Koti Blogi Sivu 1443

DAF LF Electric -kaupunkijakeluauto kulkee 280 kilometriä yhdellä latauksella

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: DAF.

DAF Trucks esitteli täyssähköisen LF Electric -kaupunkijakeluauton, joka kulkee päästöttömästi 280 km yhdellä latauksella.

DAF alkoi myydä eurooppalaisista valmistajista ensimmäisenä täyssähköistä vetoautoa, CF Electriciä (GCW enintään 37 tonnia). Se on suunnattu ensisijaisesti päivittäistavarakauppojen jakeluun ja kaupunkien sisäisiin kuljetuksiin.

Sittemmin DAF lisäsi sähköautotarjontaansa jäykkärunkoisen 6×2 CF Electric -mallin, jossa on taka-akseliohjaus (GVW enintään 29) ja joka sopii esimerkiksi päästöttömään jätteiden keräämiseen.

Suuret kuljetusyritykset ovat ajaneet CF Electric -kuorma-autoilla jo satojatuhansia kilometrejä, mikä on kerryttänyt DAF:n kokemusta sähköisten voimansiirtojen kehittämisessä.

Uusi LF Electric on DAF:n uusin täyssähköisellä voimansiirrolla varustettu tuote.

Uusimman sukupolven akut

LF Electricin sähkömoottori tuottaa 250 kW:n nimellistehon (enimmäisteho 370 kW) ja 1 200 Nm:n nimellisväännön (huippuvääntö 3 700 Nm).

Moottori saa virtaa litium-rautafosfaattiakusta (LFP), jonka bruttoenergiasisältö on 282 kWh (käytettävissä 254 kWh). Sen ansiosta LF Electric kulkee päästöttömästi ja lähes äänettömästi yli 280 kilometriä, mikä täyttää kaupunkijakeluyritysten tarpeet helposti.

DAF:n kaikissa täyssähköautoissa käytetään LFP-akkuja (litium-rautafosfaattiakkuja). Ne edustavat uusinta akkusukupolvea, ja kestävän kehityksen vuoksi ne eivät sisällä kobolttia tai magnesiumia.

Lisäksi ne on pakattu entistä tehokkaammin, mikä parantaa energiatiheyttä, ja niiden kemiallinen koostumus takaa parhaan suojan ylikuumenemista vastaan.

LFP-akuilla on kuuden vuoden takuu, mikä kuvastaa DAF:n luottamusta niiden suorituskykyyn, luotettavuuteen ja kestävyyteen.

Hidas ja nopea lataus

Uudessa DAF LF Electricissä on ”Combined Charging System” -erityisominaisuus. Sen avulla kuorma-auto voidaan ladata tavallisessa sähköverkossa esimerkiksi silloin, kun auto palaa varikolle työpäivän päätteeksi.

Hitaalla latauksella (400 V AC, 22 kW, 3-vaiheinen) akku latautuu 20 prosentista 80 prosenttiin 6,5 tunnissa. Täysi lataus (0–100 %) kestää enintään 12 tuntia.

Sopivien laitteiden avulla akku voidaan pikaladata (650 V DC, 150 kW) 20 prosentista 80 prosenttiin yhdessä tunnissa. Tyhjä akku latautuu pikalatauksella täyteen kahdessa tunnissa.

Kaksi akseliväliä

DAF LF Electriciin on saatavilla valinnainen 400 V:n e-PTO esimerkiksi sähköisten jäähdyttimien, sähköhydraulisten nostureiden ja muiden lisälaitteiden käyttöön. Jakeluauto on täysin päästötön, kun erillistä generaattoria ei tarvita.

LF Electric on aluksi saatavilla 19 tonnin jäykkäalustaisena mallina, jonka akselivälinä voi olla 5,3 tai 5,85 metriä. Kuorma-auton päällirakenteen ja kuorman suurin sallittu paino on 11 700 kg, mikä sopii useimpiin kaupunkijakelutehtäviin.

DAF LF Electric on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Dana Inc:n kanssa ja sen tuotanto alkaa toukokuussa Leyland Trucksin tehtaalla Iso-Britanniassa.

DAF LF Electric jäykkäalustainen malli – Tekniset tiedot

Runko 19 tonnia, 4×2

Akseliväli 5 300 mm tai 5 850 mm

Rungon paino 7 300 kg

Kuorma 11 700 kg

Sähkömoottori Dana, kestomagneetti

Teho 250 kW (nimellinen) / 370 kW (huippu)

Vääntö 1 200 Nm (nimellinen) / 3 700 Nm (huippu)

Akun kapasiteetti 282 kWh (käytettävissä 254 kWh)
Täyteen ladatun ajoneuvon toimintamatka enintään 280 km

Akkujen pikalataus, 150 kW
20–80 % 1 t
0–100 % 2 t

Hidas yölataus, 22 kW
20–80 % 6,5 t
0–100 % 12 t

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uusi Mitsubishi Eclipse Cross on Suomessa aina nelivetoinen lataushybridi

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Mitsubishi.

Uusi Eclipse Cross pitää sisällään lukuisia uudistuksia sekä mallin ulko- että sisäpuolella. Lisäksi iso muutos on se, että uusi Eclipse Cross on jatkossa Suomessa myynnissä aina nelivetoisena lataushybridinä.

Uuden Eclipse Cross PHEV:in ladattava hybridijärjestelmä on toteutettu samalla periaatteella kuin sen isommassa sisarmallissa, Euroopan myydyimmässä ladattavassa katumaasturissa, Outlander PHEV:issä.

Kuva: Mitsubishi.

Järjestelmä koostuu 2,4 litraisesta bensiinimoottorista ja kahdesta sähkömoottorista etu- ja taka-akseleilla. Järjestelmä vaihtaa ajotilaa automaattisesti täyssähköisestä sarja- ja rinnakkaishybridiksi kunkin ajotilanteen mukaan.

Nopeimmillaan ajoakku voidaan ladata 80 % varaustasoon 25 minuutissa (CHAdeMO-pikalataus). Kotipistorasiassa (10A) lataus 80 % varaustasoon kestää noin 5,5 tuntia.

Uuden Eclipse Cross PHEV:in hybridijärjestelmän kokonaisteho on 185 hv ja sisältää vakiona Mitsubishin S-AWC -nelivetojärjestelmän. Toimintamatka sähköllä on 45 kilometriä. Yhdistetyt CO2-päästöt ovat 46 g/km ja vetokyky on 1500 kg.

Kuva: Mitsubishi.

Viisi varustetasoa

Uuden Eclipse Cross PHEV:in etumaskin ilme on muotoiltu entistäkin virtaviivaisemmaksi Mitsubishin ”Dynamic Shield” -muotokielen mukaisesti. Lisäksi uusi Eclipse Cross PHEV on saanut kokonaan uudelleen muotoillun takaosan ja uudet taka-ajovalot. Uudelleen muotoilun ansiosta auton pituus on kasvanut 140 mm, joka on mahdollistanut myös tavaratilan tilavuuden kasvattamisen 471 litraan (+23 l). Eclipse Cross PHEV on varustettu myös uudella 8” infotainment-järjestelmällä.

Uuteen Eclipse Cross PHEV:iin on saatavana viisi eri varustetasoa: Inform, Invite, Intense, Instyle ja Instyle SF. Malliston alkaen-malli, eli Inform on jo kattavasti varusteltu.

Kuva: Mitsubishi.

Vakiovarusteita ovat esimerkiksi vakionopeudensäädin, 2-alueinen automaatti-ilmastointi, etutörmäysvaroitin, kaistavahti, automaattiset kaukovalot, 18 tuuman kevytmetallivanteet ja 8 tuuman infotainment-järjestelmä. Malliston kattavimman Instyle SF -varustetason vakiovarusteina löytyy vastaavasti nahkaverhoilu, navigointijärjestelmä ja kattoikkuna.

Uuden Eclipse Cross PHEV -malliston hinnat alkavat 36 390 eurosta (Inform 4WD PHEV). Ennakkomyynti käynnistyy 8.2. ja virallinen lanseeraus tapahtuu toukokuun puolivälissä, jolloin myös ensimmäiset asiakastoimitukset alkavat.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autotoday 10 vuotta sitten: Liikenneministeri ei ole vielä valmis liputtamaan ruuhkamaksujen puolesta

Tekijä
Clas von Bell
-
Anu Vehvilläinen.

Kymmenen vuotta sitten keskusteltiin jo ruuhkamaksuista. Asiaa on nyt jo yli kymmenen vuotta tutkittu ja pohdiskeltu erilaisissa toimikunnissa, mutta lopullista päätöstä ei vielä ole tehty suuntaan tai toiseen.

Liikenneministeri ei ole vielä valmis liputtamaan ruuhkamaksujen puolesta

Liikenneministeri Anu Vehviläisen mukaan on hyvä, että kuluneella hallituskaudella on selvitetty ruuhkamaksun käytön edellytyksiä pääkaupunkiseudulla. Vehviläinen ei kuitenkaan ole tehtyjen selvitysten perusteella valmis liputtamaan ruuhkamaksun käyttöönoton puolesta.

Ruuhkamaksujen käyttöönoton vaikutuksia selvittänyt työryhmä luovutti selvityksensä ministeri Vehviläiselle 1. helmikuuta.

– Ruuhkamaksun tavoitteita ovat liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen, yksityisautoilun vähentäminen ja joukkoliikenteen lisääminen, ilmasto- ja ympäristöperusteet sekä tulojen kerääminen käyttäjiltä. Tavoitteet ovat loogisia ja kannatettavia, Vehviläinen sanoo.

Katso tästä muut Autotoday 10 vuotta sitten -jutut.

Vehviläisen mielestä tehdyt selvitykset jättävät kuitenkin periaatteellisia kysymyksiä avoimiksi.

– Ruuhkamaksua ei tule tarkastella erilliskysymyksenä, vaan laajemmin osana liikenteen taloudellisia ohjauskeinoja ja koko auto- ja ajoneuvoverojärjestelmää, Vehviläinen sanoo.

Vehviläisen mukaan ruuhkamaksun toteuttaminen pääkaupunkiseudulla vaatisi mittavia panostuksia joukkoliikenteeseen.

