Seuraavan hallituksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on taata Suomen tieverkon riittävä rahoitus. Niukkuutta jaettaessa pitää varmistaa, että investoinnit tehdään mahdollisimman monia hyödyttäviin ja kannattaviin hankkeisiin, todetaan Autoliiton tiedotteessa.

Tieliikenne ja sen toimivuus on Suomelle elintärkeää. Tieliikenne kattaa noin 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja lähes 90 prosenttia tavaraliikenteestä. Henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia.

Syynä tähän on se, että Suomi on Euroopan harvimmin asuttu maa, jossa henkilöauton käyttö on usein ainoa mahdollinen tapa hoitaa arjen liikkumis- ja tavarankuljetustarpeet.

Vuosien varrella valtion menoleikkaukset ovat kohdistuneet usein tiestöön. Tieverkon korjausvelka on kasvanut liki vuosittain ja lähestyy jo 1,7 miljardia euroa.

Suomessa pitäisi päällystää vuosittain 4000 kilometriä teitä, jotta velka ei kasvaisi. Synkimpien ennusteiden mukaan määrärahat riittävät tänä vuonna vain noin 1500 kilometrin päällystämiseen alenevan rahoituksen sekä inflaation yhteisvaikutuksesta.

Korjausvelka kasvaa entisestään joka vuosi seuraavan hallituskauden aikana, jollei rahoitustasoa saada nostettua vähintään 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä korjausliike pitäisi tehdä heti.

– Rapautuva tiestö johtaa alempiin nopeusrajoituksiin, liikenneonnettomuusriskin kasvamiseen, kuljetuksista aiheutuvien kustannusten nousuun sekä ajoneuvojen rikkoutumiseen. Jo nyt jopa pääteillä on reikiä, joihin voi rikkoutua kymmeniä autoja peräkkäin alemman tieverkon surkeasta kunnosta puhumattakaan, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.

Hallitus julkaisi vuonna 2021 vuoteen 2032 ulottuvan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, jonka tavoitteena oli tehdä väyläomaisuuden hallinnasta pitkäjänteistä ja kustannustehokkaampaa. Perusväylänpidon osalta todellinen rahoitustaso laahaa kuitenkin pahasti jäljessä Liikenne 12 -suunnitelman edellyttämästä tasosta.

– Seuraavan hallituksen on varmistettava Liikenne 12 -suunnitelman rahoitus. Perusväylänpidon tulee taata tehokas päivittäinen liikennöinti ja tieverkon kehittämiseen on ohjattava riittävät resurssit investointiohjelman toteuttamiseksi. Tiestön korjausvelka on käännettävä laskuun, Nieminen painottaa.

Valtiovarainministeriö esitteli tammikuun lopussa suurten ratahankkeiden rahoitusta ja investointimahdollisuuksia koskevaa selvitystä. Selvityksen lopputulemana oli, etteivät Turku-Helsinki eli Turun Tunnin Juna Oy:n, Helsinki-Tampere eli Suomi-rata Oy:n tai Helsinki-Kouvola eli Itärata Oy:n ratahankkeet olisi liiketaloudellisesti kannattavia.

Toisin sanoen rakennusinvestointien jälkeen nämä ratahankkeet tarvitsisivat toimiakseen jatkuvaa merkittävää yhteiskunnan rahoitusta. Selvityksessä todettiin myös, että hankkeiden rakentamisesta aiheutuneiden päästöjen kuolettaminen veisi aikaa jopa satoja vuosia.

– Sen sijaan, että tavoittelemme jotain kannattamatonta, niin nyt panokset pitäisi laittaa olemassa olevan omaisuuden hoitoon ja hyöty-kustannussuhteeltaan parhaisiin hankkeisiin, Nieminen toteaa.

Autoliiton Luulot pois autoilusta -podcastin uusimmassa jaksossa käsitellään Autoliiton eduskuntavaalitavoitteita. Podcast on kuunneltavissa veloituksetta mm. Spotifyssa. Kaikki Luulot pois autoilusta -podcastit löytyvät myös osoitteesta www.autoliitto.fi/podcastit.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //