudet on ensimmäistä kauttaan ajavalla.
MP Stars -tuki toteutti Veli-Pekan unelman
Yksi 2019 MP Stars -tukea saaneista kuskeista on Veli-Pekka Hannula Vaasasta. Hän ei ollut koskaan aikaisemmin kisannut moottoripyörällä.
MP Stars -tuki mahdollisti haaveen toteutumisen ja Hannula kisasi kauden aikana hyvin saavutuksin kahdessatoista kisassa Yamaha 1000 Genesis 88 -pyörällään. Kisasarjat olivat SVKMK:n Classic F1 7C ja FIN SBK:n Retro SBK.
MP Stars -tuen tarkoituksena on lisätä moottoripyöräkisaamista ja saada enemmän moottoripyöräharrastajia. Siinä onnistuttiin hienosti Hannulan osalta.
Hänellä on jo ensi vuoden kisakalenteri valmiina ja hän kontaktoi parhaillaan mahdollisia sponsoreita, joiden väreissä voisi kisata.
Hannula kehuu kisaamista ja kehottaa hakemaan rohkeasti MP Stars -tukea. Kilpamoottoripyöräilijöiden yhteisöön on helppo päästä sisälle, kaikki neuvovat toisiaan ja mukavia kavereita löytyy aina. Muiden MP Stars -kuskien tuki on ollut merkittävä ja yhteisö on tsempannut toisiaan.
Moottoripyöräala vahvasti mukana hankkeessa
MP Stars -tukipaketti mahdollistaa kuskin osallistumisen kisoihin ilman taloudellista painetta. Voitettuaan arvonnassa kilpamoottoripyöräilijä saa tukea mm. lisenssiin, kilpailumaksuihin, varaosiin ja varusteisiin.
MP Stars kouluttaa kuskeja myös toimimaan sponsoreiden kanssa ja kertomaan kisakaudestaan median kautta suurelle yleisölle. Moottoripyörämediat seuraavat MP Stars -tiimiä. Kilpailijoille tarjotaan myös some- ja huoltokoulutusta.
Sinustako MP Stars -kuski?
MP Stars -arvontaan voi ilmoittautua 27.1.2020 asti verkkosivujen www.mpstars.fi kautta. Osallistuvien ei tarvitse olla paikalla 2.2.2020 arvonnassa MP-messulla, mutta paikalla olijat saavat erikoisedun.
Tuen saaja sitoutuu kisaamaan vuoden aikana määrätyn määrän kisoja sekä kertomaan harjoittelustaan ja kisaamisestaan sosiaalisen median kautta muille moottoripyöräilijöille.
MP Stars -kuski voi omalla toiminnallaan vaikuttaa vahvasti siihen, mitä saa kisakaudestaan irti ja kuinka suuri on tuen todellinen arvo.
Kisakuskit voivat edustaa mitä vain kilpamoottoripyöräilylajia. Viime kautena lajit olivat Road Racing, Motocross, Enduro, Ratalajit, Supermoto, Minisupermoto ja Classic lajit.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja kuntien yhteisessä Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija-hankkeessa toteutettiin liikenteen tarkkailukampanja, jossa kannustettiin opettajia tekemään liikenteen tarkkailua oppilaiden kanssa osana oppituntia.
Tavoitteena oli saada luokat havainnoimaan erilaisia asioita liikenteessä ja keskustelemaan liikenneturvallisuudesta konkreettisen tekemisen avulla.
Tarkkailuihin osallistui sekä ylä- että alakoulujen luokkia ja opettajille tarjottiin taustatueksi valmiita materiaaleja ja ohjeistusta.
Liikennekasvatusta tarkkailemalla ja keskustelemalla
Tarkkailuun osallistui yhteensä 16 koulua Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta, ja samasta koulusta osallistui yleensä useita luokkia.
Tarkkailut liittyivät mm. turvalaitteiden käyttöön, autoilijoiden käyttäytymiseen tai liikennesääntöjen noudattamiseen yleisesti.
Tarkkailuissa tehtiin paljon mielenkiintoisia havaintoja ja tuloksista keskusteltiin yhdessä luokissa.
Yleisimmin tarkkailtiin pyöräilykypärän tai heijastimen käyttöä sekä autoilijoiden käyttäytymistä ja ajonopeuksia erimerkiksi suojateiden läheisyydessä.
Tarkkailuihin liittyvissä keskusteluissa muun muassa pohdittiin, miksi kypärän käyttö on tärkeää ja miksi osa pyöräilijöistä ei sitä käytä.
Myös autoilijoiden käyttäytyminen herätti keskustelua; suojatiellä ei aina anneta tilaa tietä ylittäville jalankulkijoille ja ajonopeudet ovat toisinaan suuria.
Liikenneasiat voi liittää moneen oppiaineeseen
Tarkkailussa ja tulosten käsittelyssä harjoiteltiin myös matematiikkaa, kun laskentaa tehtiin tukkimiehen kirjanpidolla ja tuloksista laskettiin mm. kypärää käyttäneiden osuuksia kaikista havaituista pyöräilijöistä.
Eräässä koulussa tarkkailut tehtiin fysiikan tunnilla ja laskettiin ajan ja matkan avulla autoilijoiden nopeudet. Toisessa puolestaan tehtiin tilastomatematiikan tunnilla paritöinä liikenteeseen ja turvallisuuteen liittyvät kysely- tai laskentatutkimukset.
Liikennekasvatus on siten mahdollista liittää moneen eri oppiaineeseen. Opettajat sovelsivatkin ilahduttavasti ohjeita ja tekivät tarkkailuista omalle ryhmälleen sopivia.
Kampanja koettiin varsin onnistuneeksi sekä järjestäjätahon että opettajilta saadun palautteen perusteella. Tehtävä oli oppilaille mielekäs ja innostava. Kokemuksen perusteella kampanja päätettiin toteuttaa uudelleen ensi vuonna.
Kaikkien osallistuneiden luokkien kesken arvotiin kaksi lahjakorttia, jotka menivät Puumalan yhtenäiskoulun 4. luokalle ja Mikkelin lyseon koulun 8A luokalle.
Osallistuneet koulut ja luokat:
Tervon yhtenäiskoulu, 8. ja 9.lk
Kuopio, Vehmasmäen koulu, 3.lk
Lieksan keskuskoulu, 6B
Vieremä, Kirkonkylän koulu, 9. luokat
Lapinlahti, Nerkoon koulu, 3-4. luokat
Lieksan keskuskoulu, 6B ja 3.lk
Mikkeli, Päämajakoulu, 3B
Savonlinna, Pihlajaniemen koulu 3 lk.
Puumalan yhtenäiskoulu, 2 lk, 4 lk. ja 8 lk
Mikkelin yläkoulu, sairaalaopetus 7-9. luokat
Savonlinna, Mertalan koulu, 8D lk
Mikkelin lyseon koulu, 8A lk
Heinävesi, Otto Kotilaisen koulu, 4a lk
Joensuu, Utran koulun 4A lk
Joroisten yhtenäiskoulun 2A luokka
Kontiolahden kirkonkylän koulun 5A lk
Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, Joensuun yksikkö 3. lk
Itsenäisyyspäivän viettoon liittyvät perinteiset juhlallisuudet ja muut tapahtumat aiheuttavat muutoksia julkisen liikenteen reitteihin sekä poikkeuksia yleiseen ajoneuvoliikenteeseen.
Liikennevaikutuksia on Helsingin keskustassa 6.12.2019 noin klo 12.00–7.12.2019 noin kello 01.00 välisenä aikana. Poliisi suosittelee yksityisautoilun välttämistä keskusta-alueella erityisesti Töölössä kello 15–20.
Helsingin poliisi vastaa itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien ja mielenosoitusten turvallisuusjärjestelyistä, eli ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Itsenäisyyspäivän turvallisuusjärjestelyt ovat Helsingin poliisin suurin vuosittainen operaatio, jota tukevat kaikki Suomen poliisiyksiköt ja useat yhteistyöviranomaiset.
Kulkueiden liikennevaikutukset
Mielenosoituksia on ilmoitettu järjestettävän iltapäivästä lähtien. Seuraavat tiedossa olevat mielenosoituskulkueet aiheuttavat reiteillään katkoksia liikenteeseen:
Mielenosoituksista on julkaistu erillinen tiedote bit.ly/mielenosoitukset6122019. Helsingin poliisin verkkosivuilla on vastattu yleisiin kysymyksiin mielenosoituksista bit.ly/vastauksiamielenosoituksista.
Ilmailua rajoitetaan Helsingissä itsenäisyyspäivänä
Itsenäisyyspäivänä ilmailua rajoitetaan Helsingin keskustassa kello 10–23. Rajoitus koskee sekä miehitettyä että miehittämätöntä ilmailua (dronet). Kuva kieltoalueesta on tämän tiedotteen liitteenä.
Tilapäinen rajoitusalue on perustettu viranomaisten oman ilmailutoiminnan ja alueella olevien yleisötapahtumien turvaamiseksi. Viranomaisilla on alueella vilkasta ilmailutoimintaa, ja rajoituksen noudattamista valvotaan tarkoin. Kiellon rikkomisesta seuraa sakkorangaistus ja lisäksi laitteet voidaan tuomita rikoksentekovälineinä valtiolle menetetyiksi. Alan toimijoilta ja harrastajilta toivotaan ymmärrystä asiassa. Karttaan rajatulla alueella ei siis saa lainkaan lennättää droneja tai miehittämättömiä ilma-aluksia.
Poliisi viestii itsenäisyyspäivän tapahtumista Twitterissä
Poliisi päivittää ajantasaisimman tiedon itsenäisyyspäivän tapahtumista perjantaina Twitteriin Helsingin poliisilaitoksen tilille @HelsinkiPoliisi. Twitter-viestejä voi seurata myös verkossa osoitteessa twitter.com/HelsinkiPoliisi.
Hätäkeskukseen tuli ilmoitus eilen aamulla kello 9.45 Kemissä Ajoksen satamasta yhdistelmäajoneuvon kuljettajasta, jonka oli puhaltanut satamavalvojan seulonta-alkometriin rattijuopumuksen ylittävän rajan.
Poliisipartio tuli paikalle ja puhallutti 54-vuotiaan ulkomaalaisen yhdistelmäajoneuvon kuljettajan, tulos oli 0,67 mg/l.
Poliisi pyysi kuljettajalta henkilöllisyystodistuksen, jolloin kuljettaja nousi ohjaamoon ja tarttui ratista kiinni, eikä suostunut tulemaan ulos ohjaamosta.
Kuljettaja yritti vetää kuljettajan ovea kiinni, jolloin poliisi joutui käyttämään voimakeinoja kuljettajan ulos saamiseksi.
Lopulta mies saatiin ulos ajoneuvosta ja hänet tuotiin Kemin poliisivankilaan kiinniotettuna epäiltynä törkeään rattijuopumukseen ja niskoitteluun poliisia vastaan.
Auto- ja Liikennegaala keräsi itsenäisyyspäivän aattona Messukeskukseen yli 300 liikenne- ja autoalan vaikuttajaa. Jo kolmatta kertaa järjestetyssä gaalassa palkittiin tärkeitä liikennealan tekoja ja tekijöitä.
Tilaisuudessa julkistettiin Vuoden Auto Suomessa 2020 ja Vuoden auto- ja liikennekuva. Näistä tuloksista on erilliset jutut.
Vuoden Liikennevaikuttaja -palkinto luovutettiin valtiopäiväneuvos Martti Korhoselle, jolla pitkä kokemus niin käytännön kuin vaikuttajan rooleista liikennealalla.
Pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ministeri Korhonen on toiminut pitkän vaikuttajauransa aikana monissa liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta merkittävissä tehtävissä, muun muassa Liikenneturvan sekä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana.
Vuoden Liikenneteko -palkinto ojennettiin Espoon kaupungille, joka on tehnyt pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Espoon kaupungin puolesta palkinnon vastaanotti kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Espoossa liikenneturvallisuus on parantunut pitkällä aikavälillä huomattavasti, vaikka samaan aikaan asukas- ja automäärät ovat kasvaneet. Asukaslukuun suhteutettuna Espoossa tapahtuu liikenneonnettomuuksia väkilukuun suhteutettuna vain noin 40, kun koko maan keskiarvo on 96.
Elämäntyö-palkinto jaettiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n pitkäaikaiselle tutkimusprofessorille Nils-Olof Nylundille, joka on omistanut pitkän tutkimusuransa muun muassa liikenteen vaihtoehtoisten energianlähteiden, polttomoottoriteknologian, päästöjen vähentämisen ja energiatehokkuuden parantamisen tutkimukseen.
Nylund on ollut avainhenkilö liikennealan tutkimusohjelmien käynnistämisessä ja koordinoimisessa. Näissä tutkimusohjelmissa ovat saaneet alkunsa lukuisat suomalaiset polttoaine- ja moottoritekniikan innovaatiot.