– Jotta kansalaiset voisivat siirtyä ruuhkamaksun myötä oman auton käytöstä julkiseen liikenteeseen vaatii se, että joukkoliikenne toimii ja sitä on saatavilla riittävästi. Selvittämättä on, missä määrin pääkaupunkiseudun kunnat ja kaupungit ovat valmiita investoimaan joukkoliikenteen kehittämiseen ja mikä olisi valtion panos. Huoltani pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivuudesta on lisännyt se, ettei Helsingin ratapihan ahtaus mahdollista lähiliikenteen lisäämistä, Vehviläinen pohtii.

Vehviläinen näkee epävarmuustekijänä myös esitetyn satelliittipohjaisen maksujenkeräysjärjestelmän.

– Satelliittipohjaista järjestelmää ei ole käytössä missään maassa tai alueella ruuhkamaksutarkoituksessa. Meillä ei ole saatavilla kokemuksia järjestelmän toimivuudesta ja todellisista kustannuksista, joten onko viisasta pyrkiä ensimmäiseksi toteuttajaksi. Minua askarruttavat myös satelliittipaikannukseen liittyvät yksityisyydensuojakysymykset, Vehviläinen sanoo.

Vehviläisen mielestä vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen tulee arvioida, onko ruuhkamaksuasiassa syytä edetä vai ottaa tuumaustauko.

– On arvioitava mahdollisen maksun vaikutuksia suhteessa saavutettaviin hyötyihin, Vehviläinen tiivistää.

Juttu oli Autotodayssa 1.2.2011.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Carl Benzin patenttihakemuksesta 135 vuotta

Tekijä
Clas von Bell
-
Benz Patent-Motorwagen. Kuvassa Karl Benz on ohjaimissa. Kuva: Daimler

Modernin henkilöauton syntysanat kirjoitettiin 29.1.1886, kun insinööri Carl Benz jätti patenttihakemuksen polttomoottorilla kulkevasta automobiilistaan Berliinissä.

Benz Patent-Motorwagen Nummer 1:n hakemus hyväksyttiin saman vuoden lopulla 2. marraskuuta, mutta innokas keksijä oli ehtinyt esitellä autonsa julkisesti ensimmäisen kerran jo kesällä 3. heinäkuuta Mannheimissa.

Benz Patent-Motorwagenin voimanlähteenä oli yksisylinterinen nelitahtinen moottori, jonka iskutilavuus oli 954 cm3.

Moottori painoi noin 100 kiloa ja kehitti Benzin mittausten mukaan 2/3 hevosvoiman tehon (noin puoli kilowattia).

Kolmipyöräistä autoa ohjattiin ohjaustangolla, joka käänsi eturengasta hammaspyörän välityksellä. Huippunopeus oli 16 km/h.

Automobiilista esiteltiin pian parannetut mallit 2 ja 3.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuva: Daimler.

Tori.fi-palvelussa käytetyn auton hinta on keskimäärin noin pari tonnia!

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Kun Suomessa myy käytetyn auton, se kannattaa tehdä Uudellamaalla. Tori.fi selvitti asian autokaupansa kaupankäyntidatasta. Kyse on yksityishenkilöiden välisestä vertaiskaupasta, todetaan Tori.fi-palvelun tiedotteessa.

– Uudellamaalla asuu noin kolmannes suomalaisista, joten siellä asiakaskunta on ylivoimaisesti laajin. Mutta käytetystä autosta myös saa Uudellamaalla keskimäärin kolmanneksi parhaan hinnan Suomessa ja asukaslukuunkin suhteutettuna Uudellamaalla etsitään käytettyjä autoja vilkkaimmin koko maassa. Viime vuonna Uudellamaalla Tori Autot -kaupassa myytyjen autojen keskihinta oli 2221 euroa, Tori.fi:n autojohtaja Jenni Tuomisto sanoo tiedotteessa.

Paras keskihinta käytetyillä autoilla on maakunnista Keski-Pohjanmaalla, 2416 euroa, mutta siellä menopelejä ostetaan ylivoimaisesti vähiten Suomessa – 247 autoa viime vuonna – , joten tuotteen kaupaksi saaminen on hankalaa.

Toiseksi paras keskihinta on Kainuussa, 2379 euroa, mutta siellä myydään kolmanneksi vähiten käytettyjä autoja vuositasolla Suomessa.

Ihmiset tienasivat 90 miljoonaa euroa

Tori Autot -palvelun käyttäjät tienasivat myydyillä käytetyillä autoilla viime vuonna yhteensä 90 135 000 euroa. Ihmiset myivät vuoden aikana palvelun kautta yli 52 000 autoa. Keskihinta oli 1897 euroa.

Viikoittain ostettiin keskimäärin 1000 autoa. Se on 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Tori.fi-palvelussa vierailee kuukausittain keskimäärin 2,7 miljoonaa yksittäistä kävijää. Ilmoituksia ladattiin vuonna 2020 yhteensä 13,7 miljoonaa. Autot on asuntojen jälkeen palvelun toiseksi rahakkain tuoteryhmä. Palvelussa on tällä hetkellä myynnissä noin 70 000 autoa.

Oulu, autokauppiaiden kaupunki

Kaupungeista Tori.fi:n autokauppaa käytetään eniten järjestyksessä Helsingissä, Tampereella, Espoossa, Vantaalla ja Turussa.

Kysynnän ja tarjonnan välillä on epäsuhtaa, sillä eniten autoja on myynnissä Oulussa. Toiseksi eniten on Helsingissä, kolmanneksi eniten Joensuussa, neljänneksi Tampereella ja viidenneksi Jyväskylässä.

– Oulun suunnalla on kyllä myös kiinnostusta autoja kohtaan, sillä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ostettiin Suomen maakunnista viime vuonna toiseksi eniten käytettyjä autoja Tori.fi:stä, 5368 kappaletta. Myös pohjoispohjanmaalaisten autokaupoista saama kokonaissumma oli maakunnista toiseksi paras, yhteensä 8,62 miljoonaa euroa, Tuomisto kommentoi.

Eniten autointoa on Pohjois-Karjalassa

Voi sanoa, että Suomen kolkista käytettyjen autojen kaupan merkitys on suurin Pohjois-Karjalassa.

– Suhteessa asukasmäärään maakunnista Pohjois-Karjalassa käytettyjen autojen kauppaa käy eniten ihmisiä. Sieltä ladataan keskimääräisesti eniten autoilmoituksia ja kaikista postinumeroalueista autoja myytiin vuonna 2020 toiseksi eniten Joensuun keskustan pohjoisosassa. Siellä myytyjä autoja oli 408. Siellä myös tienattiin postinumeroalueista toiseksi eniten autoilla. 777 000 euroa yhteensä vuoden aikana, Tuomisto kertoo.

Maan suurimmista, yli 50 000 asukkaan, kunnista Tori Autot -palveluun ladataan asukasmäärään suhteutettuna eniten ilmoituksia Joensuusta.

Kuitenkin vaikka käytettyjen autojen kauppa on Pohjois-Karjalassa verrattain erittäin aktiivista ja Joensuu on siinä koko maan aktiivisimpia kuntia, maakuntatasolla Pohjois-Karjalassa käytettyjen autojen keskihinta on maan kolmanneksi matalin.

Turun keskustassa tienattiin yli miljoona

Yksittäisistä postinumeroalueista maan ylivoimainen käytettyjen autojen keisarikunta on Turun keskusta.

– Turun keskustan yksityishenkilöt tienasivat viime vuonna käytetyillä autoilla yli miljoona euroa. Erotus toiseksi rahakkaimpaan alueeseen Joensuun keskustan pohjoisosaan on 228 000 euroa. Turun keskustassa myös myytiin Suomen postinumeroalueista eniten käytettyjä autoja viime vuonna, 767 autoa. Siinäkin ero kakkoseen Joensuuhun on suuri: 359 autoa, Tuomisto avaa.

Turun keskustan selkeä korostuminen on yllättävää, sillä muualla Varsinais-Suomessa käytettyjen autojen kauppa ei ole erityisen vilkasta. Siellä myytiin viime vuonna kokonaismäärässä maakunnista neljänneksi eniten autoja ja tienattiin niillä yhteensä yli 8,6 miljoonaa euroa, mutta summasta siis yli miljoona muodostui yhdellä postinumeroalueella. Myytyjen autojen keskihinta oli Varsinais-Suomessa maakunnista kahdeksanneksi korkein, 1915 euroa.

Vähiten maksetaan Etelä-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä

Matalimmillaan käytettyjen autojen maakunnallinen keskihinta on Suomessa vajaat 1700 euroa.

– Maakunnista vähiten käytetyistä autoista maksetaan Etelä-Karjalassa. Siellä keskihinta oli viime vuonna 1662 euroa. Toiseksi vähiten Kanta-Hämeessä, jossa keskihinta oli 1699 euroa. Sen jälkeen tulevat Pohjois-Karjala 1719 euroa keskimäärin per auto, Kymenlaakso 1732 euroa ja Etelä-Savo 1751 euroa. Keskihinnat riippuvat tietysti monesta muuttujasta. Eniten varmaankin siitä, mitä on kaupan ja paljonko niistä pyydetään, Tuomisto toteaa.

Tori Autot uudistui

Tori Autot -palvelussa myyvät käytettyjä autoja myös yritykset. Autoliikkeiden myymien autojen profiili poikkeaa suuresti yksityishenkilöiden myymien autojen vastaavasta. Yritysten myymien käytettyjen autojen keskihinta oli viime vuonna 19 000 euroa.

– Tori Autot -palvelu on juuri uudistunut. Käyttäjälle on nyt aiempaa enemmän hakumahdollisuuksia, jotta 70 000 ilmoituksen jäsentely oman kiinnostuksen mukaan on yksityiskohtaisempaa. Samalla uudistui palvelun ulkoasu, Tuomisto päättää.

Kokonaisuutena Suomessa ostettiin viime vuoden aikana käytettynä 632 980 henkilöautoa ja 75 176 pakettiautoa. Käytettyjä autoja ostettiin 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Suomessa liikenteessä olevan henkilöautokannan keski-ikä on Liikenne- ja viestintäviraston mukaan noussut vuodesta 2008 saakka. Viime vuonna keski-ikä oli 12,5 vuotta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Poliisi: Viime vuonna kovat ylinopeudet kasvoivat 40 prosenttia

Tekijä
Clas von Bell
-
Poliisi9
Arkistokuva. Kuva: Poliisi.

Viime vuosi oli erittäin poikkeuksellinen myös liikenteessä, koska liikennemäärät vähenivät dramaattisesti koronapandemian takia.

