Autotoday 10 vuotta sitten: ”Vetyajoneuvojen testaus- ja tankkausverkosto Pohjoismaihin”

Vetyasemaverkosto 2008. Vihreät toimivat, keltaiset olivat rakenteilla ja punaiset olivat vasta selvitysvaiheessa.

Aina ei kaikki etene suunnitellusti. Näin on asian laita muun muassa vetyautoilun, eli polttokennoautoilun osalta.

Kymmenen vuotta sitten oli suuret suunnitelmat, mutta vielä maailman vetyautoilu ei ole saanut tuulta siipiensä alle. Ohessa kuva kymmenen vuoden takaa ja toisena kuva tällä hetkellä.

Uudessa kartassa vihreät ovat toimivia vetyasemia, keltaiset suunniteltuja ja harmaat entisiä.

Kuva: H2stations.org

Vetyajoneuvojen testaus- ja tankkausverkosto Pohjoismaihin

Pohjoismaat ovat aktiivisesti mukana polttokenno- ja vetyteknologian kehitystyössä. Tavoitteena on rakentaa viidessä vuodessa riittävä vedyntankkausverkosto ja siihen liittyvä infrastruktuuri Bergen-Stavanger-Oslo-Göteborg-Kööpenhamina-Jyllanti -tieosuudelle.

Pohjoismaat ovat aktiivisesti mukana polttokenno- ja vetyteknologian kehitystyössä, ja Scandinavian Hydrogen Highway Partnership (SHHP) -demonstraatioympäristö on esimerkki hyvästä yhteistyöstä.

SHHP:n tavoitteena on rakentaa viidessä vuodessa riittävä vedyntankkausverkosto ja siihen liittyvä infrastruktuuri Bergen-Stavanger-Oslo-Göteborg-Kööpenhamina-Jyllanti -tieosuudelle. Ensimmäiset tankkausasemat ovat jo käytössä.

Katso tästä muut Autotodayssa 10 vuotta sitten -jutut.

Tavoitteena on luoda edellytykset testata tässä ympäristössä vetykäyttöisiä ajoneuvoja ja työkoneita. Vastaavia asemaverkostoja on jo luotu muun muassa Kaliforniaan ja Tokion lähialueille.

SHHP-hankkeissa on mukana yrityksiä, toimialajärjestöjä, tutkimuslaitoksia ja alueellisia toimijoita kaikista Pohjoismaista. Yrityksistä ovat mukana muun muassa StatoilHydro, Icelandic New Energy ja H2Logic. Hankkeita rahoittavat osaltaan myös Nordic Energy Research ja Nordic Innovation Center.

Useat suuret autovalmistajat ovat jo kehittäneet vetykäyttöisiä ajoneuvoja ja niitä on myös testattu eri puolilla maailmaa. Toistaiseksi nämä ovat vielä liian kalliita laajamittaiseen käyttöön, mutta teknologisen kehityksen myötä vetyautojen hinnat tulevat merkittävästi laskemaan seuraavien vuosikymmenien kuluessa.

Infrastruktuuri maksaa paljon

Vedyn tankkaukseen, kuljetukseen ja varastointiin liittyvän infrastruktuurin rakentaminen vaatii kuitenkin vielä isoja investointeja. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota turvallisuuteen, vaikka tutkijoiden mukaan vety ei ole sen vaarallisempi polttoaine kuin bensiinikään. Kun nämä asiat on ratkaistu, voidaan odottaa vetyteknologian varsinaista läpimurtoa.

Vetyteknologian kehittämistä ohjaa kolme perustekijää: energian saannin luotettavuus, ilmastomuutos ja teollisuuden kilpailukyky. Vetyautojen etuina ovat päästöttömyys ja useiden vaihtoehtoisten uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuus. Vetyautojen etuna on myös nykyautoja hiljaisempi käynti.

Kohtuuhintaisten, luotettavien ja turvallisten vetyajoneuvojen markkinoille tulo edellyttää intensiivistä kehitystyötä ja erilaisten ratkaisujen testausta todellista käyttöä vastaavissa demonstraatioympäristöissä. Vety- ja polttokennotutkimukseen ovat tässä tarkoituksessa panostaneet kasvavasti muun muassa Yhdysvallat, Kanada, Japani ja EU.

Polttokenno- ja vetyteknologia nähdään Euroopassa strategisesti tärkeänä tulevaisuuden teknologiana ja sen kehityksen vauhdittamiseen on siksi hiljattain kehitetty uusia instrumentteja ja suunnattu myös merkittäviä resursseja.

Juttu oli Autotodayssa 2.12.2008

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN PÄIVITTÄINEN UUTISKIRJE //

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here