Hyvä Suomi! -kannustuspalkinnon pokkasi KymiRing-ratahanke, jonka puolesta palkinnon vastaanottivat KymiRing Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari O. Sohlberg sekä toimitusjohtaja Markku Pietilä. KymiRing on poikkeuksellisen sisukas suomalainen hanke, jossa Suomeen on saatu 4,6 kilometrin mittainen kansainväliset mitat täyttävä kilparata.
Taustavoima-tunnustus annettiin Tuulilasi-lehdestä yli 35 vuoden mittaisen uran jälkeen eläkkeelle jääneelle toimituspäällikkö Tapio Ketoselle.
Ketonen tuli tunnetuksi sekä omassa lehdessään että myös radiossa suurena autoalan tietäjänä, joka osasi vastata lukijoiden ja kuulijoiden kiperiinkin kysymyksiin. Jälkimmäisiin hän vastasi nimeään kantaneessa radio-ohjelmassa.
Autojen, autoalaan liittyvien tuotteiden ja autoelektroniikan testaajana hän teki tarkkaa työtä ja antoi internetin alkuajoista lähtien lehtensä sähköiselle kanavalle vahvan panoksen. Hän teki myös pitkään vahvaa taustatyötä Auto- ja liikennetoimittajat ry:ssä.
Journalismista palkittiin Mobilisti-lehti, jolla on pitkät perinteet ja joka kulkee onnistuneesti ja ansiokkaasti trendien vastavirtaan. Tämä vuoden voittaja on poikkeuksellinen printtilehti, jonka levikki kasvaa yhä edelleen.
Alkutaipaleellaan 70-luvun lopulla tätä aviisia myytiin vain E-öljyn huoltoasemilla, mutta nykyään se tavoittaa yli 100 000 lukijaa. Tämän lisäksi lehti on tehnyt sekä onnistuneen siirtymän digitaaliseen aikaan että nostanut ulkoasun ja siinä erityisesti kuvien ja videoiden tason prioriteeteissaan hyvin korkealle. Lehden perustanut Kai Lauri Bremer on edelleen mukana lehden toimittamistyössä. Palkinnon vastaanotti nykyinen päätoimittaja Jan Enqvist.
Ensimmäisen kerran jaetun Innovaatiopalkinnon voitti Neste MY uusiutuva diesel. Suomi on maailman johtava jätteistä ja tähteistä valmistettavien uusiutuvien biopolttoaineiden tuottaja. Parhaimmillaan uusiutuva diesel pärjää elinkaaripäästöjä laskettaessa jopa sähköautolle. Jatkossa raaka-aineena voidaan käyttää jopa jätemuovia.
Vuoden 2030 päästötavoitteista Suomen laskelmissa ylivoimaisesti suurin osuus päästöalenemasta onkin laskettu jätteistä ja tähteistä valmistetuille biopolttoaineille.
Vientipalkinnon pokkasi rallin MM-sarjan televisiokonseptin uudistanut Marko Viitanen, jonka yritys NEP Finland vastaa WRC-sarjan televisioinnin 40 miljoonan euron arvoisesta toteutuksesta.
Tämä suomalaisen yrityksen tarjoama ”all live” -lähetys mullisti rallin MM-sarjan tv-lähetykset. Lajin promoottori on laskenut, että uusi televisiointitapa on kasvattanut lajin katsojamääriä miljoonilla maailmanlaajuisesti.
Kulttuuripalkinto osoitettiin tieliikenteen valtakunnallisen erikoismuseon taustalla toimivalle Mobilia säätiölle. Voittajan missiona on muun muassa suomalaisen tieliikenteen historian tallentaminen, tutkiminen ja esittäminen.
Säätiö ylläpitää auto- ja tiemuseota sekä tieliikennehistoriallisia kokoelmia – muun muassa auto- ja tieliikennealan järjestöjen arkistoja. Kokoelmissa on noin 6 300 esinettä, joista ajoneuvoja on 350 kappaletta. Auto- ja tiealan arvokasta historiaa on arkistossa yhteensä noin 750 hyllymetrin verran.
Kooste gaalan tähtihetkistä esitetään MTV3-kanavalla la 7.12. klo 15.05–16.00 ja ma-aamuna 9.12. klo 00.49–1.45.
Ensi vuonna gaala järjestetään Messukeskuksessa 27.11.2020 osana Auto 2020 -tapahtumaa. Auto 2020 kokoaa saman katon alle ensi vuoden autouutuudet ja tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden koeajaa uusimmat automallit.