– Tämä aiheutti haasteita poliisille, koska teillä oli enemmän tilaa. Osa kuljettajista, erityisesti nuorten miesten osa, käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja kovat ylinopeudet lisääntyivät noin 40 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna, toteaa poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksen tiedotteessa.

Hänen mukaansa toinen merkille pantava seikka viime vuodelta oli poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten lisääntyminen noin kymmenellä prosentilla siitäkin huolimatta, että poliisi luopui isoista puhallusratsioista koronan vuoksi.

Poliisin haaviin jäi viime vuonna 20 335 päihteiden vaikutuksen alaista kuljettajaa, kun vastaavasti vuonna 2019 yhteensä kiinni jäi 18 499 päihtynyttä kuljettajaa.

Eniten kasvua oli niin sanotuissa huumerattijuopumuksissa, joissa kasvua vuoteen 2019 verrattuna oli kolmannes (noin 33 prosenttia).

Liikennerikosten määrä kasvoi 20 prosenttia

Liikennerikosten määrä kasvoi viime vuonna viidenneksellä (noin 20 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna kokonaismäärän ollessa 131 247 liikennerikosta.

Maaliskuu oli ainoa kuukausi, jolloin rikoksia kirjattiin kuukausitasolla edellisvuotta vähemmän.

Huhtikuun jälkeen rikoksia ilmeni keskimäärin reilu neljännes (noin 26 prosenttia) enemmän jokseenkin tasaisesti eri kuukausina vuoden loppuun asti.

Uusi tieliikennelaki vähensi tieliikennerikkomusten määrää

Liikennerikkomusten määrät sen sijaan laskivat voimakkaasti viime vuonna. Tämä johtui siitä, että tieliikennelain uudistuttua 1.6.2020 poliisin liikennerikkomuksia koskevat menettelyt ja tilastointi muuttuivat.

– Aiemmin kokonaisrikollisuuteen ja liikennerikkomusten kokonaismäärään tilastoituneet, lievimmistä ylinopeuksista kirjoitetut rikesakot muuttuivat hallinnollisiksi liikennevirhemaksuiksi. Poliisin järjestelmät eivät ole toistaiseksi tuottaneet kattavia tilastoja liikennevirhemaksujen määrästä, Hannu Kautto selventää.

Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä menehtyi liikenteessä entistä enemmän

Liikennemäärien väheneminen ei valitettavasti ollut yhteydessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrään. Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 220 henkeä, mikä on 12 enemmän kuin vuonna 2019.

Tienkäyttäjäryhmiä vertailtaessa menehtyneiden jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät kasvoivat eniten edelliseen vuoteen verrattuna.

Poliisin tietoon tulleita loukkaantuneita oli 630 vähemmän kuin vuonna 2019. Tämä ei ole poikkeuksellista, koska loukkaantuneiden määrä on vähentynyt tasaisesti vuosi vuodelta. Tieliikenteen onnettomuuksissa loukkaantuneita oli viime vuonna yhteensä 4 344.

Rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui vuonna 2020 yhteensä 553 henkilöä (kasvoi 13 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna) ja päihdeonnettomuuksissa (jonkun osallisen kuljettajan tai jalankulkijan on todettu tai vahvoin perustein epäillään olleen onnettomuushetkellä muun päihteen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena) yhteensä 160 henkilöä (kasvoi neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna).

Poliisin liikennevalvonta lisääntyi

Poliisiylitarkastaja Hannu Kauton mukaan liikennevalvonnan osuus poliisin valvontaan käyttämästä työajasta on noin 40 prosenttia.

– Poliisi käytti kaikkeen liikenteenvalvontaan viime vuonna 483,5 henkilötyötuntia, mikä oli 2,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Erityisesti raskaan liikenteen valvontaan panostettiin ja siihen käytettiin viime vuonna noin 15 prosenttia enemmän työaikaa kuin vuonna 2019, Kautto kertoo.

Poliisiylitarkastaja Hannu Kauton mukaan liikenteenvalvonnan lisäämisen mahdollisti se, että koronapandemian takia isot yleisötilaisuudet peruttiin, eivätkä ne sitoneet poliiseja.

– Lisäksi terveysturvallisuuden ylläpitämiseksi tehdyt toimet pienensivät sairaspoistumaa, jolloin väkeä oli hyvin käytössä valvontaan, hän sanoo.

Vuoden 2021 painopisteet liikennevalvonnassa

Liikennevalvonnan painopistealueet ovat törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja rattijuopumukset.

Hannu Katon mukaan lisäksi valvontaa kohdennetaan erityisesti turvalaitteiden ja tarkkaavaisuutta häiritsevien tekijöiden valvontaan. Raskaan liikenteen valvontaa tehostetaan poliisilaitosrajat ylittävällä yhteistyöllä.

Teknologia vapauttaa voimavaroja muuhun valvontaan

Poliisin strategian mukaan poliisi panostaa teknologiseen kehitykseen liikennevalvonnassa.

– Pyrimme saamaan kuluvan vuoden aikana hankituksi uusia tarkkuusalkometrejä, jotka voidaan sijoittaa poliisiautoihin ja -veneisiin. Tämä vapauttaisi merkittävästi poliisin työaikaa, kun epäiltyä ei tarvitse kuljettaa poliisiasemalle puhaltamaan. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla tämän odotetaan vaikuttavan toimintavalmiusaikoihinkin suotuisasti, Hannu Kautto sanoo.

