Suomen hallitus esitteli huhtikuussa 2024 kehysriihen tuloksena vuosille 2025–2028 julkisen talouden suunnitelman. Sen mukaan matkailuautojen verotusta kiristettäisiin poistamalla niiden autoverotuki asteittain 15 vuoden siirtymäajalla. Tämä nostaisi uusien matkailuautojen myyntihintaa merkittävästi ja johtaisi ei-toivottuun kehitykseen.
Alan toimialajärjestö Matkailuajoneuvotuojat ry (MAT) suhtautuu hallituksen suunnitelmaan erittäin huolestuneesti. Järjestö arvioi, että suunnitelmalla olisi toteutuessaan negatiivinen verovaikutus. Se vaikuttaisi erittäin haitallisesti kuluttajiin, markkinoihin ja toimialaan suoraan tai välillisesti. Se johtaisi pitkäjänteisesti ja vastuullisesti toimineiden alan yritysten konkursseihin ja työpaikkojen menetyksiin. Vaikutukset olisivat täysin päinvastaiset, mitä hallitus tavoittelee, todetaan MAT:n tiedotteessa.
Autovero vähentäisi merkittävästi uusien matkailuautojen myyntiä ja ohjaisi kysyntää käytettynä muista EU-maista tuotaviin matkailuautoihin. Tällä olisi negatiivinen vaikutus valtion verokertymään, koska käytettyinä maahantuoduista autoista ei makseta täyttä arvonlisäveroa. Vaikutus myös leasingmarkkinaan olisi suuri ja harmaantalouden riski kasvaisi merkittävästi. Käytettyjen matkailuautojen kasvava tuonti avaisi uusia mahdollisuuksia järjestäytyneelle rikollisuudelle ja harmaan talouden toimijoille. MAT esittää hallituksen suunnitelmalle vaihtoehdon.
Matkailuautoilijat ovat merkittävä matkailusegmentti
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) huhtikuussa julkaiseman tuoreen kansallisen ja alueellisen matkailutilinpidon ja matkailukysynnän arvioiden mukaan matkailun kokonaiskysyntä ennen koronapandemiaa (vuonna 2019) oli 16,3 miljardia euroa ja siitä kotimaanmatkailun osuus oli 8,7 miljardia euroa (53 %).
Vuonna 2020 kotimaanmatkailun kysynnän osuus nousi 77 prosenttiin ja edelleen vuonna 2021 lähes 84 prosenttiin. Jos matkailua verrataan Suomessa perinteisesti merkittävänä toimialana pidettyyn metsäteollisuuteen, työllistää matkailu suoraan nelinkertaisen määrän ihmisiä. Kerrannaisvaikutukset muihin toimialoihin ovat myös merkittävät – yksi matkailuun sijoitettu euro tuo muille toimialoille kerrannaisvaikutuksina 61 senttiä.
Tilastokeskuksen vuoden 2022 majoitustilaston mukaan matkailuajoneuvojen osuus kaikista leirintäalueiden yöpymisistä oli 64 %. Matkailuautoilijoiden tuottama positiivinen vaikutus koskee poikkeuksellisen laajasti koko Suomea, mikä tekee harrastusmuodosta erityisen tärkeän.
Matkailuautoilijat käyttävät liikkuessaan paljon alueellisia palveluita
Se luo paikallista hyvinvointia myös niille alueille, jotka eivät hyödy samalla tavalla muista elinkeinoelämän muodoista. Yritysten matkailusta saama tuotto sekä matkailun välittömästi ja välillisesti työllistämän henkilökunnan palkkatulot lisäävät kohdepaikkakunnan saamia verotuloja. Palkkatulojen vaikutus on kerrannallinen, sillä osa tuloista kulutetaan ao. paikkakunnalla. Tästä syntyvä työllisyysvaikutus aiheuttaa vuorostaan lisäyksen kohdepaikkakuntien taloudessa. Matkailuautojen avulla voidaan myös helpottaa syrjäisten alueiden saavutettavuutta. Negatiivinen kehitys lisäisi syrjäisten alueiden eristyneisyyttä.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy toteutti vuonna 2022 yhdessä Suomen Leirintäalueyhdistys ry:n ja SF-Caravan ry:n kanssa seurantatutkimuksen, johon vastasi 3 349 henkilöä. Leirintäalueyöpymisissä pääasiallinen kulkuneuvo oli matkailuajoneuvo (88 %). Matkailuautoja näistä oli 50 % ja niiden osuus on kasvanut tasaisesti. Leirintämatkailu on vientialaan rinnastettava toimiala, joka maksaa arvonlisäveroa Suomeen. Leirintämatkailijoiden tuoma liikevaihto vieraspaikkakunnilla oli vuonna 2022 235 milj. euroa.
Päiväkohtainen rahankulutus paikkakunnalla oli 107 euroa / vrk / hlö. Leirintämatkailun työllistävä kokonaisvaikutus oli 2 957 henkilötyövuotta. Verotuloja leirintämatkailu tuotti 87,9 milj. euroa. Mikäli matkailusegmentti supistuisi, sillä olisi negatiivinen vaikutus matkailukohteisiin ja palveluiden saatavuuteen – matkailukohteiden määrä vähenisi ja niiden haluttavuus heikkenisi.
Matkailuautoilu kiinnostaa myös nuoria matkailijoita
Alkukesästä 2024 julkaistu Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry:n toteuttama tutkimus kertoo, että erityisesti nuoret aikuiset ovat nyt erityisen kiinnostuneita ja halukkaita matkustamaan kotimaassa ja kokevat Suomen matkailutarjonnan erityisen kiinnostavaksi.
Harrastamisen mahdollisuuksien heikentäminen vähentäisi nuorten matkailumahdollisuuksia ja sillä olisi merkittävä vaikutus myös nuorten hyvinvointiin ja kotimaan tuntemukseen. Matkailualan monimuotoisuus ja harrastusmatkailu vähenisi. Se on ollut vuosikymmeniä merkittävässä roolissa suomalaisten hyvinvoinnin ja kansakunnan yhteisen identiteetin rakentamisessa.
Korkeammat kustannukset voisivat estää ihmisiä harrastamasta matkailuautoilua, mikä vaikuttaisi negatiivisesti myös erilaisiin yhteisöihin ja tapahtumiin. Korkeammat kustannukset myös kannustaisivat ihmisiä valitsemaan muita matkustusmuotoja matkailuautoilun sijaan ja kulutuksen kohdemaana olisi usein muu kuin Suomi. Kuluttajat ovat entistä tiedostavampia ja haluavat tehdä vastuullisia valintoja – uudet entistä vähäpäästöisemmät matkailuautot ovat ympäristön kannalta järkeviä, ja ne tarjoavat ympäristöystävällisen tavan matkustaa kotimaassa.
Hallituksen kaavailema autovero vähentäisi merkittävästi uusien matkailuautojen myyntiä Suomessa
Se ohjaisi kysyntää käytettynä muista EU-maista tuotaviin matkailuautoihin. Tällä olisi erittäin negatiivinen vaikutus valtion verokertymään, koska käytettyinä maahantuoduista autoista ei pääsääntöisesti makseta täyttä arvonlisäveroa.
Lisäksi käytettyjen matkailuautojen tuonti avaisi uuden pelikentän järjestäytyneelle rikollisuudelle ja harmaan talouden toimijoille, kuten on jo nähty käytettyjen henkilö- ja pakettiautojen tuonnin yhteydessä.
Toimialan hidastuvalla kasvulla ja yritysten kannattavuuden laskulla olisi vaikutusta kotimaan talouteen
Matkailuautojen kysynnän ja käytön lasku johtaisi työpaikkojen menetyksiin. Se myös vähentäisi investointeja, jolla olisi vaikutusta tuotteiden ja palveluiden kehitykseen. Matkailuajoneuvoalan yritykset ovat usein merkittävä tekijä alueellisissa talouksissa, joten niiden toimintaedellytysten heikentäminen vaikuttaisi myös alueiden talouteen.
Matkailuautojen ostamisen väheneminen vaikuttaisi myös niihin liittyvien tarvikkeiden ja palveluiden kysyntään. Uusia matkailuautoja maahantuotiin vuonna 2023 noin 1 400 kpl, käytettyjä noin 700 kpl. Yrityksiä toimialalla toimii noin 60 ja niillä on noin 93 liikettä. Henkilökuntaa on kaikkiaan noin 550.
Matkailuautoille ei tällä hetkellä peritä autoveroa
Autoverovapaus on edistänyt matkailuautojen hankintaa ja ajoneuvokannan uudistumista, sekä matkailun kasvua Suomessa. Suomessa oli 31.12.2023 rekisterissä 65.716 matkailuautoa. Niiden määrä 10 000 asukasta kohden on ollut Suomessa jo usean vuoden ajan Euroopan suurin.
Matkailuauto ei ole henkilöauto. Se on liikkuva koti, jonka veromallin ei tarvitse olla samanlainen henkilöauton kanssa. On tärkeää ymmärtää, miksi uudet matkailuautot ovat perusteltua ja järkevää pitää autoverovapauden piirissä.
Valtion verokertymän kannalta olisi järkevää toteuttaa sellainen malli, joka ei aiheuttaisi markkinahäiriöitä ja kasvavaa rikollisen toiminnan uhkaa. Autovero johtaisi myös leasing- ja vuokramarkkinoiden haitalliseen muutokseen. Henkilö- ja pakettiautojen kaltaisen autoveron tuominen matkailuautoihin ei ole järkevää, eikä se ole oikea tapa kasvattaa valtion verotuloja. Se MAT:n laskelmien mukaan toteutuessaan päinvastoin vähentäisi verotuloja.
Vaihtoehto hallituksen suunnitelmalle
MAT esittelee hallituksen suunnitelmalle vaihtoehdon. Matkailuautojen osalta oikea ratkaisu olisi maltillinen käyttövoimaveron korotus, ei autoverotuen poisto. Muutos olisi helppo toteuttaa, eikä se vaatisi lisäresursseja tai investointeja, niin kuin autoveron käyttöönotto vaatisi.
Autoveron käyttöönottoa matkailuautoihin on harkittu aiemminkin. Silloin ymmärrettiin, että autoverolla olisi ollut negatiivinen edellä kuvatun kaltainen haitallinen vaikutus – myös valtion verokertymään. Haitalliset kokemukset Tanskasta ja Ruotsista tukevat MAT:n esitystä.
Uusien matkailuautojen hankintaedellytyksiä tukemalla tuetaan myös vihreän siirtymän tavoitteisiin pääsyä.
MAT työryhmineen tapaa 18.6. Eduskunnassa Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Matias Marttisen. MAT esittelee erilaisine skenaarioineen hallituksen suunnitelmalle vaihtoehdon, joka pohjautuu maltilliseen matkailuautojen käyttövoimaveron korotukseen ja jolla olisi positiivinen vaikutus sekä valtion verotuloihin, että matkailu- ja matkailuajoneuvoalaan.
MAT haluaa myös tuoda esille matkailuajoneuvojen merkityksen poikkeusoloihin varautumisessa. Niiden suuri määrä Suomessa, itsenäinen liikkuvuus ja mahdollisuus varustaa ne välttämättömillä tarvikkeilla tekevät niistä arvokkaan resurssin kriisitilanteissa.
Useissa maissa matkailuajoneuvot ovat olleet ratkaisevassa roolissa kriisitilanteissa. Esimerkiksi maanjäristysten, tulvien tai muiden luonnonkatastrofien aikana matkailuajoneuvoja on käytetty onnistuneesti väliaikaisena majoituksena ja tukikohtina.
Matkailuajoneuvoilla on merkittävä potentiaali parantaa Suomen huoltovarmuutta poikkeusoloissa. Suomessa matkailuajoneuvoihin voidaan tarvittaessa majoittaa jopa 500 000 suomalaista, mikä tekee niistä arvokkaan resurssin huoltovarmuusjärjestelyissä.
MAT on matkailuajoneuvotoimialan eurooppalaisen kattojärjestön ECF (European Caravan Federation) ja CIVD:n (Caravaning Industry Association) jäsen. Se on myös Suomen Yrittäjät toimialajärjestöjäsen. Lisäksi yhdistyksellä on yhteistyö- ja kumppanuussopimuksia, sekä laajaa yhteistyötä eri toimijoiden, kuten SF-Caravan ry:n kanssa.
