Kokoomuksen kansanedustaja ja Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen Timo Heinonen kertoo verkkosivuillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä tehtyihin muutoksiin koskien mopoautoja korvaavia niin sanottuja kevytautoja.
Heinosen mukaan kevytautojen maksiminopeusrajoitus nostettiin eduskunnan käsittelyssä 60 km/h. Kevytautot tulevat liikenteeseen 1.11.2019.
-Tämä oli tärkeä päätös. Näin kevytautot kulkevat paremmin muun liikenteen mukana muun muassa seutu- ja kehysteillä ja toisaalta niistä ei esimerkiksi muut nuoret mene ohi kuuttakymppiä jo nyt kulkevilla mönkijöillä. Tämä myös lisää liikenneturvallisuutta risteyksissä, kun nuori pääsee autollaan nopeammin yli tien ja liikkeelle oikealle kaistalleen, kommentoi Heinonen.
-Taajamissa ja kaupungeissa nopeusrajoitus on luonnollisesti se mitä liikennemerkki määrää. Tämä lisää liikenneturvallisuutta siellä missä jalankulkijoita on eniten.
Eduskunta teki nopeudeltaan rajoitettuja autoja koskevaan lainsäädäntöön muuten vain pieniä muutoksia.
Sähköllä kulkeville kevytautoille asetettiin myös maksimipaino ja autoilla ajo kiellettiin moottoriteillä ja moottoriliikenneteillä, todetaan Heinosen verkkosivuilla.
Autoala on tänään julkaissut uusimman ilmastostrategiansa, joka pitää sisällään neljä konkreettista toimenpidettä.
Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Vuoteen 2045 mennessä liikenteen tulisi olla kokonaan hiilineutraali, todetaan autoalan tiedotteessa.
Henkilöautoliikenteen osuus päästöistä on noin 10 prosenttia ja tieliikenteen tavarakuljetusten noin seitsemän prosenttia.
Kansallisena tavoitteena on, että autokannassa olisi vuoteen 2030 mennessä 50 000 kaasukäyttöistä ja 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja että liikenteen biopolttoaineiden osuus tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin.
Autoala nostaa esille kärkitoimenpiteinä liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi seuraavat liikenteen hinnoitteluun ja verotukseen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden suosimiseen liittyvät toimet:
Autoveron vaiheittainen poistaminen – siirrytään hankinnan verosta käytön veroon
Kaasu- ja sähkökäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki
Romutuspalkkiokampanjan satunnainen toistaminen
Autoveron portaittainen alentaminen nopeuttaisi autokannan kiertoa 3–4 vuodella. Se kiihdyttäisi merkittävästi uuden vähäpäästöisen tekniikan yleistymistä ja vähentäisi päästöjä vuoteen 2030 mennessä noin 600 000 tonnilla vuodessa.
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen lisäisi niiden houkuttelevuutta. Lähes kolmannes uusista autoista tulee autokantaan työsuhdeautoina tai muulla tavoin yritysautoina. Työsuhdeautot vapautuvat kuluttajamarkkinoille muutaman vuoden kuluttua käyttöönotosta, joten verotusarvoa alentamalla niiden määrää on mahdollista lisätä suhteellisen pienellä taloudellisella tuella. Työsuhdeautojen verotusarvoon rakennettu hankintakannuste vähentäisi päästöjä noin 50 000 tonnia vuodessa.
Kaasu- ja sähkökäyttöisten kuorma- ja pakettiautojen määrää tulisi lisätä määräaikaisella hankintatuella. Kaasukäyttöisiä kuorma- ja pakettiautoja on jo markkinoilla ja myös sähkö- ja hybridivaihtoehdot yleistyvät tulevien vuosien aikana. Hankintatuki vähentäisi päästöjä noin 50 000 tonnilla vuodessa.
Satunnaisesti toistettu romutuspalkkiokampanja nopeuttaisi autokannan kiertoa poistamalla autokannasta vanhoja vielä liikennekäytössä olevia autoja ja toisi tilalle uusia vähäpäästöisiä autoja. Päästöt vähenisivät muutamien vuosien välein toistettavilla romutuskampanjoilla noin 100 000 tonnia vuodessa vuoden 2030 tasossa laskettuna.
Liikenteen päästöjen vähentäminen ei edellytä kieltoja tai rajoituksia, vaan taloudellisen ohjauksen keinot voidaan rakentaa kotitalouksien ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukevina kannusteina.
Autoalan ilmastostrategian verotusta ja hankintatukia koskevat toimenpiteet vähentäisivät päästöjä vuosittain yhteensä noin 850 000 tonnia (CO2-tonniekvivalentteina) vuoden 2030 tasolla laskettuna.
Tämä vastaa noin neljännestä koko liikenteen päästövähennystavoitteesta. Noin puolet vaikutuksista voidaan saavuttaa kestävien biopolttoaineiden käyttöä lisäämällä, joten muiden toimien kautta pitäisi kattaa enää alle neljännes päästövähennystavoitteesta.
Tällaisia toimia ovat mm. liikennepalvelujen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen.
Liikenteen sähköistyminen ei ainoana päästövähennystoimenpiteenä ole riittävä. Liikenteen päästöjen vähentämistoimien suunnittelussa on huomattava, että autokannan uusiutuminen kestää nykyisellä autokannan kiertonopeudella kaksi vuosikymmentä.
Ajoneuvoteknologian yleistymistä koskevissa tavoitteissa on syytä säilyttää realismi.
Sähköautojen määrälle viime aikoina esitetty 800 000 auton tavoite vuodelle 2030 ei ole mahdollinen autokannan hitaan kierron ja globaalin sähköautomarkkinan rajallisuuden takia, vaikka ottaisimme käyttöön mittavia ja kansantaloudelle kalliita hankintatukia.
Marraskuussa Kamux.fi-verkkosivuilla katseita keräsi erityisesti Mercedes-Benz, joka piti klikkausten johtopaikkaa niin merkkien, mallien kuin yksilöidenkin osalta.
Katsotuimpien viisikkoon kuuluivat myös BMW, Audi, Volkswagen ja Volvo.
Käytettyihin autoihin otetaan yleensä ensituntumaa verkkosivuilla. Kamux.fi-sivulla riitti vipinää marraskuussa, sillä autoja katsottiin yhteensä noin 260 000 kertaa.
‒ Marraskuu oli selvästi Mersujen aikaa, sillä merkin autot keräsivät klikkauksia yli 30 000. Seuraavaksi eniten kiinnostusta herättivät BMW ja Audi. Myös katsotuimmissa malleissa näkyi näiden merkkien vetovoima: Mersuissa kiinnostivat E- ja C-sarja ja näiden jälkeen S-sarja. Myös muissa suosituissa autoissa katsottiin isompi- ja pienempikorista versiota lähes yhtä paljon, toteaa Kamuxin maajohtaja Tommi Iiskonmäki.
Suosituimmista löytyy eri malleja ja hintaluokkia
Suosituimpien autojen kärkikaartia yhdistää laaja valikoima erimallisia ja -hintaisia autoja.
‒ Esimerkiksi Mercedes-Benzistä on meillä myynnissä yli 600 autoa, BMW:stä ja Volkswagenista taas molemmista 500 menopeliä ja Audista yli 400 autoa. Laaja tarjonta lisää selkeästi innostusta tutustua eri vaihtoehtoihin, Iiskonmäki jatkaa.
Tammikuun lopulla ajettavassa Ralli SM -sarjan avauskisassa Arctic Lapland Rallyssa nähdään autourheilun todellista tähtiloistoa, kun F1-kuljettaja Valtteri Bottas osallistuu kilpailuun rallin kuninkuusluokan WRC-kilpurilla.
Formula 1 -sarjan maailmanmestaruudesta ensi kaudella taisteleva Bottas tekee vuoden alussa uuden aluevaltauksen. Hän kohtaa arktisen haasteen Napapiirin legendaarisilla ralliteillä, joille hän karauttaa M-Sportin Ford Fiesta RS WRC -ralliautolla.
Vastaavan kaltaisella ja saman tiimin autolla Sébastien Ogier on voittanut kaksi viimeisintä rallin maailmanmestaruutta.
– Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua ralliautoilun maailmaan, kiitokset kaikille jotka tekevät sen mahdolliseksi. Kokemus on minulle täysin uusi, eikä WRC-autostakaan ole aiempaa tuntumaa. Silti, kilpa-autoilija kun olen, niin aina mennään täysillä, oli laite mikä tahansa, kertoo hyväntuulinen ja odottavainen Bottas.
Kartanlukijana rallin kaksinkertainen maailmanmestari
Bottas nauttii Arctic Lapland Rallyssa maailmanmestaritason kartanluvusta, sillä viereen hyppää Marcus Grönholmin kanssa kaksi maailmanmestaruutta voittanut Timo Rautiainen.
Rautiaista ei olla totuttu näkemään muiden kuin Grönholmin kyydissä, mutta nyt avautunut tilaisuus sai hänet tekemään ainakin väliaikaisen paluun kartanlukijaksi.