Hän myös korostaa, että automaattinen liikenteenvalvonta mahdollistaa osaltaan poliisin voimavarojen tehokkaan kohdentamisen muihin painopisteisiin samalla, kun muun muassa ajonopeuksia valvotaan tehokkaasti automaattisella kalustolla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autokanta vanhenee nyt poikkeuksellisen nopeasti!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Clas von Bell.

Uusien autojen kysyntä on jäämässä koronatilanteen takia myös lähikuukausina pitkän aikavälin keskimääräisiä lukemia vaisummaksi. Ensirekisteröintien väheneminen näkyy autokannan iän nopeana kasvuna, todetaan Autoalan tiedotteessa.

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä kasvoi viime vuonna jo 12,5 vuoteen.
Keski-ikä kasvoi noin 3,1 kuukaudella vuodesta 2019. Autokannan ns. suuret ikäluokat ovat vuosina 2005–2008 käyttöönotetut autot.

Joka viides autokannassa oleva henkilöauto on otettu käyttöön näinä vuosina.

Yli 15-vuotiaiden henkilöautojen määrä autokannassa kasvoi viime vuonna noin 60 000 autolla. Liikennekäytössä oli vuoden päättyessä noin 920 000 vähintään 15 vuotta vanhaa autoa.

Autokannan keski-ikä on kasvanut 2010-luvulla lähes kahdella vuodella, sillä ensirekisteröintien määrä on koko vuosikymmenen aikana jäänyt edellisiä vuosikymmeniä pienemmäksi.

Vuonna 2020 Suomessa ensirekisteröitiin vain 96 416 uutta henkilöautoa – tämä vastaa noin 3,5 prosenttia autokannasta.

– Autokannan keski-iän kasvun pysähtyminen edellyttäisi, että noin 5 prosenttia autokannasta vaihtuisi vuosittain uuteen. Tämä tarkoittaisi noin 140 000 henkilöauton vuosittaista ensirekisteröintimäärää ja nykyistä suurempaa kierrätettävien autojen määrää. 2010-luvulla ensirekisteröintien määrä ei kertaakaan kasvanut näin korkeaksi, vaan parhaimmillaan päästiin 126 000 henkilöautoon vuonna 2011, kertoo tiedotteessa toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

Suomeen tuotiin käytettyjä henkilöautoja viime vuonna noin 44 000, kun edellisenä vuonna tuonnin määrä oli 46 000. Käytettynä maahantuodut autot olivat keskimäärin 6,8-vuotiaita.

– Autokannan ikääntymiskehitys osoittaa selvästi, että käytettyjen autojen maahantuonti ei nuorenna autokantaa samalla tavalla kuin uusien autojen ensirekisteröinti. Käytettynä tuodut autot ovat usein suurikokoisia ja niiden käyttöikä keskimääräistä on pidempi sekä kilometrisuorite suuri. Kotimaisen uusien autojen kysynnän vauhdittamiseksi hankinnan verotusta tulisi määrätietoisesti keventää, kertoo tiedotteessa toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Henkilöautokannan ikääntyminen näkyy myös romutustilastoissa. Viime vuonna kierrätykseen palautuvan auton keski-ikä kasvoi 21,3 vuoteen, kun se edellisenä vuonna oli 21,0 vuotta.

Koronavuoden aikana liikennekäyttöön on otettu yhä vanhempia autoja. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä kasvoi viime vuonna noin 28 000 autolla noin 2,75 miljoonaan, eli noin yhdellä prosentilla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rekisteröinti: Tammikuu oli selvästi huonompi kuin vuosi sitten

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Uusia henkilöautoja rekisteröitiin tammikuussa yhteensä 9 373, joka on 13,2 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2020 tammikuussa. Koronatilanne söi viime vuonna uusien autojen tilauskantaa, mikä näkyy ensirekisteröinneissä vielä pitkään, todetaan Autoalan tiedotteessa.

Käytettyjen henkilöautojen kauppa oli tammikuussa viime vuotta hiljaisempaa. Käytettyjä henkilöautoja myytiin tammikuussa 46 089, joka on 8,6 prosenttia viime vuoden tammikuuta vähemmän.

Ladattavien hybridien osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä kasvoi viime vuonna noin 14 prosenttiin. Lataushybridien rekisteröintien kasvu jatkui tammikuussa: noin 19 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli ladattavia hybridejä.

Täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli tammikuussa 3,8 prosenttia, joka on hieman viime vuoden keskiarvoa (4,4 prosenttia) alempi. Muiden hybridien, eli ns. itselataavien täys- ja kevythybridien osuus kasvoi tammikuussa jo hieman yli 30 prosenttiin.

Pakettiautojen ja pienten kuorma-autojen ensirekisteröintien määrä kasvussa

Pakettiautoja ensirekisteröitiin tammikuussa yhteensä 1 303, joka on noin 2,3 prosenttia viime vuoden tammikuuta enemmän.

Pieniä alle 6 tonnin kuorma-autoja rekisteröitiin 83, joka on 6,4 prosenttia viime vuoden tammikuuta suurempi lukema.

