Poliisipartio sai ilmoituksen Kruunupyyssä Åsbackantiellä sattuneesta ulosajosta perjantaina iltapäivällä.
Tilanteessa henkilöauton kuljettaja oli ajanut väärällä kaistalla ja ajanut ojaan väistäessään vastaan tullutta autoa.
Henkilö puhalsi poliisin alkometriin lukeman 1,57 promillea.
Poliisi epäilee miehen syyllistyneen mm. törkeään rattijuopumukseen, törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen sekä kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.
Valmet Automotive on saanut päätökseen 16.1.2023 alkaneet muutosneuvottelut, jotka koskivat koko Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstöä.
Neuvotteluiden tuloksena Valmet Automotive tekee muutoksia toimenkuviin, käynnistää toistaiseksi voimassa olevia lomautusjärjestelyjä sekä irtisanoo työsopimuksia.
Vähennystarve on enintään 940 työntekijää, joista noin puolet toteutetaan toistaiseksi voimassa olevina lomautuksina ja loput irtisanomisina. Vähennykset tulevat voimaan huhti-toukokuun vaihteessa. Muutosneuvottelut käynnistettiin autotehtaan laskeneen tilauskannan vuoksi.
Mercedes-AMG GT -mallin valmistuksen arvioidaan työllistävän noin 150 henkilöä, ja työllistävä vaikutus alkaa näkyä loppuvuoden aikana.
Muutosneuvottelujen myötä Uudenkaupungin autotehtaalla työskentelee edelleen noin 1400 Valmet Automotiven työntekijää. Muutosneuvotteluissa käsitelty sopeutustarve ei koskenut yrityksen akkuliiketoimintoja.
Valmet Automotiven vuosikatsaus 2022
Aurinkosähköauton Lightyear 0 -mallin valmistus Uudessakaupungissa loppui heti alkuunsa
Poliisipartio sai ilmoituksen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Seinäjoella Tehtaantiellä sattuneesta ulosajosta.
Auton kuljettaja oli ajanut Tehtaantietä kohti Rekkaväyän liittymää ja hieman ennen risteystä oli auto kulkenut kaartavassa mutkassa suoraan vastakkaisen kaistan yli osuen tien laidassa olevaan maavalliin ja lentänyt ilmassa noin 20 metrin matkan osuen maahan ja ottaen uuden pompun osuen mäntyyn ja jatkaen edelleen kyljelleen viheralueelle.
Auto vaurioitui kauttaaltaan ja kuljettaja toimitettiin hoitoon.
Kuljettaja puhalsi alko-mittariin lukeman 0,63 mg/l.
Miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, tärkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autovalmistajia ja maahantuojia Suomessa edustavan Autotuojat ja -teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on 17.3.2023 valittu toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen Veho Oy:stä.
Hallituksen puheenjohtajana on ennen Ruotsalaista toiminut Volvo Cars Finland Oy:n toimitusjohtaja Lasse Ahlstedt, jonka puheenjohtajakausi alkoi vuonna 2021. Autotuojat ja -teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajakaudet ovat kahden vuoden mittaisia.
Autoalalla eletään parhaillaan murroksen vuosia, sillä automarkkinaa heiluttavat pandemian käynnistämä komponenttipula, liikenteen meneillään oleva käyttövoimamurros ja geopoliittisen tilanteen aiheuttama energiakriisi. Viime vuodet ovatkin olleet automarkkinoiden kannalta poikkeuksellisia. Korkea inflaatio ja kasvaneet korkotasot ovat viime kuukausina vähentäneet uusien autojen kysyntää.
– Ensirekisteröintien määrä on komponenttipulan takia jäänyt viime vuosien aikana aiempaa alemmas. Komponenttipulan ennakoidaan tänä vuonna jo pääosin hellittävän ja autojen tuotanto on palaamassa kasvu-uralle, kertoo Juha Ruotsalainen.
Autoalan lähivuosien haasteet liittyvätkin ensisijaisesti käyttövoimamurroksen nopeuttamiseen, jotta liikenteelle asetetut päästövähennystavoitteet voitaisiin saavuttaa. Sähköautojen kysyntä on hiipumassa ja kuorma-autoliikenteessä käyttövoimamurros on vasta alussa.
Liikenteen sähköistymistä tulisikin edistää hankintakannustein, jotta uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen jatkuvalta kiristämiseltä vältyttäisiin.
– Autotuojien hallituksen puheenjohtajavaihdos osuu samalla uuden vaalikauden alkuun. Autoalan agendalla seuraavalle hallitukselle on nostettu erityisesti liikenteen sähköistymisen nopeuttaminen ja liikenteen päästöjen alentamiseen tähtäävän verouudistuksen toteuttaminen, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Sunnuntai-iltana hätäkeskus sai ilmoituksen Uudessakaupungissa Lokalahdella avantoon johtavista moottorikelkan jäljistä. Paikalle hälytettiin useita viranomaisyksiköitä.
Avannosta löytyi menehtyneenä iäkäs pariskunta. Nainen ja mies olivat lähteneet jäälle moottorikelkalla, ja ohut jää oli pettänyt heidän altaan.
Poliisi tutkii asiaa kuolemansyyntutkintana.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //
Naantalin Luonnomaalla traktorimönkijällä liikenteessä ollut mies löytyi sunnuntaiaamuna menehtyneenä ojasta.
Keski-ikäinen traktorimönkijällä liikkeellä ollut mies oli menettänyt liukkaalla tiellä ajoneuvonsa hallinnan ja ajautunut ojaan.
Onnettomuuden tarkka ajankohta ei ole tiedossa.
Nykyisiin sähköautojen lataamisen maksutapoihin ovat tyytymättömiä sekä sähköautoja käyttävät että niiden hankintaa harkitsevat. Tiedot käyvät ilmi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Suomen Tuotetieto Oy:n tekemästä tutkimuksesta.
Tällä hetkellä lataushybridi- tai sähköauton lataus maksetaan erilaisilla applikaatioilla tai tägeillä. Pankki- tai luottokorttimaksu onnistuu vain hyvin harvassa paikassa.
Miltei joka toinen hybridi- tai sähköauton omistajista on tyytymätön nykyisiin maksutapoihin.
– Tämä on merkittävä määrä. Jos sähköautoilu halutaan tehdä houkuttelevammaksi, maksutavoista pitäisi ehdottomasti tehdä asiakasystävällisempiä, toteaa Haaga-Helian tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen.
Tutkimukseen vastasi 500 pääkaupunkiseudulla asuvaa kuluttajaa. Kysely toteutettiin 1.–10.2.2023.
Useita erilaisia maksutapoja
Sähköautojen määrä on tasaisessa kasvussa, eikä kiinnostus niitä kohtaan näytä laantuvan. Myös latauspaikkojen määrä kasvaa koko ajan.
Noin puolet sähköauton harkintaa suunnittelevista on kuitenkin sitä mieltä, että nykyinen maksusysteemi vähentää kiinnostusta lataushybridi- ja sähköautoja kohtaan.
Vaikka perinteisemmät maksutavat eivät useinkaan tule kyseeseen, erilaisia maksuapplikaatioita on tarjolla runsaasti. Tutkimuksen mukaan joka toinen sähköautoilija käyttää peräti neljää tai useampaa sovellusta latausten maksamiseen.
– Tässä olisi hyvä kehittämisen paikka esimerkiksi kaupoille. Tutkimuksemme mukaan suurimmalle osalla sähköautojen käyttäjistä kaupat ja marketit olisivat mahdollinen autojen latauspaikka. Suunnittelemme vielä sähköauton latauksiin liittyvää jatkotutkimusta, Ohtonen sanoo.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //
Rallicrossin Nitro-sarjan Euroopan mestaruuden viime vuonna voittanut Tommi Hallman jatkoi huikeaa menestystarinaansa tässä sarjassa, kun kuopiolainen kruunattiin sunnuntaina Los Angelesissa Glen Helenin radalla myös Nitro-sarjan maailmanmestariksi.
Mestaruus ratkaistiin viikonloppuna ajettujen kahden kilpailun perusteella Euroopan ja Amerikan sarjojen parhaiden kuljettajien kesken, eikä Hallman jättänyt selityksille sijaa, vaan ajoi voittoon molempina päivinä.
– Helpottunut fiilis oli kyllä siinä kohtaa ensimmäinen ajatus, kun sunnuntain finaalissa saavuin ruutulipulle. Viikonloppu oli rankka, etenkin henkisesti, kuitenkin ajettiin kaksi kilpailua kahteen päivään. Koskaan missään aiemmin ei ole tarvinnut noin kovaa ajaa mitä nyt Casper Janssonia vastaan, että pystyin hänet päihittämään, Hallman kommentoi tuoreeltaan sunnuntain finaalin jälkeen.
Vaikka Hallmanin ajosuoritukset finaaleissa molempina päivinä vakuuttavia olikin, niin Janssonin hiillostaessa koko ajan lähietäisyydellä, ei yhteenkään virheeseen ollut varaa. Myös radan heikko kunto antoi aihetta huoleen.
NEXT-luokassa kilpaillaan samoilla autoilla, joilla Euroopassa on ajettu RallyX-sarjaa Supercar Lites -luokan nimellä, sekä MM-sarjaa RX2-luokan nimellä ennen nykyisiä sähköautoja.
Hallman vei nimiinsä RallyX-sarjan Supercar Lites -luokan mestaruuden vuonna 2021 ja viime vuonna tuli siis Nitro-sarjan NEXT-luokan Euroopan mestaruus.
Vaikka kaksi aiempaakin mestaruutta ovat kovan luokan saavutuksia, nousee tuorein ykkössija Hallmanin rankingissa kärkeen.
– Kyllä tämä viimeisin mestaruus on ehdottomasti kovin juttu. Tietysti aina on pitänyt ajaa täysillä ja onnistua, mutta nyt varsinkin lauantaina, kun ei meinannut auto istua käteen ja suoraan sanottuna ei vauhti tahtonut riittää. Sitten kun sai finaaliin iskun päälle. Nyt ei riittänyt se perussuoritus, vaan piti mennä riskirajoilla joka kierroksella, Hallman korosti.
Hallman on ajanut RallyX- ja Nitro-sarjassa kahden vuoden aikana yhteensä 15 kilpailua, voittanut niistä kymmenen ja seissyt jokaisen kilpailun jälkeen palkintopallilla. Tämä tilastofakta yhdistettynä kolmeen mestaruuteen on saavutuksena huikea ja Hallmanin nimi on nyt varmasti huomattu rallicross-maailmassa.
– Toivottavasti tämä auttaa tulevaisuuden kannalta. Itselläni ainakin on se fiilis, että valmis olisin hyppäämään isompaan luokkaan. Yritetään tästä saada jotain rakennettua ja aika näyttää miten homma jatkuu. Hienoahan se olisi päästä uralla eteenpäin, Hallman päätti.
Glen Helen NEXT-luokan tulokset
Lauantain finaali
1) Tommi Hallman 5.29,439
2) Casper Jansson (SWE) + 1,486
3) Lane Vacala (USA) + 13,528
4) Eric Gordon (USA) + 24,516
5) Jimmy Henderson (USA) + 38,740
Nopein kierrosaika: Hallman 51,945 (kierros 5/6)
Sunnuntain finaali
1) Tommi Hallman 5.27,641
2) Casper Jansson (SWE) + 1,636
3) Simon Olofsson (SWE) + 2,968
4) Lane Vacala (USA) + 7,530
5) Eric Gordon (USA) + 47,493
6) Jimmy Henderson (USA) Keskeytys
Nopein kierrosaika: Jansson 51,280 (kierros 4/6)
Nitro RX NEXT-luokan MM-loppupisteet
1) Tommi Hallman 129
2) Casper Jansson (SWE) 121
3) Lane Vacala (USA) 96
4) Jimmy Henderson (USA) 86
5) Eric Gordon (USA) 81
6) Simon Olofsson (SWE) 58
Tommi Hallman ruotsalaistiimin väreissä Nitro-rallicrossin maailmanfinaaliin
Nitro RX: Tommi Hallman ajoi Euroopan mestariksi
Rallicross: Kymiringin kilpailun peruuntuminen toi Tommi Hallmanille matkan Yhdysvaltoihin
Autoilijan asialla
Ammattikuljettajana saan paljon palautetta polttoaineen hinnasta. Moni varmasti muistaa vielä vuoden takaisen ajan, jolloin bensan keskihinta pyöri siinä 1,5 euron korvilla. Sittemmin se nousi lähes 2,5 euron keskihintaan.
Nykyinen hallitus alensi sekoitevelvoitetta 13,5 prosenttiin, mutta keskihinta jäi edelleen sinne kahden euron luokkaan. Valitettavasti alennus oli väliaikainen ja sekoitevelvoitteen on tarkoitus nousta vuoden 2024 alussa. Se on estettävä, sillä se nostaisi pumppuhintaa jopa 50 sentillä.
Polttoaineen hintaan vaikuttaa merkittävästi kaksi asiaa, polttoaineveron suuruus ja sekoitevelvoitteen määrä. Polttoaineveron suhteen on huomioitava, että se tuotti vuonna 2021 lähes 3000 miljoonaa euroa valtion kassaan.
Tänä päivänä vielä huomattavasti enemmän. Asiasta ongelmallisen tekee se, että tämä raha pitäisi löytää jostain muualta. Tästä syystä en usko, että kovin suuria polttoaineveron alennuksia on mahdollista toteuttaa.
Sen sijaan sekoitevelvoite on täysin ylimääräinen iso kustannustekijä autoilijoille. Se nostaa polttoaineen hintaa reippaasti, sillä biopolttoaineen valmistaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin fossiilisten polttoaineiden jalostaminen.
