Tammi-heinäkuussa Suomessa on rekisteröity noin 44 000 uutta henkilöautoa. Lukema on noin 17 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa alempi. Autoala ennakoi, että tänä vuonna ensirekisteröidään vain noin 75 000 uutta autoa.
Autojen ensirekisteröinnit ovat olleet alavireisiä 2020-luvun alkuvuosina – uusia henkilöautoja rekisteröitiin vuosina 2020–2023 keskimäärin 90 000, kun 2010-luvulla rekisteröintien määrä oli keskimäärin 114 000 vuodessa ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä noin 128 000 vuodessa. Viimeksi ensirekisteröinnit ovat pudonneet alle 80 000 henkilöauton rajan yli 30 vuotta sitten 1990-luvun laman alkuvuosina.
Uusien autojen kysynnän vähenemisen taustalla on korkea korkotaso, talouden taantuma ja kuluttajien matala luottamus talouden kehitykseen. Korkojen merkitys on autohankinnoissa suuri, sillä uusien autojen keskihinta on noin 48 000 euroa ja autoliikkeiden myymien käytettyjen autojen noin 22 000 euroa. Kotitalouksilla on ajoneuvolainoja yhteensä noin 8,0 mrd. euroa, joiden osuus kotitalouksien kaikista kulutusluotoista on hieman yli 30 prosenttia.
”Uusien autojen kysynnässä ei vielä näy selvää käännettä, mutta alkuvuonna uusia autoja on tilattu hieman viime vuotta enemmän. Korkojen alenemisen ennakoidaan elvyttävän vähitellen myös uuden auton kauppaa, sillä suurinta osaa uusista autoista rahoitetaan osamaksulla tai pankkilainalla”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Uusien autojen kysynnän väheneminen hidastaa autokannan sähköistymistä, joka lähti nopeaan kasvuun vuosina 2022–2023. Tammi-heinäkuun aikana ensirekisteröidyistä henkilöautoista hieman alle 27 prosenttia on ollut täyssähköautoja. Täyssähköautojen osuus on tänä vuonna ollut noin 5 prosenttiyksikköä alempi kuin viime vuoden tammi-heinäkuussa.
Vuoden 2023 sähköautojen osuutta voidaan luonnehtia poikkeukselliseksi, sillä rekisteriin päätyi komponenttipulan aiheuttamien pidentyneiden toimitusaikojen takia paljon jo vuonna 2022 tilattuja sähköautoja. Sähköautojen osuus uusien autojen asiakastilauksista on ollut tänä vuonna lähes samalla tasolla kuin viime vuoden aikana.
Sähköautoista aiempaa suurempi osuus on tänä vuonna hankittu yritysautoina. Työsuhdeautomarkkinassa sähköistyminen on jatkanut hienoista kasvuaan, vaikka muuten sähköautojen osuus rekisteröinneistä on jäämässä viime vuotta alemmas.
Hallituksen linjaus täyssähköisten työsuhdeautojen verokannusteen jatkosta on ollut tärkeä autokannan sähköistymistä nopeuttava toimi. Tänä vuonna ensirekisteröidyistä uusista työsuhdeautoista noin 40 prosenttia on täyssähköautoja. Työsuhdeautojen merkitys autokannan uudistajana korostuu erityisesti matalasuhdanteessa, kun kotitalouksien autohankinnat vähenevät.
Henkilöautokannassa oli elokuun alussa noin 102 000 täyssähköistä henkilöautoa ja noin 155 000 ladattavaa hybridiä. Sähköistymisen tahti on tänä vuonna hidastunut koko EU:ssa, ja myös muita EU-maita nopeammin sähköistyvissä Pohjoismaissa. Pohjoismaista vain Tanskassa sähköautojen rekisteröinnit ovat tänä vuonna olleet kasvusuunnassa viime vuoteen nähden.
Käytettyjen autojen kaupassa alkuvuosi on ollut vilkas
Käytettyjen henkilöautojen kauppaa on tänä vuonna käyty selvästi viime vuotta vilkkaammin. Autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupan lukemat ovat lähes 7 prosenttia viime vuotta edellä. Autoliikkeiden käytettyjen autojen myyntivarastot ovat yleensä alimmillaan elo-syyskuussa ja vilkas kysyntä on lyhentänyt autojen myyntiaikoja.
”Käytettyjen autojen hintakehitys on kysynnän kasvusta huolimatta ollut vakaa. Ladattavien autojen osuus autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupasta on alkuvuonna kasvanut noin 14 prosenttiin. Keskimäärin käytettyjen autojen hinnat ovat laskeneet hieman yli 3 prosenttia edellisen vuoden kesäkuuhun nähden”, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.
Lue myös
Euroopassa sähköautojen kysynnän kasvu on hidastunut
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
