Kun liikenteen sähköistäminen on nostettu ilmastotavoitteiden saavuttamisessa yhdeksi keskeiseksi keinoksi, siitä on luontevasti seurannut sähköautojen latauslaitteistojen asennuttamisen tarve.
Koska suuri osa suomalaisista asuu taloyhtiöissä, keskusteluun on noussut kysymyksiä siitä, miten latauspisteet ovat taloyhtiöiden tiloihin teknisesti järjestettävissä, millaisia latauslaitteistoja voidaan taloyhtiöihin rakentaa ja mm. siitä, miten lataamisen energiakustannukset saa luotettavasti kohdennettua lataajien maksettavaksi sekä millaisia apuvälineitä tähän tarvitaan, todetaan Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tiedotteessa.
Kutsu ammattilainen paikalle
Taloyhtiön kannattaa pyytää sähköautolatauksen yksityiskohdat tunteva sähköalan ammattilainen kertomaan ratkaisuista ja kustannuksista esim. taloyhtiön kokoukseen.
Hänen kanssaan yhdessä voi myös pohtia sitä, millaiset ovat käyttäjien tarpeet, millaisia latauksia voidaan alkuvaiheessa sallia sekä milloin ja miten on syytä alkaa investoimaan parannuksiin.
Ensimmäinen selvitettävä asia on mitä latausjärjestelmältä halutaan?
Halutaanko taata taloyhtiön asukkaille yön yli latauksessa tietty määrä kilometrejä tai tietty määrä kilometrejä esimerkiksi tunnin latauksella?
Haluttu toimintasäde ja latauksen nopeus muodostavat tärkeimmät kriteerit latausjärjestelmälle.
Avuksi tähän pohdintaan mainittakoon Henkilöliikennetutkimus vuodelta 2016: Suomalainen liikkuu keskimäärin 41 km päivässä ja 15 km yhdellä siirtymällä.
Lisäksi on päätettävä latauskustannusten kohdennus: riittävätkö käyttäjien mittarit, jotka luetaan määrävälein samaan tapaan kuin vesimittareiden kanssa on toimittu. Vai olisiko parempi valita sellainen älykkäämpi latausjärjestelmä, joka raportoi latauspistekohtaisesta energiamäärästä.
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n tekninen asiantuntija Matti Orrberg ja Voltmen Oy:n toimitusjohtaja Janne Skogberg rauhoittelevat kustannuksista huolestunutta kansaa.
– Kun sähköautoilijat ovat vielä toistaiseksi selkeä vähemmistö, kaikkia taloyhtiön autopaikkoja ei tarvitse heti muuntaa sähköautojen latauspisteiksi.
Harkiten hyvää tulee
Eräs ratkaisu on tehdä pitkän ajan suunnitelma, jonka voi sitten toteuttaa vaiheittain sähköautojen lisääntyessä. Yleensä alkuun päästään vanhoilla lämmityspisteillä vaihtamalla vain kotelo lataukseen sopivaksi. Kaapeloinnin voi uusia myöhemminkin. Joitakin teknisiä edellytyksiä on huomioitava.
Tarvittava energiamäärä perustuu siihen, kuinka paljon ajokilometrejä halutaan taata latausaikana. Ja mitä nopeammin energiaa halutaan ladata sitä enemmän tarvitaan tehoa.
Sähköautolatauspisteiden hankinnan yhteydessä tulisi varmistaa, että kiinteistön sähkökeskukset sekä liittymis-, nousu- ja ryhmäkaapelointi ovat riittäviä, niin etteivät sähköt katkea ylikuormitustilanteessa.
– Osakkaiden yksittäin hankkimat erityyppiset latauslaitteet eivät ole pitemmän päälle hyvä ratkaisu. Kannattaa edetä harkiten ja tehdä taloyhtiölle kokonaisvaltainen suunnitelma, jolla varmistetaan tehon riittävyys ja laitteiden yhteensopivuus. Älykäs latausjärjestelmä huolehtii latausten ohjauksesta ja tehotasapainosta eikä välttämättä ole tarvetta parantaa koko kiinteistön sähkönjakelua, tietää Orrberg.
On yleinen käytäntö, että taloyhtiöiden autopaikat ovat asukkaille nimettyjä, jolloin sähköauton latausmahdollisuus – vaikka sitten pienempitehoisenakin – on taattava jokaiselle asukkaalle. Ratkaisu, jossa taloyhtiöllä olisi sähköautoilijoiden yhteiskäytössä oleva latauspaikka, on käytännössä hankala eikä siksi suositeltava.
– Kukaan ei halua lähteä yömyöhään siirtämään autoaan ja tekemään tilaa seuraavalle lataajalle, toteaa Skogberg.
Jos tavoitellaan ARA-tukea, latausvalmius kannattaa tehdä kerralla kaikille taloyhtiön autopaikoille, todetaan STUL:n tiedotteessa.
