Koti Blogi Sivu 529

Nämä vastuullisuusasiat vaikuttavat taksin valintaan

Arkistokuva: Kuva: CvB.

Turvallisuus, selkeä hinnoittelu ja lakien noudattaminen on keskiössä taksialan vastuullisuustutkimuksessa Uudellamaalla.

Turvallisuus teemana käsitetään melko laajasti. Taksilupien kunnossapidon ja toiminnan laillisuuden ohella toivotaan turvallista ajotapaa, kuljettajien koulutusta sekä kaluston huoltoa, mutta myös taksiyrityksen vastuuta kuljettajien hyvinvoinnista.

Laadunvalvonta sekä toimivat asiakaspalautekanavat ja nopea reagointi palveluvirheisiin nähdään myös turvallisuuden ja luotettavuuden kokemuksen edistäjinä.

Selkeä ja edullinen hinnoittelu sekä mahdollisuus maksaa kyyti etukäteen on tärkeää useimmille taksipalvelua valittaessa, mutta ratkaiseva päätös tehdään useimmiten taksiyrityksen luotettavuuteen perustuen. Rehellinen ja lainmukainen toiminta korostuvat.

Myös taksin tilaamisen ja käytön helppoutta sekä kuljettajien ammattitaitoa painotetaan avoimissa vastauksissa keskeisinä valintatekijöinä. Nuorille yrityksen kotimaisuus tai toiminnan lainmukaisuus on vähemmän merkittävää.

Ympäristövastuun osa-alueella korostuu etenkin vihreän teknologian käyttö sekä ajoneuvojen vähäpäästöisyys. Saavutettavuuden osalta asiakkaat painottavat kuljettajia, jotka on koulutettu erilaisuuden kohtaamiseen ja huomioimiseen.

Lähitaksin asiakkailla korostuu tutkimuksessa kotimaisuus, asiakaspalvelu ja erityisryhmien, kuten liikuntarajoitteisten, kehitysvammaisten ja ikäihmisten huomiointi.

Vastuullisuus on 76 % vastaajista vähintään kohtalaisen tärkeää, mutta maksuhalukkuus on vielä vaisua

Maksuhalukkuus vastuullisuudesta on vielä vähäistä, vaikka asiakkaiden tietoisuus ja odotukset vastuullisemman liiketoiminnan puolesta kasvavat, ja 76 %:lle vastuullisuus on vähintään kohtalaisen tärkeää. 49 %:lle vastuullisuusasiat ovat kohtalaisen tärkeitä, mutta maksuhalukkuutta ei juuri ole.

Vastuullisuutta suuressa arvossa pitävät, maksuhalukkaat asiakkaat (27 %) painottavat kotimaisuutta ja kuljettajien työoloja. Vastuullisuudesta maksuhalukkaimpia vastaajia ovat taksin viikkokäyttäjät, 25-34-vuotiaat, miehet, kaupunkilaiset sekä johtotasolla työskentelevät. Hinnan pitää olla kuitenkin linjassa pääkilpailijoihin nähden vastuullisuutta suuressa arvossa pitävien joukossa.

Vastuullisuuden osa-alueet, jotka vaikuttavat eniten asiakkaan päätökseen taksipalvelua valittaessa:

  1. Hinnoittelun selkeys, luotettavuus ja läpinäkyvyys: 78 %
  2. Matkustajien turvallisuus: 72 %
  3. Lakien ja säädösten noudattaminen sekä laadunvalvonta: 53 %
  4. Taksiyrityksen kotimaisuus: 31 %
  5. Sujuvasti toimivat asiakaspalautekanavat ja nopea reagointi palveluvirheisiin: 31 %
  6. Kuljettajien ja muun henkilökunnan oikeudenmukaiset työolot: 30 %
  7. Vastuullinen teknologian käyttö ja tietoturvallisuus: 20 %
  8. Ympäristövastuu: 20 %
  9. Palveluiden saavutettavuus, esteettömyys ja erityisryhmien tarpeiden huomiointi: 20 %
  10. Kriisinhallinta ja hätätilanteisiin varautuneisuus (esimerkiksi toimintatavat
  11. onnettomuustilanteissa): 16 %
  12. Taksiyrityksen monimuotoisuus, syrjinnän vastustaminen ja osallistavuus työnantajana: 13 %
  13. Yhteisöllinen osallistuminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus hyväntekeväisyyden kautta: 7 %
  14. Mikään näistä edellä mainituista tekijöistä ei vaikuta taksiyrityksen valintaani: 1 %
  15. En osaa sanoa: 1 %

Lähitaksi Oy teetätti tammi-helmikuun vaihteessa nSight Oy -tutkimusyhtiöllä kyselytutkimuksen taksiasiakkaiden vastuullisuusodotuksista Uudellamaalla. Kyselyn kohderyhmäksi rajattiin 18-55 vuotiaat Uudellamaalla asuvat, jotka ovat viimeisen 6 kk:n aikana käyttäneet taksia, ja jotka tuntevat vähintään jonkin yleisimmistä taksibrändeistä. Tutkimuksen vastaajamäärä oli 501 henkilöä. 62 % 18-55 vuotiaista, Uudellamaalla asuvista, kuului kohderyhmärajaukseen. Tiedonkeruu toteutettiin 29.1.-5.2.2024.

Lue lisää tutkimuksesta 

Lue myös

Suomalaiset suosivat taksitilauksissa yhä enemmän kiinteähintaisia kyytejä

Taksityönantajat haluavat enemmän työsuojelutarkastuksia!

Financial Times nimesi EasyPark Groupin Euroopan nopeimmin kasvavien yritysten joukkoon

Kuva: Easypark.

Suomalaisen Niklas Savanderin puheenjohtama EasyPark Group on nimetty 1000 tämän hetken nopeimmin kasvavan eurooppalaisen yrityksen joukkoon. EasyPark Groupin sijoitus rankingissä on 679. 1000 nopeimmin kasvavan yrityksen listan laativat yhteistyössä Financial Times sekä tilastopalvelu Statista.

