Kulunut talvi pakkasineen on ollut sähköautolla ajaville haastavaa paitsi lataamisen niin myös uudenlaiseen autoon ja ajotapaan totuttelussa.
Autoleasingyritys Drivaliassa havahduttiin miettimään, millaiset eväät työsuhdeautoilijoilla on uuden täyssähköauton talviajoon. Huoli on ajankohtainen, koska 49 prosenttia viime vuonna tilatuista työsuhdeautoista oli jo täyssähköautoja.
Koska ajotuntumaltaan mukavat ja hiljaiset sähköautot rullaavat talviolosuhteissa eri tavalla kuin perinteiset polttomoottoriautot, on omaan autoon tutustuminen tärkeää.
Myös ajovalmennuskeskus Premier Parkin toimitusjohtaja Henrik Sundberg on huomannut kuljettajilla haasteita täyssähköautojen ajo-ominaisuuksien hallinnassa. Epävarmuudesta ja harjoittelun tarpeesta kertoo esimerkiksi se, että rata-ajon jälkeen ryhmäläisten kysymyksille ja palautteelle pitää varata reilusti aikaa. Jos loppukeskustelu sujui ennen vartissa, ei tunti riitä nyt sähköautoilijoiden kysymysten ratkomiseen.
– Yllättävän paljon on opittavaa, mutta kovasti innokkaina ja avoimin mielin sähköautoilijat suhtautuvat autoihinsa, Sundberg kertoo.
Drivalia on aloittanut yhteistyön Premier Parkin kanssa, jotta täyssähköautolla ajaminen tulee tutuksi ja turvalliseksi.
– Haluamme turvallisen ajotavan koulutuksella madaltaa sähköauton hankkimisen kynnystä, ja näin osaltamme edistää liikenneturvallisuutta. Palveluvalikoimassamme on jatkossa sähköautojen turvallisen ajotavan koulutus, joka järjestetään yhteistyössä ajovalmennuskeskus Premier Parkin kanssa. Ajovalmennus on kuljettajalle mielekäs tapa oppia kokeilemalla ja testaamalla itse, ja yrityksille helppo tapa varmistaa uuden käyttövoiman mahdollisimman hallittu sisäänajo, Drivalian Head of Corporate Business Tiina Märijärvi kertoo ajoharjoittelukoulutuksen tavoitteista.
Ennakointi kaiken perustana
Sundberg tiivistää polttomoottoriautojen ja sähköautojen isoimmat erot painoon ja tehokkuuteen. Kuljettajan tärkein taito on ennakointi.
– Sähköautolla ajavan pitää tiedostaa, että auto on selvästi polttomoottoriautoja painavampi ja tämä vaikuttaa jarrutusmatkan pituuteen. Tämä yllättää yleensä aina. Toinen on sähköautojen tehokkuus, ne kiihtyvät huomattavasti nopeammin, Sundberg muistuttaa.
Ajoharjoittelussa lähdetäänkin liikkeelle oikeasta tavasta jarruttaa, koska se liittyy niin risteysajoon kuin niin sanottuun hirven väistämiseen eli hätäjarrutukseen, väistöliikkeeseen ja omalle kaistalle palaamiseen.
– Nuoret kuskit ovat ajaneet autokoulussa moderneilla autoilla, joiden ajotapa on enemmän verrattavissa sähköautoon. Meille vanhemmille kuskeille on opetettu pumppaava jarrutustapa, mikä ei sovi uusiin autoihin. Nyt pitää painaa jarru heti pohjaan ja pitää jalka polkimella. Tärkeintä on saada vauhti hidastettua, jotta voi helpommin tehdä onnistuneen ohjausliikkeen ja väistää, Sundberg kertoo esimerkin.
Koulutuksessa kiinnitetään huomio myös ajoasentoon, jotta penkin etäisyys on oikea polkimista ja kädet lepäävät 90 asteen kulmassa ratilla varttia vaille kolme -asennossa. Näin ohjaus on helpointa ja nopeinta myös vaaratilanteissa.
– Ennakointi on kaikilla autoilla ajaessa turvallisuuden a ja o, mutta sähköautolla ajaessa sen merkitys korostuu entisestään. Ennakointi on tärkeää jarrutusmatkoja arvioitaessa, turvavälien pitämisessä ja liikennettä seuratessa. Ennakointi vaikuttaa myös sähköauton toimintamatkaan, koska tasainen ajo säästää akkua. Ylinopeutta ei kannata ajaa kesälläkään, ja talvella ajonopeus pitää suhteuttaa keliin. Turvallisuutta lisää se, että autossa on hyvät renkaat, olivat ne sitten nastat tai kitkat. Renkaat ovat auton tärkein lisävaruste, Sundberg muotoilee.
Nopea kiihtyvyys lisää turvavälin merkitystä
Drivalian oman henkilöstönkin työsuhdeautot päivittyvät täyssähköautoiksi. Myyntipäällikkö Nestori Leppänen ja avainasiakaspäällikkö Panu Fält ovat ajaneet vuoden verran uusilla autoillaan, eikä kumpikaan enää haluasi vaihtaa niitä takaisin polttomoottoriautoihin. Vaikka kummallakaan ei ole kotilatausmahdollisuutta, sujuu lataaminen heidän mielestään vaivattomasti.
Fältillä on kokemusta jo viime kevättalvelta talviajoista, mutta Leppäselle viime kuukaudet toivat ensimmäisen tuntuman liukkaalla ja pakkasessa ajamisesta. Fältin autossa on neliveto, joka tukee liukkaalla ajamista. Molemmat ovat huomanneet, että jarrutusmatka on nyt pidempi. Painon lisäksi on hyvä havaita, että akkujen takia auton painopiste on tavanomista alempana. Autot myös kiihtyvät nopeasti esimerkiksi liikennevaloista lähdettäessä – kaasua ei kannata painaa heti pohjaan.
– Turvavälin pitäminen on mielessä, Fält sanoo.
– Itse asiassa ajaminen tuntuu vakaammalta, kun ajaa painavammalla autolla. Talviajoon siirtyminen ei tuonut minulle yllätyksiä, kun auton kanssa oli jo sinut, Leppänen kertoo.
Fält on ihastunut talviajoissa siihen, että sähköauto lämpenee nopeasti. On turvallista lähteä ajamaan sulilla ikkunoilla. Toimintamatkassa tulee muistaa, että pakkanen kuluttaa enemmän akkua, mutta sama ilmiö on polttomoottoriautoissakin.
– Suurin ero entisiin autoihin verrattuna on yhdellä polkimella ajaminen, jolla säädän nopeutta jarrutuksen sijaan. Käytän sitä koko ajan, koska se sopii hyvin kaupunkiajoon. Yhdellä polkimella ajaminen pitää opetella erikseen, ja se vaatii kuljettajalta todellista ennakointia, Leppänen selittää.
Molempien mielestä ajamista onkin hyvä harjoitella ajovalmennuksessa, koska se tuo varmuutta ajamiseen ja lisää turvallisuutta.
Lue myös: Sähköautokanta kasvaa, mutta haasteet pysyvät
Lue myös: Kitkat vai nastat -kisa: Leasingtäyssähköautoissa tasapeli!
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