Keskikokoisia 6–16 tonnin kuorma-autoja ensirekisteröitiin 27, joka on 12,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Pakettiautojen ja pienten kuorma-autojen kysyntä on toipunut koronatilanteesta henkilöautoja ja raskaita kuorma-autoja nopeammin.

Raskaiden kuorma-autojen ja linja-autojen kysyntä vielä selvästi pakkasella viime vuoteen nähden

Yli 16 tonnin kuorma-autoja ensirekisteröitiin tammikuussa 235, joka jää 10,6 prosenttia vuoden 2020 tammikuun määrästä.

Raskaimpien kuorma-autojen kysyntää on laskenut kuljetusten kokonaismäärän aleneminen viime vuoden aikana. Väyläviraston liikennemäärätilastojen mukaan raskaan liikenteen liikennemäärä oli päätieverkolla viime vuonna lähes 5 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019.

Uusia kuorma-autoja rekisteröitiin tammikuussa yhteensä 345, joka on 5,5 prosenttia viime vuoden tammikuuta vähemmän.

Uusia linja-autoja rekisteröitiin tammikuussa vain 12, joka on 65 prosenttia viime vuoden tammikuuta vähemmän. Koronatilanne on syönyt eniten uusien linja-autojen kysyntää, joka jäi viime vuonna noin puolet pienemmäksi kuin vuonna 2019.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kestilän kuolonkolarin poliisin tutkinta on edennyt

Tekijä
Clas von Bell
-
Poliisi9
Kuva: CvB.

Lauantaina aamulla 30.1.2021 kymmenen jälkeen sattui Kestilässä Vaalantiellä täysperävaunurekan ja henkilöauton yhteentörmäys, jossa menehtyi kolme ihmistä.

Tuntemattomasta syystä henkilöauto oli ajanut osin vastaantulevien kaistalla johtaen siihen, että autojen kuljettajanpuoleiset etukulmat törmäsivät toisiinsa.

Kolarissa menehtyi henkilöautoa kuljettanut mies ja nais- ja miesmatkustaja. Menehtyneistä kaksi oli Vaalasta ja yksi Oulusta.

Täysperävaunurekan kuljettaja ei loukkaantunut törmäyksessä.

Tapahtuma-aikaan oli lumipyry, tie oli liukas ja luminen. Muuta liikennettä ei ollut.

Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena henkilöauton kuljettajan laiminlyötyä liikenneturvallisuuden vaatiman väistämisvelvollisuuden, kahtena kuolemantuottamuksena ja kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.

Henkilöauton kuljettajan ajokunnosta saadaan tietoa oikeuskemiallisen tutkimuksen valmistuttua.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Uudistuneen Hyundai Kona Electricin myynti alkanut — lähtöhinta runsaat 35 000 €

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Hyundai.

Hyundain täyssähköinen SUV-malli Kona Electric uudistuu. Malli sai ensiesittelynsä vuonna 2018, ja kahdessa vuodessa on myyty maailmanlaajuisesti yli 120 000 Kona Electriciä, joista yli 53 000 on myyty Euroopassa, todetaan Hyundain tiedotteessa.

Nyt Hyundai Kona Electric on saanut muotoilupäivityksiä, jotka antavat sille uuden raikkaan ilmeen. Lisäksi uutuus tarjoaa aiempaakin kattavammat turvallisuusjärjestelmät ja päivitetyn teknologiapaketin, joka tuo mukanaan mm. odotetun Bluelink-älypuhelinsovelluksen.

Kona Electric -tuoteperhe on saanut myös uuden Fresh-varustetason, jonka kattavaan vakiovarustelistaan kuuluvat mm. Smart key -älyavain, lämmitettävä ohjauspyörä, peruutuskamera sekä runsaasti mukavuus- ja turvallisuusvarusteita.

Maaliskuussa 2020 Hyundai aloitti Kona Electricin tuotannon Euroopan tehtaallaan Tšekissä. Lyhyemmät toimitusmatkat eurooppalaisille asiakkaille ovat tarjonneet mahdollisuuden lyhentää merkittävästi myös uusien sähköautojen toimitusaikoja. Uuden Kona Electricin myötä kaikki Suomeen tuotavat sähkö-Konat valmistetaan jatkossa Tšekin tehtaalla.

Kaksi akkuversiota

Comfort ja Style -varustetasoissa on nyt vakiovarusteena kolmivaihelataus, molemmissa akkuversioissa. Fresh-varustetasoon kolmivaihelataus on saatavilla lisävarusteena.
Kolmivaihelatauksella saavutetaan erityisesti kotilatauksessa merkittävä etu, kun sulakevaatimus pienenee ja latausnopeus kasvaa aiemmasta.

Hyundai Kona Electric on saatavilla kahdella vaihtoehtoisella akkuversiolla, 39,2 kWh (136 hv / 100 kW) tai 64 kWh (204 hv / 150 kW). Suuremmalla akustolla auto kiihtyy 7,9 sekunnissa 100 km/h, pienemmällä 9,9 sekunnissa. Molemmat versiot tarjoavat 395 Nm:n vääntömomentin.

Kona Electricin suuremmalla akkuversiolla pääsee kaupunkiajossa jopa 660 km, yhdistetty toimintamatka on 484 km. 39,2 kWh:n akkuversiolla vastaavat lukemat ovat 435 km ja 305 km. Tiedot on ilmoitettu WLTP-mittaustavan mukaan.

Kona Electric 64 kWh -versioon saa vetokoukun. Vetomassa on vain 300 kg, joten tämä varuste on tarkoitettu ensisijaisesti vetokoukkuun asennettavaa polkupyörätelinettä varten. Sähkö-Konan kattokaiteet kantavat 80 kg painon.

Kona Electricin suljettu etusäleikkö on saanut uuden ilmeen. Uudet päiväajovalot ovat led-tekniikalla.

Uudet, terävämuotoisemmat ajovalot ulottuvat auton sivulle, ja ne on nyt toteutettu Multifaceted reflector (MFR) -heijastintekniikan avulla.

Pystysuorat ilmanottoaukot pyöränkaarien edessä parantavat auton aerodynamiikkaa ja minimoivat tärinää.

Auton takapuskuri on uusittu ja takavalot on venytetty vaakasuoraan. Uusi Kona Electric on 25 millimetriä edellistä malliversiota pidempi. Kona Electric on saanut myös uusia ulkovärivaihtoehtoja ja 17 tuuman kevytmetallivanteet vakiovarusteeksi koko mallistoon.

Kuva: Hyundai.

Digitaalinen mittaristo

Uusi Hyundai Kona Electric on saanut uuden 10,25 tuumaisen digitaalisen mittariston.
Tietoviihdejärjestelmän näyttö on Style-versiossa edellisestä malliversiosta tuttu 10,25 tuuman kokoinen ja tarjoaa tämän päivän kuluttajaa palvelevat multimedia- ja mukavuusominaisuudet: Hyundai Live -palvelut, Android Auto- ja Apple CarPlay -valmiudet sekä lisäksi nyt myös Bluelink-telematiikkapalvelun. Fresh- ja Comfort-varustetasoissa on uusi kahdeksan tuuman värikosketusnäyttö.

Hyundain Bluelink-älypuhelinsovelluksen avulla auton tietoja voi tarkastella ja toimintoja käyttää myös etänä matkapuhelimesta.

Sovellus näyttää auton jäljellä olevan toimintamatkan ja akun varaustilan sekä latausajan, kun auto on kytkettynä julkiseen tai yksityiseen latauspisteeseen.

Bluelink-sovelluksesta voi käyttää myös edistynyttä akunhallintajärjestelmää latausajan valitsemisessa ja valita omaan aikatauluun tai budjettiin sopivan latausajan käyttämällä sähköä silloin, kun se on edullisinta. Muihin Bluelink-järjestelmän etuihin voit tutustua täällä.

Latauksen etähallinnan ansiosta toiminnon voi ajoittaa älypuhelimesta vain napin painalluksella.

Kylmempinä kuukausina voidaan ajastaa, milloin auto halutaan esilämmittää. Auton tulee tällöin olla kytkettynä virtalähteeseen.

Esilämmitys tuo paitsi lisämukavuutta matkustajille, myös säästää akkua, jota muuten tarvittaisiin ajoneuvon lämmittämiseen tien päällä. Ajastus voidaan kytkeä päälle autosta tai käyttäen Bluelink-järjestelmän etähallintaa.

Matkustamo on saanut myös uuden Ambient-valaistuksen, joka valaisee kuljettajan ja matkustajan jalkatilat.

Uusittu turvallisuuspaketti

Lisää mielenrauhaa tarjoilee uusittu Hyundai SmartSense -turvallisuuspaketti. Uusi Hyundai Kona Electric varoittaa takaa risteävästä liikenteestä, mikä vähentää törmäysriskiä esimerkiksi pysäköintiruudusta ajokaistalle peruutettaessa.

Katvealueen törmäyksen välttämiseksi varoitusjärjestelmä ei pelkästään varoita kuljettajaa, vaan tarvittaessa myös jarruttaa törmäyksen välttämiseksi.

Liikkeellelähtöilmoitus huomauttaa kuljettajalle, kun edessä oleva ajoneuvo alkaa liikkua ja kuljettajan reaktio liikennevirran liikkumiseen myöhästyy esimerkiksi liikennevaloissa.
Uusia turvallisuusjärjestelmiä Kona Electricissä ovat myös Safe Exit Warning (SEW) ja Rear Seat Alert (RSA), joista ensimmäinen varoittaa matkustajia, jos autosta poistuminen ei vielä ole turvallista muun liikenteen vuoksi.

Jälkimmäinen toiminto tunnistaa, onko takaovet avattu ennen liikkeelle lähtöä. Järjestelmä muistuttaa mahdollisesta takamatkustajasta autosta poistuttaessa.

Lisäksi uudessa Kona Electricissä on myös eCall-hätäpuhelutoiminto. Järjestelmä soittaa automaattisesti hätäkeskukseen, jos turvatyynyt ovat lauenneet tai eCall-painiketta painetaan.

Uuden Hyundai Kona Electricin myynti alkoi Suomessa 1.2.2021. Hinnat alkaen 35 390 euroa (Hyundai Kona Electric 39 kWh 136 hv Fresh MY21).

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

1...1 4421 4431 444...2 729Sivu 1 443 / 2 729