Koti Blogi Sivu 977

Poliisi kehuu mopoilijoiden vanhempia!

Arkistokuva. Kuva: CvB

Mopomiitit ja kaahaaminen nousivat kesäisessä liikenteenvalvonnassa esiin Länsi-Uudellamaalla. Vaikka jotkin nuoret haksahtavat rikkeisiin, on sekä nuorten että heidän vanhempiensa kanssa asiointi useimmiten sujuvaa.

Poliisi on usein tekemisissä nuorten kanssa liikenteessä. Nuoret ovat tietenkin yksilöitä, joista suurin osa pyrkii toimimaan yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Niin sanotuilla ”nuorisokulkuneuvoilla” liikkuvia yhdistää kuitenkin usein muutama tekijä: 14-20 vuoden ikä, tarve liikkua ja aktiivinen ajoneuvoharrastus.

Alla oleva kulkupeli voi olla esimerkiksi mopo, kevytmoottoripyörä, traktorimönkijä, henkilöauto tai moottoripyörä.

Kesäisin ilmiöksi nousevat erilaiset mopomiitit. Nämä voivat olla muutaman mopoilijan kokoontumisia, joita tapahtuu Länsi-Uudellamaalla lähes joka ilta. Toisaalta ne voivat tarkoittaa useamman sadan mopon kokoontumisia, joihin törmätään noin kerran kuussa.

Poliisi seuraa kansalaisten valvontapyyntöjä

Kokoontumisista ja yksittäisistäkin mopoilijoista lähtevä melu häiritsee alueen asukkaita.

– Tämä on hyvin ymmärrettävää etenkin, jos pakoputkiin on tehty muutoksia ja samaa kadunpätkää ajellaan edestakaisin. Poliisille tuleekin paljon valvontapyyntöjä kesäisin, kertoo komisario Hannu Kontola.

Poliisi seuraa kansalaisilta tulleita valvontapyyntöjä aktiivisesti. Valvontapyynnöt syötetään valvontapyyntöluetteloihin, joista partiot niitä käyvät tarkastamassa mahdollisuuksiensa mukaan.

Lue tästä muita mopoilujuttuja.

Poliisi pyrkii olemaan mukana nuorten kokoontumisissa ja ennalta estämään onnettomuuksia ja häiriöitä läsnäolollaan.

Poliisin toiveena on, että etenkin isommista kokoontumisista ilmoitettaisiin poliisille hyvissä ajoin, jolloin pelisäännöistä voitaisiin sopia etukäteen. Näin kokoontumisista pystyttäisiin rakentamaan kaikille mahdollisimman turvallinen tapahtuma, jossa häiriöt jäisivät pieniksi.

Sosiaalinen paine muuttaa käytöstä, mutta kahden kesken nuoret ovat ystävällisiä

Sanotaan, että ”joukossa tyhmyys tiivistyy”. Kaksitahtibensan lisäksi mopomiiteissä höyryävät hormonit ja nuorten näyttämisen ja esiintymisen halu näkyy ja kuuluu.

Poliisi pääsee usein todistamaan, kuinka kaverin läsnä ollessa nuoren käyttäytymiseen tulee uusia kierroksia. Sosiaalinen paine saa nuoren esiintymään. Ajoittain poliisia myös yritetään provosoida takaa-ajoon.

Kahden kesken nuoret ovat kuitenkin poliisia kohtaan pääsääntöisesti hyvin asiallisia. Vuorovaikutus on sujuvaa, aitoa ja mukavaa.

– Ajoittain poliisin kanssa saatetaan yrittää kinata, mutta yleensä päästään yhteisymmärrykseen, kun nuori huomaa, että poliisilla on ajoneuvojen tekninen puoli hallussa, toteaa Kontola.

Luottamusta täytyy harjoitella

Osa poliisin tapaamista nuorista sumuttaa vanhempiaan liittyen vapaa-ajanviettoonsa. Tämä paljastuu silloin, kun poliisi on suoraan yhteydessä vanhempiin.

– Toisinaan niin sanotusti pihapyöräksi ostetulla menopelillä onkin lähdetty liikenteeseen tai nuori on muualla, kuin mistä ollaan sovittu, kertoo Kontola.

Jos poliisin seurassa käyttäytyminen on yhdenlaista ja kavereiden edessä toista, vanhempien edessä käytös saa vielä uuden vivahteen. Asioiden selvittäminen vanhempien kanssa on usein merkittävämpi asia nuorelle kuin poliisin määräämä seuraamus, kuten sakko.

Vaikka vanhemmat saattavat olla hyvin yllättyneitä ja pettyneitä omaan junioriinsa, yleensä he ymmärtävät, että vastuuta ja luottamustakin tulee harjoitella.

Useimpien vanhempien asenne poliisia kohtaan on hyvä

Useimmiten vanhemmat ovat kiitollisia poliisin valvonnasta ja asiallisia tilanteessa, jossa poliisi selvittelee nuoren toimintaa. Toisinaan poliisi kuitenkin kohtaa vanhempia, joiden mielestä oma lapsi ei koskaan tee mitään väärää.

Joissakin tapauksissa vanhemmat ovat jopa itse mukana virittämässä nuorensa menopeliä. Silloin vanhempi esimerkillään näyttää, että säännöistä ei tarvitse välittää.

– Vanhemman esimerkillä on suuri vaikutus nuoren liikenneasenteeseen. Vaikutus kantaa myös pitkälle tulevaisuuteen ja ajotapaan muillakin kulkuneuvoilla, kertoo Kontola.

Käyttäytymisen lisäksi myös ajopelin kunnon on oltava asianmukainen. Moni vanhempi ei itse asiassa tiedä, missä kunnossa lapsen mopo on. Alkukesän mopovalvonnassa puolet tarkastetuista mopoista ja moottoripyöristä oli niin heikossa kunnossa, tai kuljettajan ajokäytös niin huonoa, että sakko jouduttiin kirjoittamaan.

Tärkeää on myös yksinkertaisesti se, että vanhempi näyttää kiinnostuneisuutensa lapsen asioihin. Poliisi haluaakin kiittää vanhempia, jotka tekevät niin.

Pahimman ei pitäisi tapahtua, ennen kuin havahdutaan

Toistaiseksi Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella ei ole tapahtunut tänä vuonna yhtäkään kuolemaan johtanutta onnettomuutta mopoilla tai moottoripyörillä. Poliisin tekemien havaintojen mukaan ajokulttuuri on kuitenkin muuttunut huonompaan suuntaan riskinottamisen ja temppuilun ihannoinnin suhteen.

Hyvä tuuri ei jatku ikuisesti. Ennen kuin pahin mahdollinen sattuu, tulisi valintoja liikenteessä harkita etukäteen. Kontola toteaa, että suurin vakavan onnettomuuden riski mopolla ja moottoripyörällä liittyy keulimiseen ja ylinopeudella ajamiseen risteysalueella taajamassa.

– Autoilijan mahdollisuus havaita keuliva mopoilija varsinkin pimeän aikaan on hyvin rajallinen. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että keuliessa ajovalo osoittaa ylöspäin.

Mopolla keuliessa on sen jarruttaminen ja muu hallinta on käytännössä olematonta. Tällöin auton kääntyessä risteyksestä eteen on onnettomuuden riski erittäin korkea.

Poliisi toivookin nuorilta harkintaa ja vanhemmilta kiinnostusta lapsensa ajoharrastusta kohtaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kovaa ajanut raitiovaunun kuljettaja ei päästänyt jalankulkijoita kulkemaan suojatiellä vaan painoi torvea!

Arkistokuva. Kuva: Poliisi

Poliisin tehostetun suojatievalvonnan tulokset osoittavat, etteivät monet ajoneuvoilla liikkuvat kuljettajat ole tarpeeksi tarkkaavaisia suojateiden läheisyydessä eivätkä tiedosta tai välitä velvollisuudestaan noudattaa erityistä varovaisuutta lähestyessään suojatietä

– Lukuisat kuljettajat laiminlöivät esteettömän kulun antamisen jalankulkijoille, sekä ohittivat suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon pysähtymättä, poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta sanoo.

Suojattomien tienkäyttäjien turvallisuuden parantamiseksi tähtäävässä teemassa valvottiin tehostetusti kahden viikon ajan suojateiden turvallisuutta, erityisesti niin sanottujen suojatiesääntöjen noudattamista.

Valvontaviikkojen aikana määrättiin moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajille 589 maksuseuraamusta eriasteisista suojatiesääntöjen laiminlyönneistä.

Esteettömän kulun laiminlyönti toi sakkoja autoilijoille

Valvontaa suunnattiin pääasiassa moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajiin ja heidän liikennekäyttäytymiseensä suojateillä.

– Poliisi joutui valvontaviikkojen aikana puuttumaan kaikkien tienkäyttäjäryhmien toimintaan, poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta kertoo.

Eniten sanktioita määrättiin moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajille esteettömän kulun antamatta jättämisestä jalankulkijoille, yhteensä 331 kappaletta.

Katso tästä muita juttuja suojatievalvonnoista.

Toiseksi eniten sanktioitiin niin sanotusta giljotiinista 117 sakkoa, jossa ajoneuvolla ohitetaan suojatien eteen pysähtynyt ajoneuvo pysähtymättä.

Autoilijoille annettiin lisäksi yhteensä 141 liikennevirhemaksua ja sakkoa muista suojatiesääntöjen rikkomisista.

Sakkoja myös raitiovaunun kuljettajalle

Helsingissä raitiovaunu lähestyi suurehkolla nopeudella raitiovaunupysäkkiä, jota edeltävällä valo-ohjaamattomalla suojatiellä oli jalankulkijoita. Raitiovaunun kuljettaja ei hidastanut eikä antanut jalankulkijoille esteetöntä kulkua, vaan soitti torvea, jonka seurauksena jalankulkijat joutuivat väistämään raitiovaunua.

Tästä seuraamuksena oli sakko raitiovaununkuljettajalle.

Polkupyöräilijöille ja kevyiden sähköajoneuvojen kuljettajille annettiin 188 huomautusta ja 65 liikennevirhemaksua suojatiesääntöjen laiminlyönneistä.

Jalankulkijat syyllistyivät huomautuksen tai liikennevirhemaksun arvoisesti päin punaista valoa kävelemiseen 68 kertaa.

Pysäköintivirhemaksuja määrättiin 53 kappaletta lähinnä liian lähelle suojatietä pysäköinnistä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Dieselkuorma-auton muuttaminen sähkökäyttöiseksi on nyt testausvaiheessa

TAMK toimii Stara eRetrofit-hankkeen toteuttavana tekijänä, joka on hoitanut kaikki kuorma-auton sähköiseen voimalinjaan liittyvät kytkennät ja muut mekaaniset asennukset. Kuvassa projektityöntekijät Toni Markkula (vas.) ja Tuomo Leppäkoski. Kuva: Emmi Suominen.

Stara eRetrofit -hankkeessa on selvitetty Helsingin kaupungin liikelaitos Staran ajoneuvokaluston sähköistämisen mahdollisuudet ja vaikutukset operatiiviselle toiminnalle.

TAMKin rooli hankkeessa on ollut muuttaa aurauskäyttöön tarkoitettu dieselkuorma-auto sähköiseksi, mitä ei ole Suomessa koskaan aiemmin tehty.

Hankkeen avulla selvitetään ajoneuvon sähköistämisen kokonaiskustannukset sen elinkaaren aikana sekä mahdollisuudet edistää sähköistettyyn hyötyajoneuvokalustoon siirtymistä.

Lue myös tämä: Seitsemän vuotta vanha dieselkuorma-auto muutetaan sähköiseksi

Sähköinen kuorma-auto on nyt valmistunut testausvaiheeseen. Testauksessa varmistetaan, että sähköinen voimalinja toimii halutulla tavalla ja sähköiseksi muutetut apujärjestelmät toimivat normaalisti ja kokonaisuutena. Kuorma-auton lopulliset testit aurauskäytössä Helsingissä suorittaa Stara.

Hankkeen taustalla on Helsingin tavoite olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Kokonaisuudesta vastaa innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki, joka ohjaa hankkeen toimintaa ja antaa tukea sekä teknisissä että hallinnollisissa kysymyksissä.

– Hankkeessa on riittänyt teknisiä haasteita, joiden ylittäminen on ollut aikaa vievää ja lisäresurssia vaativaa. Yhteistyö on kuitenkin ollut tuloksellista ja vahvistanut kaikkien osapuolten osaamista sekä teknistä kyvykkyyttä sähköistysprojektin toteuttamiseksi, kertoo projektipäällikkö Shabnam Farahmand Forum Virium Helsingistä.

Monen tekijän haastava projekti

Stara on poistanut kuorma-autosta dieselmoottorin ja polttoainetankit. TAMK toimii hankkeen toteuttavana tekijänä, joka on hoitanut kaikki kuorma-auton sähköiseen voimalinjaan liittyvät kytkennät ja muut mekaaniset asennukset.

– TAMKissa olemme asettaneet autoon sähkömoottorin ja akuston. Meidän on täytynyt muuttaa myös apulaitteistoja sähköisiksi ja kehittää akuston ja moottorin hallintaa, projektityöntekijä Tuomo Leppäkoski Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo.

– Ennen tätä kaikkea Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt simulointeja ja niiden pohjalta moottorin ja akuston mitoitusta. Hanke on siis ollut erittäin monipuolinen ja haastava, ja siinä on tehty laajaa työelämä-, yritys- ja oppilasyhteistyötä, teollisuusteknologian osaamispäällikkö Aija Paananen Tampereen ammattikorkeakoulusta toteaa.

TAMK on jo aiemmin kehittänyt raskaan sähköisen kaluston toiminnan seurantaan IoT-alustan (Internet of Things), jota hyödynnetään myös sähköiseksi muutetussa kuorma-autossa. Järjestelmä seuraa reaaliaikaisesti esimerkiksi auton sijaintia, nopeutta, käytettävää tehoa ja akkukapasiteettia. Datan pohjalta tehtävä analyysi antaa tietoa kuorma-auton energiankulutuksesta eri tilanteissa.

Auton muuttaminen sähköiseksi on kestävä vaihtoehto

Kun ajoneuvoon tehdään esimerkiksi rakennemuutoksia, sille vaaditaan muutoskatsastus. Sähköiseksi muutettu dieselkuorma-auto tuo mukanaan haasteen, sillä Suomessa ei ole vielä koskaan tehty muutoskatsastusta vastaavalle hyötyajoneuvolle.

– Hyötyajoneuvojen kohdalla on paljon tärkeitä vaatimuksia, jotka katsastajan on ymmärrettävä. Tulevaisuudessa olisi hienoa nähdä uusille ja älykkäille ratkaisuille rohkeasti avoimia muutoskatsastajia, jotta kestävää ja sähköistyvää liikennettä voidaan edistää, Paananen toivoo.

Hanke on yhdistänyt monen alan osaamista. TAMKin teollisuusteknologian osaamisyksikkö on kiinnostunut tekemään sähköisen liikenteen projekteja jatkossakin. Myös TAMKin autotekniikan koulutus on hyötynyt hankkeesta, sillä sen puitteissa on tehty useita opinnäytetöitä ja suoritettu useita harjoitteluja.

Leppäkosken mukaan riippuu EU-tason direktiiveistä, kuinka nopeasti dieselkuorma-autojen muuttaminen sähköisiksi yleistyy laajemmin Suomessa.

– Isot autofirmat tietysti valmistavat sähköautoja suoraan liukuhihnalta. Järkevintä olisi, että käytetään vanhojen autojen runkoja hyödyksi ja muutetaan autot sähkökäyttöisiksi. Tällainen toiminta pidentää autojen käyttöikää ja on näin ollen kestävämpi vaihtoehto.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Autoliitto: Ajoharjoitteluratapakolle ei ole perusteita!

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Uusi ajokorttilakiesitys on tuomassa rataharjoittelupakon takaisin koulutusvaatimuksiin. Rataharjoittelulle ei ole esitetty tietoon- tai tutkimukseen pohjautuvia perusteita eikä sen vaikutuksia ajokortin hintaan ole selvitetty.

Ajokorttilaki uudistui kesällä 2018 ja nyt lakia ollaan taas muuttamassa. Neljä vuotta sitten voimaan tulleessa laissa annettiin enemmän painoarvoa osaamiselle kuin sille, missä ja miten asiat on opittu.

Esimerkiksi teoriaopetukseen tuli huomattavasti aiempaa enemmän joustoa ja ajokortin saaminen poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana helpottui. Myös velvollisuus antaa osa ajo-opetuksesta ajoharjoitteluradalla poistui.

Lue tästä muita juttuja ajokorttilaista.

Traficomin julkaiseman seurantatutkimuksen mukaan positiivinen liikenneturvallisuuskehitys on jatkunut nykyisen ajokorttilain voimaantulon jälkeen, vaikka toisenlaisiakin johtopäätöksiä on julkisuudessa esitetty.

Erityisesti 17-vuotiaiden ajokortillisten onnettomuudet ovat olleet pitkään keskustelun keskiössä. Tutkimuksen mukaan 17-vuotiaiden todennäköisyys joutua onnettomuuteen oli kuitenkin ajokorttilain uudistuksen jälkeen alemmalla tasolla kuin 18–19-vuotiailla ennen uudistusta.

– Yleistä mielikuvaa ohjaa helposti muun muassa se, että kun alaikäinen joutuu onnettomuuteen, ikä on lähes poikkeuksetta mainittu uutisotsikoissa. On hyvä, että asiasta on nyt tutkittua tietoa, johon päättäjien pitää päätöksensä perustaa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Vaikka 2018 poistunut ajoratapakko ei ole Traficomin tutkimuksen mukaan lisännyt uusien ajokortillisten onnettomuusriskiä, niin nyt valmisteilla olevassa ajokorttilakiesityksessä esitetään, että osa kuljettajaopetuksesta pitäisi taas antaa ajoharjoitteluradalla, jos radalle on pääasiallisen opetuspaikkakunnan keskustasta enintään 80 kilometrin matka.

– Kilometriraja asettaa ajokorttia suorittavat täysin eriarvoiseen asemaan. Todennäköisesti suistumisonnettomuuksia tapahtuu juuri niillä syrjäisemmillä seuduilla, missä ei ratapakkoa olisi. Yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella ratavaatimus ei voi olla siitä kiinni, missä ratatoimijoita sattuu milloinkin olemaan tai missä ajokorttia suorittava sattuu kulloinkin asumaan, Nieminen sanoo.

– Vaatimuksen kohdentamisen tulee perustua liikenneturvallisuuden kannalta merkityksellisiin perusteisiin, mutta nyt niitä ei ole edes selvitetty.

Toinen ongelma on ratojen kunto ja taloudellinen tilanne. Pääosin 1980-luvulla rakennettujen ajoharjoitteluratojen ongelma on se, että niissä vallitsevat olosuhteet eivät sovellu nykyaikaisilla turvajärjestelmillä varustetulla autoilla tapahtuvaan kouluttamiseen.

Ratoja omistavien yhtiöiden ja yhdistysten talous on ollut kovilla viime vuosina ja tästä syystä radoille on kertynyt paljon investointivelkaa, mikä johtanee merkittäviin ratamaksujen korotuksiin tulevina vuosina. Osa radoista on kokonaan lakkautettu.

– Suurimmalla osalla yhä toiminnassa olevista ajoharjoitteluradoista on alueellinen monopoliasema. Lopullisia vaikutuksia ajokortin suorittamisen kokonaiskustannuksiin voidaan vain arvailla, koska tätä asiaa ei ole lainkaan selvitetty lakiesitystä varten, Nieminen kertoo.

Traficomin ajokorttilain seurantatutkimus ei osoita mitään perusteita sille, että ajoharjoitteluratapakosta olisi hyötyä liikenneturvallisuudelle, vaan esitys on puhtaasti poliittinen ratkaisu.

– Uuden tutkimuksenkin valossa pakosta tulisi luopua ja simulaattoriopetus pitäisi pitää jatkossakin kaikkien kuljettajatutkintoa suorittavien vaihtoehtona. Esityksestä pitäisi nyt luopua tai siirtää se jatkovalmisteluun, jolloin selvitetään perusteellisesti muutoksen vaikutukset yhdenvertaisuuteen, liikenneturvallisuuteen ja ajokortin hintaan, Nieminen painottaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisi tarkasti 48 hevoskuljetusta Espoossa

Arkistokuva. Kuva: Liikenneturva.

Länsi-Uudenmaan poliisi tarkasti viikonlopun valvonnassa niin autoja kuin hevoskuljetuksiakin.

Poliisin partiot tekivät 2.-4.9. tarkastuksia Vermon ravikeskuksen läheisyydessä. Sen aikana tarkastettiin 48 hevoskuljetusta, joista suurimmalla osalla olivat asiat kunnossa.

Katso tästä muita juttuja hevosista.

Yksi kuljettaja ajoi kortitta ja yksi kuorma-auto oli poistettu liikenteestä.

Lisäksi poliisi tapasi muutaman katsastamattoman ajoneuvon.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mercedes-Benzin T-sarja on hinnoiteltu

Kuva: Mercedes-Benz.

Syyskauden aluksi Suomessa esiteltävä Mercedes-Benzin T-sarja osoittaa, mitä tila-auton ominaisuuksilta ja varustelulta voi odottaa 2020-luvulla.

T-sarjaan on tarjolla kaksi bensiini- ja kaksi dieselmoottorivaihtoehtoa L1-koripituudella (pituus 4498 ja akseliväli 2716 mm).

Pidempi, 7-paikkainen T-sarja täydentää mallistoa ensi keväänä.

Katso myös tämä: Tällainen on syksyllä Suomeen tuleva Mercedes-Benzin T-sarjan auto

Runsaaseen vakiovarusteluun kuuluvat esimerkiksi täysautomaattinen Thermotronic-ilmastointi, LED High Performance -ajovalot, tunnelmavalaistus, MBUX-multimediajärjestelmä, peruutuskamera, istuinten Artico/Microcut-osanahkaverhoilu, aktiiviset kaista- ja jarrutusavustimet sekä mäkilähtö- ja sivutuuliavustimet. Lisäksi autoissa on vakiona perävaunun vakautusjärjestelmä.

T-sarjan vakiovärejä on neljä ja metallivärejä (lisävaruste) kuusi, uusina rubelliininpunainen ja kavansiitinsininen.

T-sarjan hinnat alkavat 160 d -mallin 37 130:stä ja bensiinikäyttöisen 160-mallin 37 324 eurosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Poliisi löysi kellarivarastosta suuren määrän varastettuja polkupyöriä

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell

Poliisi löysi Vaasassa kellarivarastosta kymmeniä pyöriä ja sähköpyöriä, joiden epäillään olevan varastettuja.

Lisäksi löydettiin varastetuksi ilmoitettu sähkömopo.

Poliisi ei ole vielä saanut kiinni henkilöä, jota epäillään omaisuuden varastamisesta mutta hänen henkilöllisyytensä on tiedossa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rekisteröinti: Katso tästä suomalaisten alkuvuoden henkilöautojen 30 suosikkimallia!

Toyota Corolla on edelleen selvästi suosituin henkilöautomalli Suomessa. Alkuvuonna on saatu reksiteriin 3 350 Corollaa, kun kakkosena oleva Toyota Yaris on jäänyt alle 2 000 autoa.

Kolmanneksi suosituin malli on myös Toyota, Toyota RAV4. Näitä malleja on rekisteröity runsaat 1 500.

Katso tästä muut henkilöautojen rekisteröintijutut.

Neljännellä sijalla on ensimmäinen ei-Toyota. Kyse on kestosuosikista Nissan Qashqaista, jota on rekisteröity vajaa 1 400.

Viidennellä sijalla on taas Toyota, Toyota C-HR. Näitäkin Toyota-malleja on rekisteröity yli 1 330 autoa.

Seuraavina tulevat Volvo XC60 (1 308), Kia Ceed (1 303), Toyota Yaris Cross (1 176), Škoda Octavia (1 137) ja kymmenentenä Volvo XC40 (1 003).

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Konsta Lappalaiselle luokkavoitto GT World Challenge Hockenheimin kilpailusta

Konsta Lappalalinen, nro 14. Kuva: Emil Frey Racing.

Kuluvalla kilpailukaudella kansainvälisen GT-autourheilun kärkikuljettajaksi noussut espoolainen Konsta Lappalainen jatkoi hurmoksellista tulostehtailua Saksan Hockenheimringillä ajetussa GT World Challenge Endurance -ratasarjan neljännessä osakilpailussa.

Kolmen tunnin mittaisen kilpailun yleiskilpailun seitsemännen ja samalla Silver Cup luokkavoiton napannut suomalaiskuljettaja nousi samalla taisteluun sarjan hopeamitalista.

Itävaltalaisen Mick Wishoferin ja Etelä-Afrikkalaisen Stuart Whiten kanssa ajovuoron jakanut Konsta Lappalainen avasi kilpailuviikonlopun yleiskilpailun seitsemänneksi nopeimmalla ajalla.

Katso tästä muita juttuja GT World Challenge Endurance -kilpasarjasta.

Lappalainen ajoi ensimmäisen tunnin ja hän pystyi nostamaan autokuntansa yleiskilpailun neljännelle sijalle. Kun omilla ajovuoroillaan myös tiimikaverit venyivät maksimaalisiin suorituksiin niin tuloksena oli makoisa luokkavoitto ja sen myötä kiinnitys sarjan himmeimpiin mitaleihin.

– Kun ensiksi analysoidaan aika-ajoja niin yhden sekunnin tappio tällä 4,5 kilometrin mittaisella radalla olisi riittänyt sijalle 30. Sitten vielä kun kolme tuntia ajetaan kaasu pohjassa ja 101 kierroksen jälkeen kolme parasta on edelleen viiden sekunnin sisällä niin se kertoo kuinka kova taso tässäkin GT-sarjassa on. Näin ollen tässä porukassa yleiskilpailun seitsemäs sija ja Silver Cupin voitto on ehdottomasti yksi autourheilu-urani makeimpia, Lappalainen sanoo.

GT World Challenge Endurance ratasarja huipentuu syyskuun viimeisenä viikonloppuna Espanjan Barcelonan radalla, jossa Lappalaisella on mahdollisuus pokata sarjan hopea tai pronssimitali. Sarjan mestaruus karkasi Ferrari Challenge Euroopanmestaruussarjaa aikaisemmin ajaneelle Thomas Neubauerin autokunnalle, joka pronssisijallaan karkasi tavoittamattomaan sarjajohtoon.

Kilpailussa ajaneen toisen suomalaiskuljettaja Patrick Kujalan autokunta ei päässyt toivottuun vauhtiin ja näin hänen osaltaan yleiskilpailun 29. ja Silver Cupin 11. sija ei ollut tavoitteiden mukainen tulos.

Konsta Lappalaisen kilpailukausi jatkuu kahden viikon päästä ADAC GT Masters ratasarjan Sachsenringillä, jossa panoksena on myös sarjan mitalitaistelu. Suomalaiskuljettaja on junioreiden sarjatilanteen hopeasijalla kun ajamatta on vielä neljä osakilpailua.

GT World Challenge Endurance Hockenheimring 2022: Silver Cup, Top-5:

  1. Konsta Lappalainen (FIN) & Mick Wishofer (AUT) & Stuart White (RSA), Lamborghini Huracan GT3 Evo, 101 kierrosta
  2. Marius Zug (GER) & Nicolas Schöll (GER) & Alex Aka (GER), Audi R8 LMS Evo II GT3, +4,458s
  3. Thomas Neubauer (FRA) & Benjamin Goethe (POL) & Jean-Baptiste Simmenauer (FRA), Audi R8 LMS Evo II GT3, +5,684s
  4. Aurelien Panis (FRA) & Cesar Gazeau (FRA) & Nicolas Baert (GER), Audi R8 LMS evo II GT3, +5,684s
  5. Al Faisal Al Zubair (OMA) & Axcil Jefferies (ZIM) & Fabian Schiller (GER), Mercedes AMG GT3 Evo, +15,534s

GT World Challenge Endurance 2022 sarjatilanne 4/5 osakilpailua: Silver Cup Top-5

  1. Thomas Neubauer (FRA) & Benjamin Goethe (POL) & Jean-Baptiste Simmenauer (FRA), 100p
  2. Nicolas Schöll (AUT) & Alex Aka (GER) & Marius Zug (GER), 68p
  3. Konsta Lappalainen (FIN) & Stuart White (SFA), 58p
  4. Al Faisal Al Zubair (OMA) & Axcil Jefferies (ZIM) & Fabian Schiller (GER), 54p
  5. Tuomas Tujula (FIN), 33p

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Ajokorttilain uudistuksella ei olennaista vaikutusta nuorten onnettomuuksien kokonaismäärään

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Vuoden 2018 ajokorttilain uudistuksen liikenneturvallisuusvaikutusten tilastollinen analyysi on valmistunut. Ajokorttilain uudistuksen ei havaittu olennaisesti vaikuttaneen nuorten tieliikenneonnettomuuksien lukumäärään, todetaan Traficomin tiedotteessa.

17─19-vuotiaiden onnettomuuksissa henkilövahinkojen määrä jatkanut laskuaan

Positiivinen kehitys liikenneturvallisuudessa on jatkunut Suomessa entiseen tapaan ajokorttiuudistuksen jälkeenkin. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät edelleen tasaisesti kaikissa ikäryhmissä.

Tutkimuksessa vertailtiin Suomen ja Ruotsin liikenneturvallisuuskehitystä vuosina 2016─2020. Molemmissa maissa kehitys on ollut hyvin saman suuntaista. Ajokorttiuudistuksen ei voida selvästi osoittaa lisänneen tai vähentäneen henkilövahinkoja missään ajokorttiluokassa.

Onnettomuustyypeissä havaittiin muutoksia

Onnettomuustilastoissa ajokorttiuudistuksen ei havaittu olennaisesti vaikuttaneen 17-vuotiaiden henkilövahinkojen kokonaismäärään. 17-vuotiaiden kuljettajien henkilövahingot esimerkiksi mopoilla ja moottoripyörillä ovat vähentyneet samalla kun henkilövahingot henkilö- tai pakettiauton kuljettajina ovat lisääntyneet.

– Muutoksia selittää 17-vuotiaiden siirtyminen henkilöautojen rattiin ja se, että he ajavat autolla enemmän kuin kevytrakenteisemmilla ajoneuvoilla on aikaisemmin ajettu, toteaa erityisasiantuntija Elina Uusitalo.

17-vuotiaiden henkilöautonkuljettajien onnettomuusriskiä vertailtiin muihin ikäryhmiin

Tutkimuksessa vertailtiin 17-vuotiaiden onnettomuustilastoja 18─19-vuotiaita koskeviin tilastoihin. Todennäköisyys joutua onnettomuuteen on ollut 17-vuotiailla suurempi kuin 18─19-vuotiailla.

Vuonna 2020 17-vuotiaiden todennäköisyys joutua onnettomuuteen oli kuitenkin jo alittanut tason, jolla 18–19-vuotiaat olivat vuonna 2018.

– Kokonaisuudessaan 17-vuotiaiden suurempi todennäköisyys joutua henkilövahinko-onnettomuuteen vuoden sisällä ajokortin saamisesta voi tutkimuksen perusteella selittyä suurelta osin muita suuremmalla ajosuoritteella eli ajettujen kilometrien määrällä. Lisäksi tutkimuksen mukaan suurin osa ikäpoikkeuslupakuljettajista on nuoria miehiä ja nuorilla miehillä on naisia suurempi todennäköisyys joutua onnettomuuteen, kertoo Uusitalo.

Liikenneturvallisuuteen on panostettava myös tulevaisuudessa

Onnettomuuksien ja henkilövahinkojen määrä tulisi jatkossakin saada vähentymään. Vaikka ajokorttilain edellisen uudistuksen ei havaittu olennaisesti vaikuttaneen henkilövahinkojen määrään minkään ajokorttiluokan kohdalla, antaa tutkimus myös hyvää pohjatietoa uusille toimenpiteille.

Esimerkiksi 17-vuotiaiden onnettomuuksissa lisääntyneet muiden osapuolten ja matkustajien henkilövahingot olisi hyvä ottaa tarkasteluun. Tämä tyypillisesti henkilöautolla ajamiseen liittyvä ilmiö huomioidaan ajokorttilain muutosehdotuksessa matkustajamäärän rajauksella 17-vuotiaille henkilöauton kuljettajille.

– Tämä ehdotus vaikuttaa, tutkimuksen tulokset huomioiden, oikeansuuntaiselta. Lakiesityksessä esitetään myös 17-vuotiaille henkilöauton kuljettajille yöaikaan ajamisen rajoituksia. Traficomin aiemmin tekemässä selvityksessä ilmeni, että suurin osa kaikista 17-vuotiaiden ajokieltorikoksista tapahtui yöaikaan. Tämäkin ehdotettu rajoitus näyttäisi siis oikeansuuntaiselta, toteaa Uusitalo.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //