Autotoday 10 vuotta sitten: ”Sähköauto on jo todellisuutta, myös perhe-autona”

Kuva: CvB.

Eipä paljon ole vielä kymmenessä vuodessa tapahtunut. Tämä kymmenen vuotta sitten julkaistu juttu voisi olla julkaistu tänä vuonna. Vasta nyt on alkanut tapahtua toden teolla sähköautorintamalla.

Sähköauto on jo todellisuutta, myös perhe-autona

Sähköauto ei suinkaan ole mikään 2000-luvun keksintö. Ensimmäiset sähköauton prototyypit kehitettiin jo 1830-luvulla ja ensimmäisen käyttökelpoisen, lyijyakkutekniikkaan perustuvan sähköauton loi William Morrison vuonna 1891.

Itse asiassa sähköautot olivat autoilun alkuvuosina valta-asemassa: vasta todelliseksi kansanautoksi kohonnut, massatuotantona valmistettu ja hinnaltaan selkeästi edullisempi Fordin T-malli mursi vuonna 1908 sähköautojen aseman.

Polttomoottorit ovat hallinneet markkinoita siis yli 100 vuotta. Nyt olemme jälleen uuden ajan kynnyksellä. Sähköauton aiheuttamat päästöt ovat huomattavan pienet. Jos sähköautoa ladataan uusiutuvilla ja päästöttömillä energianlähteillä tuotetulla sähköllä, ajaminen ei aiheuta minkäänlaisia hiilidioksidipäästöjä.

Vihreää kasvua näköpiirissä

Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista – jopa 75 % – oli viime syksynä sitä mieltä, että sähköautoilulla voidaan vaikuttaa päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Vastaajista peräti 12 % on jo harkinnut sähköauton hankkimista. Maailmanlaajuisesti yleistyminen merkitsisi melkoista lukua: Yhdysvaltojen ja Euroopan maanteillä huristelee tälläkin hetkellä noin 600 miljoonaa polttomoottoriautoa.

Sähkömoottorin huoltotarve on erittäin vähäinen ja huoltokustannukset pienet. Moottorissa on vain yksi liikkuva osa, eikä moottori juurikaan kulu kitkan tai lämmön vaikutuksesta.

Akkujen kesto vastaa tällä hetkellä vähintään noin 3000 latausta, jolla ajaa jo 200 000 – 300 000 kilometriä. Sähköä kuluu vain parin euron edestä sataa kilometriä kohden.

Frankfurtin automessuilla esiteltiin syksyllä 2009 yli 20 uutta sähköautomallia lähes kaikilta autovalmistajilta. Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehdas on jo aloittanut Think City – sähköautojen tuotannon ja ensi vuonna tehtaalla alkaa myös Fisker Karman tuotanto.

Muita markkinatulokkaita maailmalla ovat mm. Mitsubishi iMieV, Peugeot iOn, Nissan Leaf ja jenkkien luksusauto Tesla Roadster.

Sähköauton akusto, Ensto VW Passat. Kuva: CvB.

Sähköautoilijan huoleton päivä

Sähköauton käyttö poikkeaa vanhan polttomoottoriauton käytöstä lähinnä vain nopeiden ja vaivattomien ”tankkausten” suhteen. Polttoainetta ei tarvitse lähteä erikseen hakemaan vaan autoa ladataan milloin missäkin, juuri silloin kun itselle parhaiten sopii.

Pysäköintihallien, paikoitusalueiden ja kadunvarsien latauspisteet tulevat siis osittain korvaamaan perinteiset polttoaineen tankkausasemat.

Aamusella Simo tai Salla Sähköautoilija irrottaa akkunsa täyteen ladanneen autonsa kotipihan latauspisteestä, vie lapset kouluun tai tarhaan ja huristelee työpaikalleen, jonka paikoitusalueen tolpasta auton akku saa jälleen lisää käyttövoimaa. Päivän mittaan S.Sähköautoilija kenties käväisee autollaan asioilla tai mahdollisesti asiakastapaamisissa.

Pysäköidessään auton hän voi halutessaan taas ladata lisää virtaa akkuun. Työpäivän ankaran uurastuksen päätyttyä Sähköautoilija noutaa lapset koulusta tai tarhasta ja käy kauppa-asioilla kauppakeskuksessa – jonka pysäköintihallissa on jälleen oivallinen tilaisuus ladata auton akkua. Kun ollaan kotipihalla, auto on nopeasti yhdistetty latauspisteeseen.

Sähköä on kulunut noin 0,2 kWh/km. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan mukaan keskimääräinen työmatkan pituus pääkaupunkiseudulla on 9,6 km. Jos oletetaan S.Sähköautoilijan huristelleen yhteensä vaikkapa 50 kilometriä päivän mittaan, sähkön hinnaksi on tullut noin 1 euro.

Enston latauspiste. Kuva: CvB.

Latauspiste korvaa bensaletkun

Ensto on tuonut markkinoille sähköautojen latauspisteen, josta yritys toivoo merkittävää vientituotetta kasvaville markkinoille. Latauspisteen kehittämisessä suunnittelun lähtökohtana on ollut turvallisuus, helppokäyttöisyys, helppo asennettavuus sekä toimintojen muunneltavuus.

Latauspisteiden ostajia ovat esimerkiksi kunnat ja pysäköintialueet. Pysäköintialan yritykset ovatkin hyvä esimerkki siitä, kuinka sähköautojen lataus voi luoda uutta liiketoimintaa. Myös sähköautoilijoiden lataukseen tarvitsema sähköenergia ja erityisesti vähäpäästöinen sähkö voi muodostua halutuksi tuotteeksi.

Ensto vie latauspisteitään ensi keväänä myös Osloon, jonne on tilattu 150 tolppaa 170 lisätilauksen optiolla.

– Osloon menevät 150 latauspistettä ovat tärkeä avaus ja kasvamme kysynnän tahdissa, vahvistaa Matti Rae.

– Näkymät ovat positiiviset ja varmasti paranevat entisestään, kunhan ensi vuonna ja seuraavana markkinoille alkaa tulla yhä enemmän sähköautoja.

Lisää tehoa ja käytön helppoutta

Alkuvaiheessa tuotteet on varustettu tutuilla kotitalouspistorasioilla, mutta suunnitteilla on jo eurooppalaiseen sähköautojen latausliitinstandardiehdotuksen kanssa yhteensopiva isompitehoinen versio. Myös GSM-teknologiaan perustuvaa ohjaustekniikkaa kehitellään.

Kaiken kaikkiaan latauspistettä on yhtä helppo käyttää kuin perinteistä moottorinlämmityspistorasiaa.

Perheyritykselle perheauto

Sähköautojen latauspisteiden suunnittelun ja valmistuksen kärkijoukoissa kulkee niin kotimaassa kuin maailmallakin porvoolainen Ensto, jolle akkuvalmistaja European Batteries rakensi ikioman sähköauton.

Suunnittelu ja konseptin teko vei aikaa lähes vuoden ja lopputuloksena on 4.12. Enstolle luovutettu VW Passatista tehty sähköautokonversio. Muuntokohteeksi valittiin Passat Variant, koska valinnalla haluttiin konkreettisesti osoittaa, että sähköauto on tavallisen ihmisen järkevä ja käytännöllinen valinta.

Sähköautossahan ei ole sinänsä mitään erikoista – se ei ole sen paremmin mahtaileva muskeliauto kuin hassu pikkukotterokaan.

Enston sähköauto tulee olemaan ahkerassa koeajossa lataustekniikan testaamiseksi ja kehittämiseksi.

Lisätietoja Enston tilaamasta sähköautosta:

  • Lähtökohta: Passat Variant Luxline 2009 farmari
  • Sähköautoksi muuntaminen: European Batteries Oy
  • Sähköauton tyyppi: 100 % täyssähkö
  • Moottorin teho: 70 kW
  • Kulutus: 0,22 kWh/km
  • Toimintasäde täydellä latauksella: 100 km
  • Energiavaraston koko: 24 kWh
  • Latauskustannus / 100 km: 2 euroa
  • Akun maksimilatausmäärä: 3 000 kertaa
  • Akun kesto ajokilometreinä: 200-300 000 km
  • Akun latausaika: 8 tuntia 1 x 16 A -pistokkeesta / >4 tuntia 3 x 16 A -pistokkeesta

Juttu oli Autotodayssa 5.12.2009

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here