Mikäli sekoitevelvoitetta lasketaan, laskee polttoaineen hinta. Huomionarvoista on kuitenkin se, että samalla valtion verotulot lisääntyvät, sillä biopolttoaineiden verotus on kevyempää. Sekoitevelvoitteen laskemisesta hyötyy siis sekä kuluttaja, että valtio ja siksi sekoitevelvoite pitäisi mielestäni poistaa kokonaan.
Dieselin hintakehitys on myös ollut nouseva ja tänä päivänä se maksaa enemmän kuin bensa. Tästä syystä minulta on usein kysytty, että eikö dieselin käyttövoimaveroa voitaisi poistaa, kun ei siitä verosta näytä olevan mitään hyötyä.
Dieselin käyttövoimavero kuitenkin ohjautuu polttoaineen hintaan ja dieselin litrahinta olisi noin 17 senttiä kalliimpi ilman veroa. Tämä ei tuota ongelmaa noin 20 tuhatta kilometriä vuodessa ajavalle yksityisautoilijalle, mutta olisi musertava ongelma ammattiliikenteelle. Tämä ammattiliikenteelle koituva ongelma voitaisiin kuitenkin kuitata ottamalla käyttöön ammattidiesel.
Ammattidieselissä kyse on siitä, että maksettua polttoaineveroa palautettaisiin jälkikäteen yrityksille, jotka harjoittavat kuljetustoimintaa.
Monet kuljetusyritykset tuskailevat jo nykyistenkin dieselin hintojen kanssa, joten dieselin käyttövoimaveroa ei voida poistaa ilman ammattidieselin käyttöönottamista.
Ammattidieselin käyttöönottaminen vaikuttaisi yleiseen hintatasoon joka sektorilla, sillä lähes jokainen tuote on jossain vaiheessa matkannut kumipyörien päällä. Suomessa noin 90 prosenttia kaikista kuljetuista tavaratonneista siirretään kumipyöräliikenteessä.
Ammattiliikenteen osalta ei pidä unohtaa sitä, että myös bussiliikenne on merkittävä ammattidieselistä hyötyvä ala.
Polttoaineen hinnan lisäksi tiestön kunto on huolestuttanut niin yksityis- kuin ammattiautoilijoita. Erityisesti pienemmillä teillä ”pikiukot” ovat tuttu näky lapioimassa asfalttia tiehen syntyneisiin reikiin.
Päätiet on saatu pidettyä jonkinlaisessa kunnossa, mutta pienemmät tiet ovat järkyttävässä kunnossa. Oman erityisen huolen aiheuttaa heikentynyt talvikunnossapito, joka tuottaa ongelmia etenkin raskaalle liikenteelle.
Jopa pelastuslaitos on joutunut kiinnittämään liinoilla ajoneuvonsa lähialueen puustoon estääkseen niiden luisumisen ojaan. Tiet ovat yhä useammin jopa hengenvaarallisessa kunnossa. Tienpitoon täytyy saada reippaasti lisää rahaa sekä tiestön kuntoon saattamiseksi, että talvikunnossapidon parantamiseksi.
Tällä hetkellä valtio kerää liikenteestä verotuloja yhteensä noin 8 000 miljoonaa euroa. Tästä summasta vain noin 1 000 miljoonaa käytetään tienpitoon. Tiestön korjausvelka on noin 1600 miljoonaa.
Tienpidon määräraha on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla jo 15 vuotta, vaikka yhteiskunnan muut kustannukset ovat nousseet. Tähän tarvitaan muutos. Tienpitoon on ohjattava lisää rahaa sekä tiestön kunnostukseen, että talvihoidon laadun parantamiseen.
Mikäli minä tulen valituksi eduskuntaan, lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että tulevat polttoaineen hinnankorotukset estetään ja mahdollisesti pumppuhintoja saataisiin jopa laskemaan.
Lupaan tehdä kaikkeni ammattidieselin käyttöön saamiseksi ja pyrkiä edistämään dieselveron poistamista. Pyrin myös tekemään kaikkeni sen eteen, että tiestön kunnostukseen ja talvikunnossapitoon saataisiin lisää varoja. Minua voit äänestää koko Uudenmaan alueella numerolla 345.
Teksti: Kevin Servin
Katso tästä muita Eduskuntavaalien Poliitikon puheenvuoroja.
Yli 60 prosenttia kiinteistöistä ei yleensä varmista, että autoilija palauttaa pysäköintilupansa käyttöoikeuden päättyessä, kertoo ParkkiPaten tuore valtakunnallinen kysely. Kyselyyn vastasi helmikuussa lähes 400 henkilöä, joista enemmistö päättää kiinteistönsä pysäköintiluvista.
Monen taloyhtiön ja liikekiinteistön talous on koetuksella energiakriisin ja nousevien korkojen takia. Yhä useampi kiinteistö etsiikin uusia tuloja muuttamalla pysäköintialueensa maksulliseksi. ParkkiPaten tuoreen kyselyn tulokset osoittavat, että vuokrattuja parkkipaikkoja kuitenkin usein käytetään toisin kuin oli tarkoitus.
Työsuhteen päättyessä tai asukkaan vaihtuessa on normaalia, että lähtevä henkilö palauttaa hänen hallussaan olevat kiinteistön kulkuluvat ja avaimet. Pysäköintiluvan palauttaminen ei ole yhtä tavallista.
– Vallitsevassa taloustilanteessa on yllättävää, kuinka leväperäisesti valtaosassa Suomen kiinteistöjä suhtaudutaan pysäköintilupiin. Merkittävä osa paperisista tai muovisista pysäköintiluvista todennäköisesti jää sellaisten autoilijoiden haltuun, jotka eivät enää ole oikeutettuja maksuttomaan pysäköintiin. Kyselymme mukaan vain reilu kolmasosa eli 36 prosenttia kiinteistöistä varmistaa ennalta sovitun prosessin mukaan, että autoilijataina palauttavat luvat lähtiessään, ParkkiPaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta kertoo.
Seitsemän kymmenestä kiinteistöstä ei uusi parkkilupia säännöllisesti
Maksullinen pysäköinti tuo tuloja kiinteistöjen omistajille, eikä pysäköinninvalvonta maksa kiinteistönomistajalle mitään. Kiinteistönomistajat käyttävät maksullisista ja vuokratuista pysäköintipaikoista saamiaan tuloja tyypillisesti esimerkiksi alueen kunnossapitoon.
Kysely osoittaa, että merkittävä enemmistö, 69 prosenttia kiinteistöistä, ei kuitenkaan uusi pysäköintilupia juuri koskaan. Reilu kymmenesosa kiinteistöistä (14 %) uusii pysäköintilupansa vuosittain.
Hieman pienemmällä osalla (12 %) on tapana uusia luvat 2–5 vuoden välein. Vain murto osa, viisi prosenttia kiinteistöistä, uusi lupansa puolen vuoden välein.
Useimmista luvista voimassaolo ei näy
Osa kiinteistöistä varmistaa pysäköintilupien voimassaolon merkitsemällä lupaan voimassaolopäivämäärän, värikoodin tai hologrammin. Tällaiset ratkaisut ovat kyselyn mukaan kuitenkin vielä harvinaisia Suomessa.
Päivämääriä käyttää pysäköintiluvissa vajaa viidesosa (17 %) kiinteistöistä ja värikoodeja tai hologrammeja vain muutama prosentti. Useampi kuin kuusi kymmenestä kiinteistöstä (64 %) ei käytä muovisessa tai paperisessa pysäköintiluvassa mitään, mistä luvan voimassaolo on mahdollista tarkistaa.
Digisovellus vapauttaa autopaikat oikeille käyttäjille
Pysäköintilupien ajantasaisuus on retuperällä, sillä huomattava enemmistö kyselyyn vastanneista (72 %) käyttää kiinteistössään edelleen muovista tai paperista pysäköintilupaa. Vajaa kolmasosa vastaajista on luopunut fyysisistä pysäköintiluvista.
Fyysisen pysäköintiluvan sijaanlupien hallintaan on mahdollista käyttää digitaalista sovellusta, josta voi nähdä reaaliajassa paikkojen varaus- ja jonotustilanteen.
– Digitaalinen pysäköintilupa tuo säästöjä kiinteistöille: autopaikkoja vapautuu kiinteistön oikeille käyttäjille, kun paperisia lupalappuja ei jää jatkossa enää roikkumaan vanhoille käyttäjille tai muille ulkopuolisille, Metsäranta huomauttaa.
ParkkiPate kartoitti taloyhtiöiden ja liikekiinteistöjen pysäköintilupien tilannetta valtakunnallisella kyselyllä helmikuussa. Sähköiseen kyselyyn vastasi eri puolilta Suomea 393 henkilöä, joista 78 prosenttia päättää kiinteistön pysäköintiluvista. Vastaajista isännöitsijöitä oli 42 prosenttia, taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajia 18 prosenttia ja loput vastaajat olivat muun muassa huoltoyhtiöiden edustajia sekä kiinteistösihteereitä.