– Olen istunut elämäni aikana ainoastaan kolmen kuljettajan kyydissä, mutta tehtävän mielenkiintoisuus sai tarttumaan haasteeseen. Uskon, että testeissä saamme Valtterin kaltaiselle taitavalle ratinpyörittäjälle hyvän perusrutiinin ajamiseen. Haaste tulee toki vastaan, kun opettelemme nuotituksen ja nuoteista ajamisen samalla, sanoo Rautiainen.
Marcus Grönholmin lisäksi Rautiainen on toiminut Sebastian Lindholmin ja Mikko Kalliomaan kartanlukijana.
Tasan kymmenen vuotta sitten esittelimme kuusipyöräistä urheiluautoa nimeltään Covini C6W.
Auto oli tulossa tuotantoon, mutta vasta neljä vuotta myöhemmin Autotodayn sivuilla kerrottiin auton olevan esillä ensimmäistä kertaa Bolognan autonäyttelyssä.
Auton nykyisestä tilasta ei ole tietoa. Esimerkiksi Facebook-sivuston viimeiset päivitykset ovat vuodelta 2015.
Kuva: Covini.
Kuusipyöräinen urheiluauto Covini C6W
Aikoinaan F1-autoissa kokeiltiin kuutta pyörää, mutta tuotantoautoissa tällaista ratkaisua on nähty harvemmin. Italialainen Covini C6W on kuitenkin auto, joka ehkä vihdoinkin pääsee tuotantoon.
Auton huippunopeudeksi luvataan 300 kilometriä tunnissa. Auton paino on noin 1150 kiloa.
Auton syntyhistoria on lähtöisin jo 80-luvulta, jolloin Ferruccio Covini esitteli ideansa. Projekti oli silloin kuitenkin liian kallis ja homma jäi siihen.
Nyt uumoillaan, että moottorina tulisi olemaan Audin V8, jossa on tehoa 380 hevosvoimaa.
Vuoden auto Japani 2018 - 2019 Volvo XC40 ja Volvo Cars Japanin CEO Takayuki Kimura Kuva: Japan COTY.
Myös Japanissa on valittu Vuoden auto. Voittajaksi selvisi Volvo XC40 selvällä piste-erolla Toyota Corolla Sport -malliin. Kolmanneksi tuli Volkswagen Polo.
Finaalikierroksella oli mukana kaikkiaan yhdeksän autoa, joista neljä eurooppalaista mallia ja viisi japanilaista.
Palkintotilaisuudessa myös Honda Clarity PHEV sai palkinnon parhaasta innovaatiosta. Toyota Gazoo Racing sai erikoispalkinnon Le Mansin 24 tunnin kisan voitosta ja rallin maailmanmestaruudesta.
Ensimmäiset Peugeot 508 -mallit ovat nyt Suomessa, ja meillä oli mahdollisuus tehdä pieni kokeilulenkki lehdistöesittelyn yhteydessä.
Peugeot 508 on selvästikin Peugeotin lippulaiva ja suurin ja edustavin malli tällä hetkellä.
Vaikka auto on pituudeltaan 8 senttiä lyhyempi kuin edeltäjänsä, on akseliväliä (2,79 m) lyhennetty vain 2,4 sentillä riittävän suuren matkustamon varmistamiseksi.
Auto ei lyhyen koeajon aikana yllättänyt suuntaan eikä toiseen. Auto on hyvin peugeotmainen, ja mallistossa on Peugeotin käyttämä i-Cockpit-mittaristo, josta joko tykkää tai sitten ei.
Peugeotin i-Cockpit-konseptiin kuuluu tavallista pienempi ratti, kojelautaan integroitu kosketusnäyttö ja katseen korkeudelle sijoitettu 12,3 tuuman digitaalimittaristo.
Kuva: CvB.
Kosketusnäyttö on mallista riippuen joko 8- tai 10-tuumainen.
Ideana on, että mittaristo on niin korkealla, että se näkyy pienen ratin yläpuolella. Tällä tavalla katse on Peugeotin mukaan lähempänä tietä.
Toisaalta tuulilasinäyttöjen yleistyessä tämä ratkaisu tuntuu hieman keinotekoiselta.
Auto on hiljainen ja hyvin tunnokas, ja se ohjautuu hyvin kuljettajan toiveiden mukaisesti.
Autossa on neljä ajotilaa: ECO, Sport, Comfort ja Normal. Eri ajotilat vaikuttavat muun muassa jousitukseen.
EMP2-perusrakenteen ansiosta auto on Peugeotin mukaan 70 kg kevyempi kuin edeltäjänsä.
Kuva: CvB.
Jyhkeä keskikonsoli
Autoon on tarjolla neljä varustetasoa: Active, Allure, GT Line ja GT.
Auton korkea keskikonsoli yllättää hieman, mutta tarkemmin ajateltuna se on ihan hyvä ratkaisu. Tällä tavalla saadaan hyvin säilytystilaa, mutta samalla tuntuu kuin istuisi montussa.
Keskikonsolin kohdalla kojelaudassa on näyttö ja sen alapuolella pienet painokytkimet. Kytkinten merkinnät ovat kuitenkin näppäinten yläpuolella, eikä teksti näy kuljettajalle.
Tämä on yllättävä ergonominen puute, etenkin jos autoa ajaa harvakseltaan, eikä muista ulkoa kytkinten tarkoitusta.
Koeajoautona oli 177-hevosvoimainen diesel, ja sillä auto kulki riittävän reippaasti. Vaihteistona oli 8-portainen automaatti.
Autossa oli varusteena muun muassa pimeänäkökamera, joka pilvisenä päivänä reagoi yllättävässä paikassa. Huoltamon pihalla kameralla nimittäin näki, että rekka-auton pyörät olivat vielä kuumat.
Kuva: CvB.
Ohjaamon ulkoasuun on satsattu paljon. Keskellä kojelautaa on hyllymäinen uloke, joka ei kuitenkaan ole mikään hylly. Se on vain designia.
Ilmansuuttimet ovat myös hieman ”piilossa”, kun suuttimet on jaettu kahteen osaan. Yläosa on noin sentin korkuinen aukko ja sen alla hieman piilossa on muu osa aukosta.
Takapenkillä on reilusti tilaa, mutta 190-senttinen matkustaja kokee tilan varmaan jo hieman ahtaaksi. Jalkatilaa ei myöskään ole paljon, jos kuljettajan ja etupenkillä matkustavan istuin on aivan takana ja mahdollisimman alhaalla.
Leveyttä takapenkillä on sen verran, että kolme aikuista mahtuu matkustamaan siinä tilapäisesti. Keskipaikka tosin on melko kova sekä istuinosaltaan että selkänojaltaan.
Kuva: CvB.
Matkustamoon on tarjolla laaja valikoima ylellisiä sisustus- ja verhoilumateriaaleja kuten Alcantara ja nappanahka. Sisätilat saa satiinikromilla, mustalla lakalla ja aidolla puulla viimeisteltynä.
Istuimet ovat saaneet AGR-sertifioinnin (Aktion für Gesunder Rücken) ergonomiansa, istuinten säätöjen ja ristiselän tuennan sekä tarjolla olevien hierontavaihtoehtojen ansiosta.
Säilytyslokeroita on 32 litran verran. Myös usb-pistokkeita on sijoitettu eri puolille matkustamoa. Valoa ja avaruutta matkustamoon tuo avattava panoraamakatto.
Kuva: CvB.
Iso takaluukku
Auton takaluukku aukeaa takaikkunan yläosaan asti, ja näin ollen tavaraa saa helposti kyytiin.
Tavaratilan koko on riittävä useimmille, mutta kyllä tämäkin tulee täyteen esimerkiksi nelihenkisen perheen lomamatkalla. Tilan koko penkkejä kaatamatta on 487 litraa.
Muunneltavuudeltaan tavaratila on erinomainen, takaistuimen selkänoja on taitettavissa 2/3-1/3 ja keskimmäinen takaistuin on varustettu suksiluukulla. Kun takaistuin on taitettu kokonaan alas, tavaratila kasvaa 1537-litraiseksi.
Auto on matala – juuri ja juuri 1,40 metrin korkuinen. Pituutta uudella 508:lla on 4,75 m, kun sen edeltäjä oli 4,83 m pitkä.
Peugeotin leijonalogo on sijoitettu etusäleikön keskelle ja 508-logo konepellin etuosaan, mikä tuo väistämättä mieleen vuosikymmenten takaiset Peugeot-mallit.
Kuva: CvB.
Monipuolisesti ajoavustimia
Uusi Peugeot 508 on varustettu useilla uusimman sukupolven ajoavustinjärjestelmillä.
Hämäränäköjärjestelmä. Järjestelmä käyttää infrapunakameraa auton edessä liikkuvien elävien olentojen havaitsemiseksi yöaikaan tai huonoissa olosuhteissa 200 metrin päähän
Mukautuva vakionopeudensäädin Stop & Go -toiminnolla (EAT8-automaattivaihteiston yhteydessä)
Kaista-avustin, joka tarkkailee kuljettajan kaistavalintoja (yhdistettynä vakionopeudensäätimen Stop & Go -toimintoon) ensimmäistä kertaa Peugeot-mallistossa
Pysäköintiavustin (EAT8-automaattivaihteiston yhteydessä). Järjestelmä hallitsee automaattisesti ajamista, kiihdyttämistä ja jarruttamista pysäköitäessä ja
pysäköintipaikasta poistuttaessa.
Uusimman sukupolven hätäjarrutusjärjestelmä (havaitsee jalankulkijat ja pyöräilijät niin päivä- kuin yöaikaankin 140 km/h nopeuteen saakka)
Ajonopeuden valvonta ja nopeudenrajoitin
Laajennettu liikennemerkkienhavainnointijärjestelmä (stop, kielletty ajosuunta jne.)
Aktiivinen kuolleenkulmanvaroitin
Kuva: CvB.
Kaksi bensamoottoria ja neljä dieselmoottoria
Tarjolla on kuusi bensiini- ja dieselmoottoria tehoiltaan 130 – 225 hv.
Tarjolla on kaksi uutta 1,6 litran PureTech-bensiinimoottoria:
Mikael Korhonen ja Emil Lindholm. Kuva: Juuso Jalovaara.
Volkswagen tekee paluuta rallimaailmaan Polon R5-versiolla. Suomessa Emil Lindholm ajaa ensi kaudella VW Polo GTI R5 -autolla.
Emil Lindholm ja Mikael Korhonen esittelevät tulevalla rallikaudella ensimmäisenä Suomessa Volkswagenin uuden Polo GTI R5 -ralliauton.
Lindholm ajaa kaudella 2019 Marcus Grönholmin luotsaaman GRX-tallin kalustolla ja tiimin vakituisena kuljettajana.
SM-sarja ja kaksi MM-rallia
Uusi Volkswagen Polo GTI R5 saapui joulukuun alussa Suomeen. Edessä ennen joulua on vielä uutuusauton ensimmäiset testit. Volkswagenin huollosta ja ylläpidosta vastaa Printsport.
Lindholm sanoo, että ennen tammikuussa SM-kauden avaavaa Arctic Lapland -rallia testiä on luvassa 2-3 päivää.
Nuori rallilupaus ajaa SM-sarjan ohella WRC2-luokassa Ruotsin ja Suomen MM-osakilpailut.
Emil Lindholmin kilpailuohjelma 2019
Rallin MM-sarja WRC2:
14.-17.2. Ruotsin MM-ralli
1.-4.8. Suomen MM-ralli
Ralli SM-sarja SM1-luokka:
24.-26.1. Arctic Lapland -ralli, Rovaniemi
1.-2.3. SM Itäralli, Joensuu
24.-25.5. SM Riihimäki-ralli
14.-15.6. SM Pohjanmaa Ralli, Seinäjoki
30.-31.8. SM Oili Jalonen ralli, Laitila
27.-28.9. SM-ralli Salo-Turku
Volkswagen Polo GTI R5
Kori: FIA-hyväksytty teräskori, turvakaaret
Moottori: Nelisylinterinen rivimoottori edessä poikittain; turbo, jonka imuilman kuristin 32 mm; Bosch -moottorinohjausyksikkö
Kuutiotilavuus (cm3): 1600
Sylinterin halkaisija/iskun pituus (mm): 82.5/75.5
Suurin teho (kW (hv)/r/min): 200 (272)/5500
Suurin vääntö (Nm/r/min): 400/4000
Kiihtyvyys 0-100 km/h (s): 4,1
Huippunopeus (km/h): välityksistä riippuen noin 200
Voimansiirto: 5-vaihteinen sekventiaalivaihteisto; jatkuvatoiminen neliveto, voimanjako etu-ja takatasauspyörästölle 50/50; etu- ja takatasauspyörästöissä lukot; hydraulisesti toimiva kaksilevyinen metallinen sintrattu kytkinlevy
Jousitus: Edessä ja takana erillisjousitus, ZF-iskunvaimentimet; jousituksen liikerata asfaltilla 180 mm, soralla 275 mm
Ohjaus: tehostettu hammastanko-ohjaus
Jarrut: edessä ja takana jäähdytetyt levyjarrut, levyjen halkaisija asfaltilla edessä 350 mm, takana 300 mm, soralla 300 mm edessä ja takana; alumiiniset jarrusatulat, neljä sylinteriä/satula
Vanteet: asfaltti 8 x 18 tuumaa, sora 7 x 15 tuumaa
Renkaat: asfaltti 235/40-R18, sora 215/60-R15
Mitat (mm): Pituus 4067, leveys 1942, korkeus 1372; raideleveys edessä ja takana 1837; akseliväli 2540