Suomalaisille yhtiön tunnetuin palvelu on EasyPark-pysäköintisovellus, joka toimii yli 20 maassa ja on alansa markkinajohtaja globaalisti. Savander on ollut EasyPark-konsernin hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2019 alkaen.

Sovelluksella voivat maksaa ja hallinnoida pysäköintiaikaansa sekä yksityishenkilöt että organisaatiot. Sovelluksen parkkipaikkanavigaattori auttaa löytämään vapaata parkkitilaa ja samalla sovelluksella saa maksettua myös sähköauton lataamisen. EasyParkin sovellus toimii useimmilla maksullisilla pysäköintialueilla Suomessa, niin kadunvarressa kuin pysäköintihalleissakin.

Viiden vuoden aikana EasyPark Groupin palveluissa tehtyjen transaktioiden yhdistetty vuosittainen kasvuvauhti (CAGR) on ollut 60 prosenttia. Iso merkitys nousulle 1000 nopeimmin kasvavan yhtiön joukkoon on vuonna 2022 aloitetulla laajentumisella Yhdysvaltoihin. Financial Timesin ja Statistan listaus huomioi vuodet 2019–2022.

Suomessa EasyPark julkisti juuri laajentavansa yhteistyötä pysäköintitilaoperaattori Aimo Parkin kanssa. Se tarkoittaa, että yhä useammin pysäköintipalveluihin riittää yksi sovellus. Näillä näkymin EasyPark-sovellus tulee lopulta käyttöön kaikissa Aimo Parkin kohteissa, niin sopimushalleissa kuin ulkoalueillakin, mahdollistaen vaivattoman pysäköinnin laajalle asiakaskunnalle.

Vuonna 2024 EasyPark jatkaa nopeaa kasvuaan laajentamalla kattavuuttaan ja tarttumalla uusiin mahdollisuuksiin ympäri maailmaa. 1000 tämän hetken nopeimmin kasvavan eurooppalaisen yhtiön listaus löytyy Financial Timesista.

Lue myös

EasyParkin ja Aimo Parkin yhteistyö laajenee

Tämä ärsyttävä parkkipaikkaongelma yleistyy!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Kangasniemellä rallin F-Cupin kärkisijat pääosin ennakkosuosikeille

Joonas Lindroos ja Jouni Lampinen ajoivat Kangasniemellä vastustamattomaan voittoon. Kuva: Taneli Niinimäki / AKK.
F-Cupin kauden toinen osakilpailu ajettiin lauantaina Kangasniemellä. Vauhdikkaat Etelä-Savon tiestöt kirittivät kuljettajia sekuntitaistoihin, mutta vastavuoroisesti lumipenkkojen kutsuhuutoja tuli välttää. Eri kategorioissa menestyjät olivat pääosin ennakkosuosikkien joukossa olleita.
Nuotti-kategoria starttasi ensin matkaan ja sarjajohtajan numero 1 kyljissään ajoi Joonas Lindroos, joka ennakoi ennen kilpailua, että lähtöpaikasta voisi tällä kertaa olla hieman hyötyä.
Kuin luottamusta lähtöpaikkaan alleviivatakseen ilmoittautui Lindroos kartanlukija Jouni Lampisen kanssa perjantai-iltana ”korotettujen pisteiden” tavoitteluun. Tälle kaudelle mukaan F-Cupiin tullut uudistus mahdollistaa kilpailijoille yhdessä kilpailussa 1,5-kertaiset pisteet, mutta pisteiden tavoittelu tulee ilmoittaa ennalta.
Avauspätkällä hieman vielä haettiin ajotuntumaa, mutta jo seuraavalla Lindroosin BMW M3 pakeni muilta väkevästi karkuun. Peräti 12,5 sekunnin pohja-aika katkaisi muilta selkärangan voittotaiston suhteen, mutta muista sijoista käytiin kovaa kamppailua loppuun asti.
Yleiskilpailun ja samalla isoimman kuutiotilavuusluokan kakkossijasta väännettiin loppuun asti Markus Hellströmin ja Kalle Asikaisen autokuntien välillä. Viimeiselle erikoiskokeelle Asikainen starttasi 2 sekunnin etumatkalla, onnistuen Bemarien taiston viemään lopulta 5,6 sekunnin erolla.
Väliluokassa pari isoa nimeä tippui jo alkuvaiheessa, sarjakakkosena startannut Peetu Patajoki joutui keskeyttämään johtopaikalta toisen erikoiskokeen jälkeen vetoakselin rikkouduttua ja Juho Koski-Lammi kakkospaikalta puolestaan jäi erikoiskokeelle moottoririkon myötä. Taistelun kovuus luokkavoitosta ei tästä kuitenkaan laimentunut.
Heikki Koski-Lammi otti ohjat ja kiidätti Escortinsa kolmeen peräkkäiseen pohja-aikaan. Honda Civic Type-R:ää vauhdikkaasti käskyttävä Eetu Kortelainen ei kuitenkaan antanut periksi vaikka ero oli kasvanut 10,3 sekuntiin. Toiseksi viimeisellä Kortelainen kavensi eron 6,5 sekuntiin, mutta viimeiselle huimapää viritti koko kisan kovimman noteerauksen ja Koski-Lammi taipui lopputuloksissa 3,8 sekunnin verran.
Kolmospaikasta käytiin myös kova taistelu, jonka lopulta viimeisen pätkän onnistumisellaan Toni Tahvanainen Opel Astrallaan käänsi edukseen 6,2 sekunnin loppumarginaalilla Honda Civic Type-R.llä ajavaan Mika Ruohioon.
Pikkuluokassa alku sujui Juuso Jorvalan Toyota Corolla GT:n tahtiin, mutta kahden erikoiskokeen jälkeen Nico Valkonen VW Golf GTI:llään oli vain 1,5 sekunnin päässä. Hieman tahmeasti kisansa käynnistäneen Tuukka Kauppisen Ford Fiesta R2:lla oli kolmas, mutta eroa kärkeen oli jo 16,5 sekuntia.
Valkonen takoi pohjat kolmelle seuraavalle pätkälle ja starttasi viimeiselle 10,1 sekunnin johtoasemassa Jorvalaan. Kauppisen ajovireen parannuttua läpi kisan, meni viimeisellä pohjat laukaalaiselle. Luokkavoiton nappasi Valkonen, josta Jorvala jäi 15 sekuntia, kolmoseksi Kauppinen, joka jäi lopulta vain 2,7 sekunnin päähän Jorvalasta.
Lindroos jatkaa sarjakärjessä ainoana puhtaasti voitoilla, kahden voiton ja korotettujen pisteiden myötä on etumatkaa lähimpänä vaaniviin Eetu Kortelaiseen ja Juuso Jorvalaan nyt 7,5 pistettä.
Nelivedoissa sarjajohtaja vaihtui
Nelivedoissakin kärkinimiä putosi jo heti alussa. Sarjajohtajana avauskisan jälkeen ollut Jooa Iivari joutui heittämään pyyhkeen kehään teknisen vian myötä vain hetkeä ennen kilpailun starttia. Ensimmäisellä erikoiskokeella puolestaan viime vuoden mestari Tomi Rönnemaan ajokki roihautti näyttävät liekit ja edessä oli keskeytys.
Vanhempaan Subaru Impreza 555:een luottanut Pekka Karjalainen oli oivassa vireessä heti alusta alkaen, liekö kartanlukija Riikka Hokkasen kotikonnuilla ajettu kilpailu tuonut vielä pientä lisävauhtia. Neljä erikoiskoetta tultiin Karjalaisen johtaessa, mutta sen jälkeen vierailevana kuljettajana luokassa ajanut Kazakstanin Petr Borodin löysi oivan ajovireen uudehkon Ford Fiesta Rally3:n ohjaamossa ja kiihdytti voittoon noin puolen minuutin erolla.
Sarjapisteistä ajavien kesken voitto Karjalaiselle, josta puolisen minuuttia jäi Jari Puntanen Mitsubishi Lancer EVO 5:lla, kolmanneksi korkeimmat pisteet nappasi Juha Koljonen Subaru Imprexa WRX Sti:llä. Sarjatilanteessa Karjalainen siirtyi selkeään 8 pisteen johtoon ennen Teuvo Niskalaa (Ford Fiesta Rally3) ja Teemu Vesalaa (Mitsubishi Lancer EVO 9).
Yleisessä penkat ratkaisivat
Yleisessä kovinta vauhtia aloitti Juha Högström Toyota Corolla GT:llä. Kahden ek:n jälkeen johtomarginaalia samanlaisella autolla ajavaan seurakaveri Aki Laakkioon oli jo 21,5 sekuntia. Kolmannella erikoiskokeella Högströmin voitonavaimet kuitenkin hukkuivat maalipään yllättävässä oikeassa. Piirun verran liikaa kyytiä ja auto penkan yli upottavaan hankeen yli 4 minuutiksi.
Samaan aikaan hieman uneliaasti aloittanut avauskisan voittaja Eetu Kainulainen Toyota Starletillaan alkoi löytää ajovirettään, nousten vain 2,9 sekunnin päähän johtopaikan ottaneesta Aki Laakkiosta. Nelospätkällä Högström jatkoi pohjien tehtailua, mutta kokonaistilanteessa Kainulainen kuittasi Laakkion edelle 3 sekunnin turvin.
Viidennellä pätkällä Högström raapi jälleen pohjat, mutta nyt tapahtui jälleen johtopaikalla, kun Kainulaiset hälppäsivät hankeen.
Johtopaikalle nousi nyt jälleen Laakkio, mutta tutkan alapuolella läpi kisan tullut isomman luokan kuljettaja Niko Jousi Volvo 240:llä oli noussut nyt toiseksi vain 6,3 sekunnin päähän. Vaikka luokittaisista pisteistä ajetaankin, on kategorian voitto tietenkin aina mukava lisä.
Laakkio painoi viimeiselle pätkälle pohjat ja Jousi jäi toiseksi 17,8 sekunnin erolla kokonaistilanteessa. Muutamaa sekuntia vaille minuutin voittajalle jäi Tomi Tikanmäki VW Golf GTI:llä, joka ajoi isommassa luokassa samalla toiseksi.
Pikkuluokan kolmen kärki oli Aki Laakkio, toiseksi Jani Laaksonen VW Pololla ja kolmanneksi lopulta Kainulainen. Isommassa luokassa lopulta Jousi ja Tikanmäki olivat ainoat maaliin asti päässeet.
Korotettujen sarjapisteiden nostattamana Tikanmäki nousi sarjakärkeen 4,5 pisteen erolla Laakkioon, josta puolestaan vain pisteen päässä vaanii Kainulainen.
Senioreissa sarjatilanne kiristyi
Senioreissa kamppaillaan pisteistä kahdessa luokassa, nuotittavat ja nuotittomat. Avauskisassa Jämsässä nuotittavia oli enemmän ja siellä jaettiin isommat sarjapisteet heille. Kangasniemellä asetelma kääntyi päälaelleen ja nyt nuotittomia oli enemmän. Sen myötä sarjatilannekin tasoittui selkeästi.
Nuotista ajavien osalta Mika Rantasalo täräytti pohjat jokaiselle erikoiskokeelle Opel Kadett E GSi:llään, voitaneen kai sanoa että niin nuoren miehen menestyäkseen pitääkin, koska ikätasoitusten myötä nuoremman tulee ajaa kovempaa kuin vanhemman.
Reijo Muhonen ja Heikki Hosionaho BMW M3:illaan roikkuivat kuitenkin kaiken aikaa kohtuullisen lähellä Rantasaloa erikoiskoeajoissa ja tämän kolmikon kesken podiumin paikat jaettiinkin. Voittajaksi Muhonen 45,8 sekunnin erolla Rantasaloon, josta puolestaan 24,8 sekunnin päähän jäi viime vuoden juniorien voittaja Hosionaho.
Nuotittomien puolella mentiin myöskin pohja-aikoja seuratessa Lounais-Suomen kuljettajien tahtiin, Mika Korhonen napautti Honda Civic Type-R:llään neljä pohja-aikaa ja kaksi meni näyttävästi etenevän Kai Mäkelän ja Toyota Corolla GT:n piikkiin. Ikätasoitukset pitivät taukotilanteessa kärjessä Lasse Hirvijärven BMW 325i:llä, Korhosen hönkiessä jo 14 sekunnin päässä.
Tauon jälkeen Hirvijärven erikoiskoeajoissa näkyi selkeää parannusta, mutta Korhonen nousi viidennellä pätkällä vastustamattomasti ohi ja lopulta eroa lopputuloksissa 23,6 sekuntia Korhosen eduksi. Kolmanneksi ajoi hyvällä sykkeellä päivän läpi tullut Kai Mäkelä joka jäi Hirvijärvestä vain 3,1 sekuntia.
Sarjatilanteessa Reijo Muhonen johtaa tasapistein (20) Mika Korhosen kanssa, korotettujen pisteiden avulla kolmanneksi nousi Ari Sorsa (17,5), ennen Mika Rantasaloa ja Heikki Hosionahoa (17) ja Kai Hukkasta (16).
Junioreissa yksi ylitse muiden
Junioreiden kolmessa luokassa on talven kisoissa ollut ilahduttavan paljon osallistujia, Kangasniemellä ensimmäiseltä erikoiskokeelta kirjautettiin aika yli 40:lle osallistujalle.
Pikkuluokassa starttasi sarjajohtaja Tommi Lämsä neljällä pohja-ajalla liikkeelle. Suoritusta voi pitää hyvänä kun ottaa huomioon, että kilpailua edeltävänä päivänä Toyota Starlet kaatui testeissä mieluisien alustasäätöjen löydyttyä. Viidennellä erikoiskokeella Lämsä kenties intoutui hieman liikaa ja irtolumen päällä luisteluun hukkui aikaa. Pohjat kirjautti Otto Autio Ford Fiestallaan.
Viimeiselle startattiin Lämsän johtaessa 9,5 sekunnin erolla Antti Laakkioon joka myöskin ajaa Toyota Starletilla, mutta vain 0,9 sekunnin päässä Laakkiosta oli Otto Autio. Viimeisellä erikoiskokeella Lämsän ajokki hukkasi öljynpaineet ja auto oli ohjattava sivuun keskeytystä varten. Autio puristi pohjat 1,4 sekunnin erolla Laakkioon ja nousi luokkavoittoon 0,5 sekunnin erolla.
Jossittelun varaakin jää, Laakkio nimittäin jäi jo avauspätkällä edellä ajavan taakse hieman jumiin, mutta koska ei joutunut pysähtymään, ei tapahtumasta voitu antaa sääntöjen mukaan myöskään aikahyvitystä. Pikkuluokan kolmas oli Jonne Merenniemi Toyota Starletilla (+41,6), mutta sarjaa ajavista kolmoseksi Sami Laurila Toyota Corolla GT:llä (+51,1).
Väliluokassa avauskisaakin hallinnut Timo Viitanen oli Honda Civic Type-R:llä vahvassa vedossa. Kolme pohja-aikaa alkuun ja sen jälkeen kontrolloitua ajoa loppupäivän. Toni Ketomäki ajoi Citroen Xsara VTS:llä hyvän päivän ollen toinen, eroa Viitaseen kertyi 14,1 sekuntia. Avauskisassa keskeyttänyt Joni Kohtaniemi onnistui tällä kertaa, Seat Ibiza GTI suoriutui maaliin asti ja korotetut pisteet avasivat pistetilinkin mallikkaasti, eroa Ketomäkeen oli maalissa 16 sekuntia.
Isossa luokassa oli avauskisan tapaan vahvin yhdistelmä Tomi Hämäläinen ja BMW M3. Ykköselle ja kakkoselle pohjat, jonka jälkeen pahin kiire oli saatu tasattua, johtomarginaali merkki- ja mallikumppani Joakim Löfvikiin oli 17,8 sekuntia. Loppupäivän aikana Hämäläisen johto kasvoi tasaisesti, vaikka pohja-aikoja ajoivat muutkin.
Kakkossijasta käytiin hyvä vääntö Löfvikin ja Markus Lehtosen (BMW 325i) kesken. Päivän voittajana Hämäläinen, toisena Löfvik 31,7 sekunnin päässä, josta kolmanneksi ajanut Lehtonen puolestaan jäi vain 0,7 sekuntia.
Yleiskilpailun kolmen kärjessä Hämäläisen voittomarginaali oli 27,7 sekuntia Autioon, josta Laakkio jäi 0,5 sekuntia. Voitaneen sanoa Hämäläisen siis olleen ylitse muiden.
Sarjatilanteessa korotettujen pisteiden kera voittoisan päivän ajaneet Hämäläinen ja Autio hieman repivät eroa muihin. Johdossa Hämäläinen 27,5 pisteellä, toisena Autio 25,5 pisteellä, kolmospaikalla Viitanen 22 pisteellä.
V1600 Cupissa uusia nimiä kärkeen
V1600:ssa vahvimmin avasi avauskisassa kutoseksi jätetty Timo Rajala. Kuin uudesti syntyneenä pyyhälsi mies Honda Civicillään kaksi pohja-aikaa kisan alkuun ja johtomarginaalin 18,2 sekuntiin. Pohja-aikoihin ei loppupäivän osalta ollut tarvetta, lähimpänä läpi päivän roikkui Jämsässä neloseksi ajanut Otto Järvinen Suzuki Igniksellä. Rajalan ero päivän päätteeksi oli Järviseen 12 sekuntia.
Huomattavasti tiukempaa taistoa käytiin kolmossijasta, josta taisteltiin täysillä loppuun asti. Pääosissa siinä taistelussa olivat avauskisan kolmostilan ja korotettujen pisteiden myötä sarjajohdossa Kangasniemelle startannut Lauri Ahoketo Nissan Almeralla, sekä Jämsässä kakkoseksi ajanut Nuutti Korhonen Ford Focuksella. Kuin konsanaan korttipelissä nokittamalla tuli kaksikko läpi lauantain, maalissa kuitenkin Ahoketo 0,5 sekuntia nopeampana.
Avauskisan voittaja Teemu Varjo hukkasi toisella erikoiskokeella Peugeot 206:staan jarrupalat aivan kirjaimellisesti ja kilpailun kolmospaikalta tuli keskeytys.
Sarjatilanteessa kärjessä on Otto Järvinen 20,5 pisteellä ja toisena vain 0,5 pisteen päässä Lauri Ahoketo. Kärkikaksikko on hyödyntänyt korotetut pisteet pois, kolmantena on Timo Rajala 16 pisteellään ja neljäntenä Nuutti Korhonen tasapistein Rajalan kanssa.
Nuorten Cupissa suosikit pitivät
Nuorten Cupissa edettiin pitkälti käsikirjoituksen mukaan. Avauspätkälle pohjat ajoi komeasti Miska Tuomisto Honda Civicillään 7,7 sekunnin erolla Veikka Koskisen Toyota Aurikseen. Parilla seuraavalla Tuomistolla hukkui kuitenkin aikaa ylimääräisiin kuvioihin ja sijoitus putosi kuudenneksi.
Koskinen puolestaan otti paikkansa kärjessä eikä siitä luopunut. Avauskisan tavoin lähimpänä uhkaajana roikkui Miko Suvanto Seat Ibizallaan, jääden Koskisesta päivän aikana 28,5 sekuntia. Kolmanneksi parhaiten päivän suoritti Vili Hyytiäinen Opel Astra G CC:llä, eroa voittajaan 49,3 sekuntia. Neljänneksi nousi lopulta Tuomisto, eroa voittajaan 1:11,7. Neljän pohja-ajan myötä voitaneen Miska Tuomistolta voitaneen odottaa kauden mittaan kaiken osuessa kohdalleen kovaa tulosta.
Pistetilanteessa Koskinen kärjessä 22 pisteellään, toisena Suvanto 18 pisteellä. Kolmantena on Tuomisto 15 pisteellä, tasoissa Hyytiäisen kanssa.
F-Cupin kausi jatkuu Imatran osakilpailulla 11. toukokuuta ja kyseessä onkin monille nykykuskeille aivan uudet seudut, joten mielenkiintoinen kesäkauden avaus on varmasti siltäkin osin tiedossa.
XXI Kangasniemi Ralli, Kangasniemi
Nuotti
1. Joonas Lindroos (lk3) 35:15,0
2. Kalle Asikainen (lk3) +38,6
3. Markus Hellström (lk3) +44,2
4. Eetu Kortelainen (lk2) +58,5
5. Heikki Koski-Lammi (lk2) +1:02,3
Yleinen
1. Aki Laakkio (lk4) 39:40,9
2. Niko Jousi (lk5) +17,8
3. Tomi Tikanmäki (lk5) +55,1
4. Jani Laaksonen (lk4) +1:18,8
5. Eetu Kainulainen (lk4) +1:32,0
Seniorit
1. Reijo Muhonen (lk7) 40:31,6
2. Mika Rantasalo (lk7) +45,8
3. Heikki Hosionaho (lk7) +1:10,6
4. Mika Korhonen (lk8) +1:14,4
5. Lasse Hirvijärvi (lk8) +1:38,1
Juniorit
1. Tomi Hämäläinen (lk11) 39:18,5
2. Otto Autio (lk9) +27,7
3. Antti Laakkio (lk9) +28,2
4. Joakim Löfvik (lk11) +31,7
5. Markus Lehtonen (lk11) +31,7
Neliveto Cup
1. Petr Borodin 35:46,9
2. Pekka Karjalainen +31,7
3. Jari Puntanen +1:02,2
4. Juha Koljonen +1:28,2
5. Teemu Vesala +1:36,5
V1600 Cup
1. Timo Rajala 43:33,3
2. Otto Järvinen +12,0
3. Lauri Ahoketo +26,1
4. Nuutti Korhonen +26,5
5. Niko Hilander +51,3
Nuorten Cup
1. Veikka Koskinen 43:22,5
2. Miko Suvanto +28,5
3. Vili Hyytiäinen +49,3
4. Miska Tuomisto +1:11,7
5. Aatu Nikusaari +2:02,9
F-Cup pistetilanne: 2/6 osakilpailua
Nuotti
1. Joonas Lindroos 27,5p
2. Eetu Kortelainen 20p
3. Juuso Jorvala 20p
4. Markus Hellström 17p
5. Kalle Asikainen 16p
Yleinen
1. Tomi Tikanmäki 24,5p
2. Aki Laakkio 20p
3. Eetu Kainulainen 19p
4. Niko Jousi 11p
5. Jani Laaksonen 9p
Seniorit
1. Reijo Muhonen 20p
2. Mika Korhonen 20p
3. Ari Sorsa 17,5p
4. Mika Rantasalo 17p
5. Heikki Hosionaho 17p
Juniorit
1. Tomi Hämäläinen 27,5p
2. Otto Autio 25,5p
3. Timo Viitanen 22p
4. Joakim Löfvik 17p
5. Tommi Lämsä 16,5p
Neliveto Cup
1. Pekka Karjalainen 20p
2. Teuvo Niskala 12p
3. Teemu Vesala 12p
4. Jooa Iivari 11p
5. Jari Puntanen 9p
V1600 Cup
1. Otto Järvinen 20,5p
2. Lauri Ahoketo 20p
3. Timo Rajala 16p
4. Nuutti Korhonen 16p
5. Lassi Lehtonen 13p
Nuorten Cup
1. Veikka Koskinen 22p
2. Miko Suvanto 18p
3. Miska Tuomisto 15p
4. Vili Hyytiäinen 15p
5. Aatu Nikusaari 12p
Tiimimestaruus
1. Nilsiän Sora Motorsport 17,5p
2. Luumäen UA 16p
3. AM Metsätyö 10p
4. Fast Orange 9p
5. Laukaan Energia 7p
F-Cup kalenteri 2024
27.1. JMK Ralli, Jämsä
2.3. XXI Kangasniemi Ralli, Kangasniemi
11.5. Imatraralli, Imatra
8.6. XLVII Rantaralli, Mynämäki
14.9. Viihdekeskus Hojo Hojo Ralli, Kuopio
12.10. RDT Ralli, Kerava
Lue myös

Kaasuautoilijoilta raskaan liikenteen päästölaskuri

Arkistokuva. Kuva: Gasum.

Kaasuautoilijat ry on julkaissut päästölaskurin raskaalle liikenteelle yhteistyössä OpenCO2.net palvelun kanssa.

Sähköistyminen etenee henkilöliikenteessä, mutta raskaan liikenteen osalta fossiilisen dieselin korvaaminen on huomattavasti monimutkaisempaa.

Biokaasu on yksi vaihtoehto raskaan liikenteen päästöjen vähentämisessä ja se edistää hyvin myös kotimaista biokaasun tuotantoa, sekä kiertotaloutta.

Monesti pohditaan miten hyvin biokaasu auttaa päästöjen vähentämisessä? Tästä syystä yhdistys teetti laskurin vapaaseen käyttöön, jotta voi helposti vertailla miten paljon päästöjä saadaan biokaasun avulla alaspäin.

Laskuri on täysin riippumaton ja siinä voi kokeilla erilaisia vaihtoehtoja kuten sähkö ja erilaiset bio-osuudet.

Laskuriin pääsee tästä.

Lue myös

Scanian uudet biokaasumoottorit tarjoaa ympäristöystävällisempää kuljettamista

SKAL Kuljetusbarometri: Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus investoinneista kasvussa

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Tiellä seilanneen auton kuljettaja nukahti huoltoasemalle

Kuva: CvB.

Poliisille tulleen ilmoituksen mukaan Ylämyllyllä Liperissä ajoneuvo seilaa tien laidasta laitaan aiheuttaen vaaratilanteita.

Autonkuljettaja oli ajanut huoltoasemalle ja mennyt sisään. Poliisipartio tapasi sisältä pöytään nukahtaneen mieskuljettajan, jolla oli kyseisen auton avaimet hallussaan.

Miehellä ei ole ajo-oikeutta ja huumepikatesti näytti positiivista huumeille, lisäksi miehellä oli hallussaan huumaavia lääkkeitä.

Lue myös

Rattijuopon auto seilasi moottoritiellä ja nopeus vaihteli!

Poliisilla neljä syytä pysäyttää tämä auto

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Karkuun ajanut kortiton mies yritti oikaista lumivallin yli — toisin kuitenkin kävi!

Kuva: CvB.

Poliisipartio päätti pysäyttää auton Joensuun keskustassa sunnuntaina aamuyöllä. Autonkuljettaja ei totellut annettu pysähtymismerkkiä vaan kaahasi karkuun ylinopeutta käyttäen, ajaen kolmenkympin alueella 80 km/h .

Kuljettaja pakeni Kuutostietä Rantakylän suuntaan yrittäen kiilata perässä ajavaa poliisiautoa. Välillä auto ajoi kevyenliikenteenväylää kunnes päätyi parkkipaikalle umpikujaan yrittäen ajaa lumivallin yli uudelleen kevyenliikenteenväylälle, jäädän kuitenkin lumipenkkaan kiinni.

Mieskuljettaja lähti juosten karkuun mutta luovutti kovempikuntoisen konstaapelin saavuttaessa miestä.

Miehellä ei ole ajo-oikeutta ja huumepikatesti näytti positiivista huumeille, lisäksi miehellä oli hallussaan huumaavia lääkkeitä.

Lue myös

Posiolla yli 200 kilometrin pakomatka

Kortiton kuljettaja pakeni poliisia anastetulla autolla

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Älykkään latauksen avulla merkittävää säästöä

Kuva: Synergi.

Älykkään sähkönkäytön sovellusta tarjoavan Synergin uusi raportti tuo esille uutta tietoa siitä, miten sähköautojen omistajat käyttävät älylatauspalveluja Suomessa. Tiedot raportin taustalla on kerätty Synergin älykkään sähkönkäytön sovelluksen tuhansista älylatausistunnoista vuoden 2023 aikana.

Suomen liikenteessä ennustetaan olevan 1,5 miljoonaa täyssähköautoa vuoteen 2040 mennessä. Sähköistymisestä johtuva sähkön kasvava kysyntä luo ajan mittaan uusia haasteita sähköyhtiöille ja sähköverkolle.

Synergin uudessa Sähköautojen Älylataus ja Optimointi Suomessa 2024 -raportissa käsitellään näitä sähköyhtiöiden ja heidän asiakkaidensa uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia.

Kiinteähintaisten sopimusten omistajat tarvitsevat motivointia ja kannustimia käyttää sähköä tehokkaammin: 79,8% sähköautojen älylatauksen käyttäjistä on pörssisähkösopimuksellisia asiakkaita, kun taas vain 16,5% käyttäjistä on kiinteähintainen sähkösopimus.

Kiinteähintaisia asiakkaita ei yleensä motivoida käyttämään sähköä älykkäämmin, esimerkiksi siirtämään kulutusta halvimmille tunneille, koska he eivät hyödy siitä rahallisesti.

Pörssisähköasiakkaat voivat sen sijaan välittömästi hyötyä sähkönkulutuksen siirtämisestä halvemmille tunneille, koska se pienentää heidän sähkölaskuaan. Molemmat voivat kuitenkin auttaa tasapainottamaan sähköverkkoa.

Yli 200 euron säästö

Sähköyhtiöt voivat muuttaa kuluttajien asenteita pörssisähkösopimuksia kohtaan digitaalisten ratkaisujen avulla: Synergin avulla yksi sovelluksen aktiivisimmista käyttäjistä säästi vuonna 2023 236 euroa eli 70 % sähköauton koko vuoden latauskustannuksista.

Kyseinen kuljettaja latasi älylatauksen avulla yhteensä 7200 kWh, joka vastaa energiatehokkaan omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta Suomessa. Sähköautojen omistajat, joilla on pörssisähkösopimus ja jotka eivät käytä älylatauspalveluita, menettävät huomattavia säästöjä.

Sähköautojen älylataus voi auttaa sähköverkon tasapainottamisessa: Tutkimusten mukaan sähköautoilijat kytkevät ajoneuvonsa lataukseen heti töiden jälkeen tai kello 16:00 alkaen, jolloin myös lataushuippu alkaa.

Tämänkaltainen latauskäyttäytyminen voi muodostua ajan mittaan ongelmalliseksi, sillä äkilliset kysyntäpiikit voivat ylikuormittaa sähköverkkoa.

Vaikka Synergin sovelluksessakin yleisimmät ajat, kun autot kytketään laturiin ovat kello 18.30 ja 20.30 välillä, käynnistyy itse lataus yleensä neljä tuntia myöhemmin vasta sitten, kun sähkön kysyntä on vähentynyt.

Sähköyhtiöt voivat auttaa tarjoamaan asiakkaille sopivia latauslaitteita: Synergin datan mukaan iso osa sähköautojen omistajista käyttää ajoneuvonsa lataamiseen edelleen perinteisiä Schuko-latureita, joiden keskimääräinen latausteho on 3,6 kW.

Ne kuluttajat, jotka omistavat kolmivaiheisen kotilaturin, pystyvät lataamaan 11 kW teholla, joka tarjoaa paremmat mahdollisuudet hyödyntää edullisimpia tunteja.

Tämä tarjoaa sähköyhtiöille mahdollisuuden laajentaa palvelutarjontaansa myös sähkösopimusten ulkopuolelle. Sähköyhtiöt voisivat esimerkiksi tutkia laitteiden, kuten sähköautojen latausasemien ristiinmyyntiä, jotta heidän asiakkaansa voisivat parhaiten hyödyntää kustannustehokkaita latausratkaisuja.

“Vihreä siirtymä on kuluttajille kallista ja manuaalista. Varsinkin silloin, jos markkinoilla ei ole tarpeeksi kannustimia tai helppokäyttöisiä ratkaisuja, joiden avulla sähkölaitteiden käyttöä saisi ohjattua vuorokauden halvimmille tunneille”, sanoo Antti Hämmäinen, Synergin toimitusjohtaja ja yksi perustajista.

”Vuoden 2023 aikana älylatausistunnoista keräämämme datan perusteella suomalaisilla sähköyhtiöillä on loistava tilaisuus tutkia tarkemmin, miten ohjelmisto- ja laitteistoratkaisuja voidaan käyttää yhdessä vastaamaan entistä paremmin aiempaa enemmän sähköverkkoon liitetyn asiakkaan tarpeisiin.”

Keskeiset havainnot

  • Suosituimmat sähköautomerkit älylataukseen ovat Tesla, BMW, Volkswagen, Audi, Skoda, Mercedes Benz, Kia, Hyundai, Volvo, Renault, Jaguar ja Toyota.
  • Kaikista älylatauksen käyttäjistä 80 % on pörssisähkösopimus, 16 % kiinteähintainen sopimus ja 4 % kulutusjoustosopimus.
  • Suurimmat säästöt älylatauksen käyttäjällä oli 236 €, eli 70 % hänen sähköautonsa vuotuisista latauskustannuksista (ilman sähkönsiirtokustannuksia).
  • Käyttäjä lataa keskimäärin 22,3 kilowattituntia (kWh) yhdellä älylatausistunnolla.
  • Keskimäärin käyttäjää kohden on kuukausittain 11 älylatausistuntoa, mikä tarkoittaa yhteensä jopa 245,3 kWh:n kuukausittaista älylatausta.
  • Käyttäjät kytkevät autonsa laturiin keskimäärin kello 18.30-20.30 välillä. Laturiin kytkemisen jälkeen itse älylataus alkaa keskimäärin neljä tuntia myöhemmin, kun sähkön kysyntä on pienempää ja sähkön hinnat alhaisemmat.
  • 40 % älylatauksen käyttäjistä käyttää lataamiseen Schuko-laturia, jonka keskimääräinen latausteho on 3,6 kW.

Lue myös

Tesla avasi ensimmäisen V4 Supercharger -aseman Suomessa

Sähköautoilun kasvu näkyy ABC-latausasemilla: miljoona lataustapahtumaa puolessa vuodessa

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

F1-veneet: Sami Seliö F1-veneiden MM-avauksessa kuudes

Sami Seliö. Kuva: F1H2O.

Ratamoottoriveneiden F1-sarjassa kilpailevan suomalaisomisteisen Red Devil SMC F1 Teamin Sami Seliö sijoittui tänään Indonesiassa ajetussa MM-kauden GP-avauksessa sekä eilen lauantaina ajetussa Sprint-kilpailussa kuudenneksi.

Suomalaiskuljettajan koko MM-avausviikonloppu oli pienten teknisten ongelmien sävyttämä.

– Meillä oli koko viikonlopun ajan moottorien sekä tekniikan kanssa ongelmia. Meillä molemmilla, minulla ja Ferdinandilla (Zandbergen), oli käytössä uudet koneet, joihin emme vain löytäneet oikeita säätöjä. Mitään ei rikottu, mutta emme saaneet tekniikkaa toimimaan haluamallamme tavalla. Tehot olivat kateissa kokonaan, Seliö kertoo.

Ongelmien myötä Seliöltä jäi harjoitusajot ajamatta ja eri potkurivaihtoehdot kokeilematta, ja se kostautui kilpailutilanteissa.

– Tänään aamulla veneemme tuntui toimivan suhteellisen hyvin, mutta kisassa moottori ei vain vetänyt. Mystinen tilanne, jota yritämme vielä tänään selvittää. Moottorista puuttui meininki kokonaan.

– Ajaminen oli vajaa tehoisella moottorilla tuskaa ja kauden MM-avaus oli enemmänkin selviytymistä. Kuudes sija oli meille taisteluvoitto. Olosuhteisiin nähden saimme hyvät pisteet matkaamme. Tallikaverini Zandberger osui Filip Romsin kanssa yhteen ja molemmat joutuivat keskeyttämään

Tiimit pakkaavat merikonttinsa tänään valmiiksi, jonka jälkeen kontit matkaavat Vietnamiin, jossa ratamoottoriveneiden F1-luokan MM-sarja jatkuu pääsiäisenä 29.–31. maaliskuuta.

– Huollamme veneemme vielä täällä Indonesiassa ja samalla etsimme syytä vaisuun menoomme. Sen jälkeen veneet konttiin ja kohti Vietnamia. Ihan älyttömän pettyneitä emme saa olla, vaikka odotukset olivat korkeammalla. Nyt hommat eivät natsanneet, uusi yritys Vietnamissa, Seliö summaa.

Tuloksia: Pertamina Grand Prix of Indonesia

1. Rusty Wyatt (CAN) Sharjah Team 30 kierrosta
2. Erik Stark (SWE) Victory Team +0.973
3. Jonas Andersson (SWE) Team Bình Định-Viet Nam + 1.679
….
6. Sami Seliö (FIN) Red Devil-SMC F1 Team + 1: 02.474

Filip Roms (FIN) Sharjah Team – keskeytys
Ferdinand Zandbergen (NLD) Red Devil-SMC F1 Team – keskeytys

MM-pistetilanne:
1. Rusty Wyatt (CAN) Sharjah Team 29
2. Erik Stark (SWE) Victory Team 25
3. Jonas Andersson (SWE) Team Bình Định-Viet Nam 22
….
6. Sami Seliö (FIN) Red Devil-SMC F1 Team 11
12. Filip Roms (FIN) Sharjah Team 5
14. Ferdinand Zandbergen (NLD) Red Devil-SMC F1 Team 4

Lue myös

F1-veneet: Sami Seliö tähtää tänä vuonna maailmanmestaruuteen

F1-veneet: Seliön MM-kausi päättyi pettymykseen — Roms paras suomalainen

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Nuoren miehen ohituksen päätteeksi poliisi otti ajokortin talteen

Tunnukseton poliisiauto ajoi moottoritietä Torniosta kohti Kemiä 2.3.2024 kello 20.20, kun sen ohitti henkilöauto huomattavaa ylinopeutta.

Poliisipartio mittasi ajoneuvolle nopeudeksi 180 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h.

Kuljettajaksi osoittautui 18 -vuotias mies, joka määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Poliisi epäilee miehensyyllistyneen asiassa törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

Lue myös

Henkilöauto ohitti poliisiauton nopeudella 162 km/h

Poliisiauton ohittanut moottoripyöräilijä ajoi yli kahtasataa

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Stop autoilijoiden kuritukselle! -kansanliikkeen kansalaisaloitteet etenevät eduskuntaan

Kuva: Traficom.

Stop autoilijoiden kuritukselle! -kansanliikkeen kansalaisaloitteet niin dieselin käyttövoimaveron poistosta kuin polttoaineiden valmisteveron kohtuullistamisesta etenevät eduskunnan käsittelyssä.

Liikkeen edustajat olivat 23.2. esittelemässä kahta, yhteensä 184 tuhatta allekirjoitusta sisältävää kansalaisaloitetta valtionvarainministeriön verojaoston julkisessa kuulemisessa. Molemmat aloitteet pureutuvat osittain samaan asiaan ja molempien tavoite on sama – liikkumisen hinnan kohtuullistaminen.

Kumpikin aloite vastaa hyvin hallitusohjelman lupaukseen kompensoida jakeluvelvoitteen pumppuhintoja nostavat vaikutukset. Ensinnäkin koko kansalaisaloitehistorian kolmanneksi eniten allekirjoituksia kerännyt aloite ehdottaa polttoaineiden valmisteveron laskemista yhdellä sentillä jokaista jakeluvelvoiteprosenttia vastaan.

Tämä ei täysin vastaa jakeluvelvoitteen pumppuhintoja nostavaa vaikutusta, mutta olisi hyvä vastaantulo.

Toisena esitelty aloite dieselveron poistamisesta on poikkeuksellinen siihen nähden mitä yleensä on nähty. Tässä aloitteessa dieselveron ja dieselin verotuen muodostama kokonaisuus on otettu kokonaisuutena huomioon, eikä tämä aloite johtaisi dieselin pumppuhintojen nousuun kuten muut aloitteet samasta asiasta.

Aloitteen mukaisesti nykyisen dieselin verotuen tilalle muodostettaisiin samansuuruinen jakeluvelvoitetuki, jonka myötä myös siirtyisimme tässä asiassa fossiilisten polttoaineiden tukemisesta biopolttoaineiden tukemiseen.

Työpaikan saavutettavuus

Liikkeen edustajat toivat tilaisuudessa esiin merkittävän pointin, autoköyhyyden vaikutuksen työllisyyteen. Voisiko työllisyyttä edistää paremmin autoilua tukemalla, kuin tunnin radalla? Liikkeen mukaan tämä on selvää.

Tästä kertoo myös Traficomin saavutettavuustutkimus, jonka saavutettavuusanalyysien mukaan 67 prosenttia väestöstä saavuttaa maakuntakeskuksen alle puolessa tunnissa henkilöautolla, mutta vain 19 prosenttia joukkoliikenteellä. (Katso karttakuva)

Kahdellakymmenelläyhdellä prosentilla väestöstä maakuntakeskuksen saavuttamiseen kuluu joukkoliikenteellä yli puolitoista tuntia, kun henkilöautolla näin kauan aikaa kuluu vain 3 prosentilla väestöstä

www.stopautoilijoidenkuritukselle.fi

Lue myös

STOP Autoilijoiden kuritukselle!- kansanliike ohjaa tankkaamaan halvimman tarjouksen mukaan!

Stop autoilijoiden kuritukselle! -liike luovutti maanantaina eduskunnalle kaksi kansalaisaloitetta

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //