Suomen on mahdollista vähentää päästöjään 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä vaatii kuitenkin selkeää poliittista ohjausta, todetaan Sitran tiedotteessa.
Sitran tänään julkaisema selvitys osoittaa, että Suomi pystyy teknisesti ja taloudellisesti saavuttamaan nykytavoitteita suuremmat päästövähennykset.
Se esittää Suomelle sarjan toimia eli päästövähennyspolun, jonka avulla päästöjä voidaan vähentää 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 vertailutasosta.
Määrä vastaa noin 27 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (27 MtCO2e). Tämä toisi Suomen toimenpiteet linjaan Pariisin ilmastosopimuksen kanssa ja toimisi välietappina maamme pyrkimyksille kohti hiilineutraaliutta.
Tuulivoima ja liikenteen sähköistyminen ovat erityisen kustannustehokkaita
Sitran yhdessä konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn kanssa laatimassa selvityksessä esitetty päästövähennyspolku Suomelle on kokoelma päästövähennystoimia neljällä eniten päästöjä tuottavalla sektorilla: teollisuus, sähkö ja lämpö, liikenne sekä rakennukset.
Selvitystä varten on arvioitu yli 300 mahdollisuutta korvata teknologioita- ja polttoaineita vähäpäästöisemmillä sekä valitsemalla näistä sarja toimia, jotka johtavat mahdollisimman kustannustehokkaasti 60 prosentin päästövähennykseen.
Noin 50 prosentin päästövähennyksiin on jo mahdollista päästä keinoilla, joiden elinkaaren aikaiset kustannukset ovat yhtä suuret tai jopa pienemmät verrattuna nykyisiin ratkaisuihin.
Keinot, joilla katetaan viimeinen 10 prosenttiyksikköä tarvittavista päästövähennyksistä, ovat sen sijaan kalliimpia ja epävarmempia.
– Tieliikenteen sähköistämisestä tulee nopeasti halpenevien akustojen myötä kaikkein kustannustehokkain yksittäinen päästövähennyskeino. Tuulivoima tulee puolestaan olemaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä, myös tarvittava varastointikapasiteetti huomioiden, sanoo Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin projektijohtaja Janne Peljo.
Liikenteen sähköistymistä ennustetaan tapahtuvaksi vaiheittain. Selvityksen mukaan esimerkiksi sähkö- ja hybridikäyttöisten henkilöautojen määrä voi kasvaa nykyisestä noin 11 000:sta jopa 800 000:een vuoteen 2030 mennessä.
Määrä on yli kolminkertainen hallituksen tällä hetkellä tavoittelemaan 250 000 sähköautoon verrattuna.
Lisäys tarkoittaisi, että lähes kolmannes Suomen autokannasta olisi tuolloin sähköistetty.
Henkilö- ja raskaan liikenteen sähköistymisen edellytyksenä on kattava latauspisteiden verkosto, minkä rakentaminen maksaa arviolta 1,5 miljardia euroa.
Tuulivoimaa tarvitaan lisää verkkoon vuoteen 2030 mennessä noin viiden gigawatin verran lisää nykyisen noin kahden gigawatin lisäksi.
Tämä vastaa 25 prosenttia Suomen koko sähköntuotannosta vuonna 2030.
Tavoitteen saavuttaminen vaatii myös riittävää kapasiteettia sekä lupaprosesseihin että rakentamisen tuotantoketjuun. Lisätuulivoiman tarve pitää ottaa huomioon myös kaavoituksessa ja sähkönsiirtoverkossa.
Selvityksessä käytetyn mallin mukaan entistä vähähiilisempi teollisuus on kustannustehokkain tapa hoitaa viimeiset 10 prosenttiyksikköä päästövähennyksistä.
Keskeisimmät keinot
Näillä keinoilla Suomi voi vähentää päästöjään kustannustehokkaasti 60 % vuoteen 2030 mennessä.
Liikenteen sähköistäminen
- 800 000 sähkö- ja hybridiautoa
- 180 000 sähkö- ja ladattavaa hybridipakettiautoa ja -rekkaa
- 8 000 sähköbussia.
Tuulivoiman merkittävä lisääminen
- 5 gigawattia lisää tuotantoa verkkoon
- riittävästi kapasiteettia lupaprosesseihin ja rakentamisen tuotantoketjuun
huomioiminen kaavoituksessa ja sähkönsiirtoverkoissa
Muut keskeiset keinot
- sähkön ja lämmön yhteistuotannossa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biomassalla
- teollisuudessa lämmöntuotannon sähköistämisen tai fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biomassalla tai biokaasulla
- asuinrakennuksissa sekä kaupallisissa ja julkisissa kiinteistöissä öljylämmityksen vaihtaminen lämpöpumppuihin ja sähkölämmitykseen.
Huom! Hiilinielujen säilymisestä täytyy kuitenkin pitää huolta, etenkin kun myös teollisuus suunnittelee biomassan käytön lisäämistä.
