Varma kevään merkki on kiihdytysajojen käynnistyminen.
Perinteiseen kohteeseen Vantaan Katriinantielle oli viikonloppuna kokoontunut useita kuljettajia tarkoituksenaan järjestää kiihdytysajot.
– Liikennepoliisisektorin partioiden läsnäololla kohteessa, ajojen järjestäminen jäi tällä kertaa yrityksen asteelle, kertoo komisario Katri Lehti.
Lue myös
Poliisi takavarikoi tapahurjastelijan auton
Poliisi sai lauantaina tehtävän Vantaan Tikkurilantielle, missä ilmoituksen mukaan henkilö oli pysähtynyt autollaan bussipysäkille auttamaan kahta apua viittonutta henkilöä.
– Sillä aikaa, kun nainen oli auttanut apua viittoneita henkilöitä polkupyörän siirtämisessä heidän autoonsa, naisen käynnissä olevaan autoon oli noussut henkilö, joka oli kaasutellut paikalta pois Talvikkitietä pohjoisen suuntaan, rikoskomisario Henri Karjalainen sanoo.
– Anastettu auto tavoitettiin liikenteestä saman päivän iltana noin kello 20.25 Vantaalta Maratontieltä, jossa se ajoi poliisin partiota vastaan. Kuljettaja päätyi poliisin huostaan epäiltynä moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta. Hänellä ei ollut myöskään voimassa olevaa ajo-oikeutta, Karjalainen kertoo.
Poliisi kehottaa olemaan tarkkana myös tallaisissa tapauksissa, että omaa autoa ei jätetä käyntiin edes pieneksi hetkeksi, kun auton luota poistutaan.
Lue myös
Huoltoon tuotu auto varkaiden matkaan
Tanska kiristi muutama vuosi sitten määräyksiä piittaamattomuudesta liikenteessä huomattavasti ja nyt maasta on kantautunut lukuisia varoittavia esimerkkejä asiasta, todetaan Autoliiton tiedotteessa.
Lain mukaan kuljettaja menettää ajoneuvon valtiolle, jos nopeusrajoitus ylitetään yli sadalla prosentilla eli ajetaan esimerkiksi 60 km/h alueella 121 km/h tai 30 km/h alueella 61 km/h, tai ajetaan yli 220 km/h millä tahansa nopeusrajoitusalueella.
Sama sääntö on voimassa, jos alkoholipitoisuus ylittää kaksi promillea tai kuljettaja syyllistyy vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneeseen onnettomuuteen alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena.
Mielenkiintoinen asia on se, että ajoneuvon menettää riippumatta siitä, kuka sen omistaa.
”Meidän korviimme ei ole vielä kantautunut tietoa suomalaisista, jotka olisivat menettäneet ajoneuvon Tanskan valtiolle, mutta esimerkiksi moni saksalainen on palannut Tanskasta kotiin ilman autoa. Muun muassa eräs saksalainen menetti ystävältään lainaamansa Porschen ajettuaan ylinopeutta”, Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen kertoo.
Lue myös
Poliisi takavarikoi viritetyn mopon!
Kello 17.20 aikaan, oli poliisipartio suorittamassa liikennevalvontaa Riihimäellä Meijeritiellä, kun heitä vastaan ajoi moottoripyörä huomattavaa ylinopeutta.
Partio mittasi moottoripyöräilijälle nopeudeksi 121 km/h, kun kyseisessä kohdassa nopeusrajoitus on 50 km/h.
Moottoripyörä saatiin pysäytetyksi ja selvisi, että moottoripyörää kuljettaneella 22-vuotiaalla miehellä ei ollut moottoripyörän kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia.
Asiasta kirjattiin rikosilmoitus nimikkeillä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen sekä kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
Lue myös
Tämän hurjan kulkupelin kehittäjä kertoo nyt ajokokemuksistaan!
Eilen kello 16.20 aikaan sai poliisi ilmoituksen Lahdessa Motonetin pihassa tapahtuneesta varkaudesta.
Partion mennessä paikalle, selvisi että asianomistaja oli ajanut Motonetin parkkipaikalle ja unohtanut lukita autonsa ovet, mennessään asioimaan liikkeeseen.
Tultuaan takaisin autolle, huomasi hän autosta anastetuksi FM-lähettimen ja usb-johdon.
Asianomistaja palasi liikkeeseen, jossa he myyjän kanssa näkivät valvontakameroista, kuinka viereisestä autosta nousee mies, avaa auton oven ja ottaa autosta tavaraa.
Partio tavoitti varkaan liikkeen sisältä ja hänen hallustaan löytyi anastettu omaisuus.
44-vuotias mies kiinniotettiin ja toimitettiin poliisilaitokselle odottamaan kuulusteluja.
Mies on viimeisen vuoden aikana jäänyt kiinni erilaisista omaisuusrikoksista 15 kertaa.
Lue myös
Näin monta automurtoa tehdään keskimäärin päivässä!
Helsingin poliisi selvitti automurtosarjan — miestä epäillään ainakin 12 automurrosta!
Jean Redele alkoi valmistaa Alpineja 1950-luvulla Dieppessä, Englannin kanaalin rannalla, rakentaen ne ensin Renault 4CV:n pohjalle, mutta 1957 esitelty A108 oli jo runkoa myöten omaa tekoa.
1962 se uudistui A110:ksi, joka säilyi tuotannossa ulkonaisesti lähes muuttumattomana aina vuoteen 1977 asti. Moottorit ja voimansiirto otettiin jatkuvasti Renaultista, mutta koneiden koko kasvoi ajan saatossa alle litraisesta Renault R16:n 1647-kuutioiseen.
1960-luvun loppupuolella Alpinesta kehittyi kovempien moottoritehojen myötä iskukykyinen auto ralleihin. Lasikuitukorisena se oli kevyt ja pienet ulkomitat tekivät siitä ketterän varsinkin kiperillä vuoristoteillä. Kaksi suomalaiskuljettajaa pääsi kilpailemaan tehdastallin sinisillä Alpineilla: Pauli Toivonen 1966 ja Jorma Lusenius 1969-1971.
Kilpailukäytössä A110:n moottori voitiin viimein hivuttaa 1,8-litraiseksi ja sillä voitettiin rallin ensimmäinen automerkkien maailmanmestaruus 1973. Noihin aikoihin Renault osti Alpinen tytäryhtiökseen ja autot alettiin myydä nimellä Renault Alpine.
Kuvan Renault Alpine A110 1977 kuvattiin Classic Motorshowssa 2019. Auton omistaja on Kjell Lindroos.
Tekstin lähde: Näyttelyteksti.
Lue myös
Päivän urheiluauto: Ferrari 250 GTE — suomen ensimmäinen katukäyttöön hankittu Ferrari
Päivän urheiluauto: Toyotan harvinaisuus oli tuotannossa vain muutaman vuoden
Päivän urheiluauto: Volkswagen Karmann Ghia Typ 34 Coupe 1500
Julkaisimme aikaisemmin Päivän kuvan hurjan näköisestä jääkiitäjästä, jonka eteenpäin vei sirkkelin terä.
Nyt laitteen kehittäjä ja omistaja kertoo kokemuksistaan.
Jääkiitäjän kehitti Reijo Ervasti, ja hänelle on tullut kysymyksiä ajamisen vaikeudesta ja vaarallisuudesta.
Ervastin mukaan sillä on yllättävän helppo ajella, kunhan varoo kääntämästä liian jyrkästi, ettei terä leikkaa kenkään. Ohjaaminen tapahtuu samoin, kuin potkukelkalla yleensäkin.
Vuonna 1983 Ervasti ajoi Keski-Suomen Mobilistien talvirallissa ja sieltä heltisi rallin voitto.
– Vuonna 2000 ajoin kiitäjällä kahtena päivänä Berliinissä jääspeedwayn MM-osakilpailun väliajoilla. Siellä yleisö otti hurraahuudoilla vastaan kurvailut, Ervasti toteaa.
– Vuonna 2004 pidin hauskaa Ruotsin Sandvikissa isossa jäätapahtumassa. Lisäksi tämä on ollut läsnä monissa Oulun seudun tapahtumissa vuosikymmenten aikana.
Oheinen kuva on otettu Oulunsalon Akionlahdella.
Laite on tällä hetkellä näytillä Oulun Automuseossa.
Lue myös
Päivän kuva: Uskaltaisitko sinä ajaa tällä vekottimella?
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
Suomen suurin pyöräliikenteen ja -matkailun vuosittainen tapahtuma VeloFinland järjestetään vuonna 2024 jo kymmenettä kertaa. Porvoon Taidetehtaalle kokoontuu 26.–27.9. runsaat 200 pyöräliikenteen, pyörämatkailun ja yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijaa Suomesta ja Euroopasta.
VeloFinlandin pääsponsori vuonna 2024 on WSP Finland, joka on toteuttanut lukuisia valtakunnallisesti merkittäviä pyöräliikenteen hankkeita eri puolilla Suomea.
”Pyöräliikenteen edistäminen on kaupunkien kestävää kehittämistä. Aidosti vaikuttavat toimenpiteet vaativat monialaista yhteistyötä aina liikennejärjestelmien kokonaisvaltaisesta kehittämisestä detaljisuunnitteluun ja työmaanaikaisiin järjestelyihin. Tätä haluamme tuoda esille myös VeloFinlandissa – olla mukana etsimässä keinoja, joilla pyöräliikenteelle asetetut tavoitteet saadaan vietyä käytäntöön asti. On hienoa olla mukana alan ykköstapahtumassa herättämässä keskustelua ja innostumassa uusista ideoista”, kertoo Johanna Nyberg, WSP Finlandin Liikenne ja rata -liiketoiminnan johtaja.
Tuttuun tapaan VeloFinlandissa lähestytään pyöräliikennettä ja -matkailua monipuolisesti eri näkökulmista. Vuonna 2024 aihevalinnoissa korostuvat pyöräilyn saavutettavuus ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Tapahtuman pääteemat ovat Pyöräily kuuluu kaikille, raha, valta ja päätöksenteko sekä kestävä pyörämatkailu.
VeloFinlandin lipunmyynti on käynnissä, ja lipunmyyntilinkki löytyy tapahtuman verkkosivuilta. Alennettu early bird -hinta 240 € on voimassa 31.5. asti. Pyöräliiton jäsenet voivat ostaa seminaarilipun jäsenhintaan.
Porvoolla runsaasti potentiaalia pyöräilykaupunkina
Porvoolla on pitkät perinteet pyöräilykaupunkina ja vahva maine suosittuna pyörämatkailukohteena. Vanhan Porvoon jokimaisemiin huipentuva kesäinen pyöräretki on lukuisten pyöräilijöiden jokavuotinen perinne, ja tärkeä osa tämänvuotisen VeloFinlandin ohjelmaa onkin tutustuminen historiallisen Porvoon ikonisiin maisemiin pyöräillen.
”Porvoolla on pitkät perinteet pyöräilyn saralla ja esimerkiksi Porvoon Ajot, Suomen vanhin pyöräkilpailu, järjestetään täällä. Arkipyöräilyn sekä pyörämatkailun edistäminen ovat meille tärkeitä teemoja, ja myös siksi VeloFinland-tapahtuman saaminen Porvooseen ilahduttaa meitä suuresti. Yhdessä Pyöräliiton kanssa haluamme kannustaa ihan jokaista nauttimaan pyöräilyn ilosta”, sanoo Visit Porvoon matkailun kehittämispäällikkö Sari Myllynen.
Viime vuosina Porvoo on vahvistanut pyöräilykaupungin brändiään myös pyöräliikenteen olosuhteita parantamalla.
”Olemme määrätietoisesti muuttamassa kaupungin keskustan liikenneverkkoa sellaiseksi, että se tukee kestävää liikkumista ympärivuotisesti. Hankkeet, kuten torin uudistaminen, puistokadun rakentaminen ja siltaprojektit toteutetaan siten, että ne parantavat pyöräilyn edellytyksiä arjessa”, sanoo Porvoon kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren.
Porvoo luo syyskuussa paitsi upeat puitteet VeloFinland-seminaarille, myös Pyöräliiton 10-vuotisjuhlalle. Pyöräliitto perustettiin vuonna 2014 pyöräliikenteen valtakunnalliseksi edistäjäksi ja edunvalvojaksi. Toimintansa ensimmäisen vuosikymmenen aikana Pyöräliiton aloitteesta on syntynyt esimerkiksi valtavan suosituksi osoittautunut verovapaa pyöräetu.
Lue myös
Polkupyöräetua saavien määrä tuplaantuu tänä vuonna!
Polkupyöräetu on vaikuttanut autoiluun
Pyöräliitto vastustaa polkupyöräilyn promillerajaa
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
Erilaiset sosiaalisessa mediassa levinneet haasteet ovat keränneet suosiota nuorten keskuudessa. Liikenteeseen liittyvät haasteet ovat usein hengenvaarallisia. Liikenneturva kannustaa vanhempia juttelemaan nuoren kanssa haasteista ja niiden vaaroista.
Puolet Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kertoi joko nähneensä liikenteessä tapahtuvia temppuiluhaasteita somessa tai kuullut puhuttavan niistä.*
”Liikenteeseen liittyvät somehaasteet voivat olla vaarallisia osallistujille, kavereille ja sivullisille. Lisäksi haasteet yllyttävät usein rikkomaan lakia. Haasteiden seurauksena voi olla vakava onnettomuus ja esimerkiksi luisuttelusta voi saada sakkoja ja ajokieltoa”, Liikenneturvan nuorten suunnittelija Hanna Rutila kertoo.
Kyselyyn vastaajista 71 % pitää somehaasteita typeränä.
”Hienoa, että suuri osa on tätä mieltä. Toivottavasti he myös sanovat sen ääneen ja puuttuvat vaaralliseen menoon liikenteessä”, sanoo Rutila.
Rohkaise nuorta puuttumaan hölmöilyyn
Ota liikenne ja somehaasteet nuoren kanssa rohkeasti puheeksi. Voit kysyä onko nuori törmännyt temppuiluhaasteisiin liikenteessä tai somessa. Ole muutenkin kiinnostunut siitä, miten ja kenen kanssa nuori liikkuu. Se luo turvallisen pohjan myös haasteista ja hankalista aiheista keskustelemiselle.
”Jutelkaa ainakin siitä, miten kaverin kyydissä käyttäydytään fiksusti ja miten voi puuttua mahdolliseen temppuiluun. Haasteisiin yllyttäminen on vastuutonta ja sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Kuljettajana on vastuussa myös muiden tielläliikkujien turvallisuudesta. Typeryyksiin taivuttelevia kavereita ei tarvitse ottaa kyytiin”, vinkkaa Rutila.
Yllyttämistä ei tapahdu ainoastaan takapenkiltä vaan myös somessa. Nuori voi itse päättää, osallistuuko somessa yllyttämiseen tykkäämällä ja jakamalla kaahailuvideoita vai jättääkö ne omaan arvoonsa.
Vanhempana olet myös itse velvollinen puuttuman liikenteessä hölmöilyyn, jos havaitset sitä nuoresi kaveriporukassa.
Kampanja muistuttaa kavereiden vaikutusvallasta
Liikenneturvan nuorille suunnattu SafeSpaceAutoon-kampanja tuo näkyväksi kavereiden vaikutuksen liikenteessä käyttäytymiseen. Kampanjan avulla kannustamme nuoria vaikuttamaan matkan turvallisuuteen myös matkustajan penkistä.
Seuraa kampanjaa sosiaalisessa mediassa asiatunnisteilla #SafeSpaceAutoon ja #Liikenneturva.
*Liikenneturvan kyselytutkimuksen toteutti Kantar Public (nyk. Verian) marraskuussa 2023. Kyselyyn vastasi yhteensä 1160 henkilöä. Vastaajat olivat 15–79-vuotiaita.
Lue myös
Katso tästä Liikenneturvan vinkit kevään autoiluun
Hallitus neuvottelee kehysriihessään valtion talousarviosta 15.–16.4.2024. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Tieyhdistys muistuttavat, että viime keväänä 1 072 yritystä ja järjestöä vaativat Tievetoomuksella, että tiestön kuntoon panostetaan. Järjestöt esittävät, että kehysriihessä tiestön korjausvelan hoitamiseen varataan vuosittain lisää 300 miljoonaa euroa.
Hallitus kokoontuu kehysriiheen haastavissa oloissa julkisen talouden näkökulmasta. SKAL ja Suomen Tieyhdistys toteavat, että kehysriihilinjauksilla on vahvistettava Suomen kilpailukykyä.
Hallitus päätti kaudelle 2023–2027 väylien reilun puolen miljardin korjausvelkapaketista. Se on tärkeä osa investointipakettia. Oli myös tärkeää, että korjausvelkapaketista 250 miljoonaa tuli jo vuodelle 2024.
– Tienkäyttäjät ovat tästä kiitollisia. Panostukset näkyvät tänä vuonna muun muassa teiden päällystämisessä. Väylävirasto lupaa 4 000 kilometrin päällystysmäärää vuodeksi 2024 viime vuoden 1 700 kilometrin sijaan, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Järjestöt ehdottavat vuosittaista 300 miljoonaa euron erillistä määrärahaa korjausvelan kiinni kuromiseen. Tiestön kunnolla on tärkeä merkitys liikenneturvallisuudelle. Hyväkuntoinen tie on myös päästövähennyskeino ja se parantaa samalla Suomen kansainvälistä ja kansallista saavutettavuutta.
– Vaikka nyt julkisen talouden suhteen aiotaan tehdä sopeuttamistoimia, tiestömme ei enää kestä leikkauksia. Rahaa tiestöön tarvitaan lisää, sanoo Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi.
SKALin ja Suomen Tieyhdistyksen Tievetoomus keräsi viime vuonna 1 072 allekirjoitusta. Allekirjoittajien joukossa oli yrityksiä ja järjestöjä eri toimialoilta. Kaikki korostivat, että tiestön rahoitusta on kasvatettava ja korjausvelan kasvu pysäytettävä.
– Me ja 1 072 allekirjoittajaa pidämme Suomen logistista kilpailukykyä kuitenkin oleellisena tekijänä talouskasvun vauhdittamisessa. Tästä on pidettävä kiinni, sanovat Kujala ja Takalammi.
Lue myös
