Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää liikennepalvelulain ja taksiuudistuksen muutoksia vastaamalla kysymyksiin.

Aikaisemmin olemme julkaisseet vastaukset kysymyksiin ”Johtiko liikennepalvelulain uudistus taksien hintojen nousuun?”, ”Tarkoittaako taksihintojen nousu sitä, että taksiuudistus on epäonnistunut?” ja ”Johtiko uudistus taksien saatavuuden heikkenemiseen?”.

Kela-kyytien toimivuus on ollut julkisuudessa esillä heti uudistuksen alusta alkaen, eikö Kela-kyyteihin ja erityisryhmien liikkumiseen kiinnitetty huomioita lainvalmistelussa?

Liikennepalvelulain ja siihen sisältyvän taksilainsäädännön uudistukset on tehty kaikkien väestöryhmien hyvän palvelun varmistamiseksi. Toimintaympäristön muuttuessa myös lainsäädännön tulee uudistua, vastataan ministeriön tiedotteessa.

Julkisesti tuetuista henkilökuljetuksista kuten Kela-kuljetuksista säädetään sairausvakuutuslaissa, ei liikennepalvelulaissa.

Kela kilpailutti korvaamiensa taksimatkojen palveluntuottajat ja kilpailutettujen palveluntuottajien eli välityskeskusten toiminta alkoi 1.7.2018 eli samana päivänä kuin liikennepalvelulaki tuli voimaan.

Kelan kuljetusten järjestämiseen valitsema malli aiheutti varsinkin alkuvaiheessa runsaasti ongelmia kyytien saatavuudessa ja välittämisessä.

Kelalta saatujen tietojen mukaan Kela-kyytien saatavuus on syksyn aikana parantunut suurimmassa osassa maata kilpailutusta edeltävälle tasolle.

Merkittävät ongelmat ovat jatkuneet Uudellamaalla, jossa Kela joutui purkamaan tekemänsä sopimuksen ja kilpailuttamaan uudelleen. Kela on tiedottanut, että uusi välityskeskus aloittaa 1.4.2019.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi 5.3.2019 tiedot selvityksestä, jonka mukaan välityskeskukset ovat saattaneet toimia kilpailulain kieltämällä tavalla, kun ne eivät ole välittäneet Kela-kyytejä syrjimättömästi kaikille taksiautoilijoille.

Erityisesti harvaan asutuilla alueilla merkittävä osa yksittäisen taksiautoilijan tuloista tulee välityskeskusten välittämistä ja yhteiskunnan tukemista kyydeistä.

KKV on käynnistänyt useita eri yhtiöitä koskevan tutkinnan siitä, ovatko välityskeskukset syyllistyneet kilpailulain kieltämiin menettelyihin, kun ne eivät ole välittäneet Kela-kyytejä kaikille autoilijoille syrjimättömästi.

Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa KKV:n prosessin etenemistä tiiviisti ja valmistautuu tarvittaessa esittämään välityskeskuksille markkinasääntelyä, jos KKVn selvitykset antavat siihen aihetta.

Kelan tehtävänä on turvata tekemillään sopimuksilla terveydenhuollon asiakkaille sairausvakuutuslainsäädännön mukaiset kyydit ja palvelutaso.

Kuntien vastuulla puolestaan on jatkossakin järjestää vammaispalvelulain mukaisesti kuljetuspalveluja niille vaikeavammaisille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa erityisiä liikkumisvaikeuksia.

Kunnat ovat kilpailuttaneet omia lakisääteisiä kuljetuksiaan jo vuosien ajan.
Kunnalla on oikeus valita kuljetuspalvelun järjestämistapa.

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää liikennepalvelulain ja taksiuudistuksen muutoksia vastaamalla kysymyksiin.

Aikaisemmin olemme julkaisseet vastaukset kysymyksiin ”Johtiko liikennepalvelulain uudistus taksien hintojen nousuun?” ja ”Tarkoittaako taksihintojen nousu sitä, että taksiuudistus on epäonnistunut?”.

Nyt ministeriön tiedotteessa vastataan kysymykseen ”Johtiko uudistus taksien saatavuuden heikkenemiseen?”.

Vaikka taksialalla toimivien yritysten ja kuljettajien määrä on kasvanut huomattavasti uudistuksen myötä, joillakin alueilla taksien saatavuuden on koettu heikentyneen, todetaan tiedotteessa.

Tämä voi ministeriön mukaan johtua siitä, että päivystysvelvoitteen poistumisen myötä kaikilla taksiyrittäjillä ei välttämättä ole ympärivuorokautista päivystystä.

Kuitenkin tällä hetkellä suurin osa takseista tarjoaa palvelujaan ilmoittamansa mukaan edelleen ympärivuorokautisesti.

Yli 80 prosenttia palveluaikansa ilmoittaneista yrityksistä kertoo tarjoavansa kyytejä kaikkina aikoina maanantaista sunnuntaihin.

Liikennepalvelulain tavoitteena on tukea pitkän aikavälin muutosprosesseja.
Taksipalvelujen saatavuus on ollut ongelma jo vuosia. Esimerkiksi maaseudulle ei ole löytynyt uusia taksiyrittäjiä, tiedotteessa sanotaan.

Lakiuudistusta edeltävän viimeisen kymmenen vuoden aikana taksilupien määrä oli vähentynyt noin kuusi prosenttia. Taksiuudistuksen myötä lupien määrä on kasvanut voimakkaasti myös maaseudulla.

Liikennepalvelulain voimaantulon jälkeen on myönnetty lähes 3 800 uutta taksilupaa ja kuluttajien tarjolle on tullut myös uudentyyppisiä sovelluspohjaisia palveluja, jotka mahdollistavat aiempaa paremmin esimerkiksi joukkoliikenteeseen liitettävät taksipalvelut.

On hyvä, että viime aikoina on uutisoitu palveluista, joissa aiotaan hyödyntää liikennepalvelulain mahdollisuuksia myös maaseudulla.

Vanha taksisääntely rajoitti yrittäjyyttä ja esti alan kasvun.

Ministeriön tiedotteen mukaan Liikennepalvelulain tavoitteena on lisätä taksipalvelujen käyttöä.

Kotitaloudet käyttivät vuonna 2016 keskimäärin taksimatkoihin vain 60 euroa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Edellisessä jutussa Liikenne- ja viestintäministeriö vastasi siihen, vaikuttiko liikennepalvelulain uudistus taksihintojen nousuun.

Nyt ministeriö vastaa siihen, onko uudistus epäonnistunut.

Tällaista johtopäätöstä ei voida tehdä. Liikennepalvelulain tavoitteena on mahdollistaa laadukkaat ja monipuoliset, asiakkaiden tarpeita vastaavat liikkumisen palvelut, todetaan ministeriön tiedotteessa.

Hinnat olivat laskeneet kuudessa maakunnassa. Liikenne- ja viestintäviraston hintaseurannan tiedot ovat vuoden 2018 viimeiseltä neljännekseltä, jolloin uudistus oli ollut voimassa vasta muutaman kuukauden.

Liikenne- ja viestintävirasto seuraa uudistuksen vaikutuksia säännöllisesti. Johtopäätökset liikennepalvelulain vaikutuksista voidaan tehdä vasta myöhemmin.

Taksiuudistuksessa luovuttiin enimmäishintojen ja taksilupien määrän sääntelystä.

Taksialan toimijat voivat nyt vapaasti hinnoitella taksipalvelujensa tarjonnan ja palvelujen hinnat elävät markkinatilanteen mukaisesti.

On tyypillistä, että aluksi esiintyy hintavaihtelua, kun yrittäjät uudistavat toimintatapojaan ja uusia yrittäjiä tulee markkinoille.

Myös kuluttajat kokeilevat markkinoille tulevia uusia taksipalveluja. Markkinoilla on myös tarjolla erihintaisia palveluja aiemman enimmäishintaan perustuvan matkan sijaan.

Kulutuskäyttäytyminen myös muuttuu, kun hinnat vaihtelevat ja kuluttajat kiinnittävät hinnoitteluun aikaisempaa enemmän huomiota.

Osa käyttäjistä on siirtynyt myös käyttämään digitaalisia palveluja. Liikenne- ja viestintäviraston selvityksen mukana taksitilauksen tilaajista vain 10 prosenttia oli tehnyt viimeisimmän tilauksensa netistä tai mobiilisovelluksella.

Digitalisaatiota ja uusia palveluja hyödyntämällä kuluttajat voivat entistä paremmin kilpailuttaa palveluja.

Hintojen nousuun voi vaikuttaa myös taksiliikenteen tuotantokustannusten nousu. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikilta osin hintojen nousua.

On hyvä huomata, että myös vanhan sääntelyn aikana säänneltyjä hintoja olisi nostettu, sillä taksien enimmäishintoihin tehtiin tarkistuksia tuotantokustannusten nousun mukaisesti, ministeriön tiedotteessa todetaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //