Näyttelytekstissä kerrotaan, ettei automaailmassa ole suurempaa luottamuslausetta kuin ammattiautoilijoiden suosio. Peugeot 504 on ollut taksiyrittäjien suosiossa ainakin kolmella mantereella, todetaan tekstissä.
Kuva: CvB.
Kuvien malli on Peugeot 504 L vuosimallia 1975.
Autossa on 1,796 litran moottori, josta tehoa saatiin 73 DIN-hevosvoimaa.
Vaihteistona on nelivaihteinen manuaalilaatikko.
Edessä on levyjarrut ja takana rumpujarrut.
Auto painaa 1 160 kiloa.
Kuvien auto ei ole enää liikennekäytössä, mutta tietoa ei ole onko vain tilapäinen liikenteestä poisto.
Uusi Kaistapäät-podcast pureutuu suomalaiseen liikennekäyttäytymiseen ja pyrkii selvittämään muun muassa mistä rattiraivo kumpuaa. Sarjaa isännöi Radio Novan aamushow’sta tuttu kaksikko, AkiLinnanahde ja MinnaKuukka.
Miksi pipo alkaa helposti kiristää muiden tielläliikkujien vuoksi? Onko vika aina muissa, vai voisiko syy sapen kiehumiseen löytyä peiliin katsomalla?
Muun muassa näihin kysymyksiin Linnanahde ja Kuukka etsivät vastauksia uudessa podcast-sarjassa, joka on toteutettu yhteistyössä Liikenneturvan kanssa.
– Liikenne kiinnostaa suomalaisia, koska se koskettaa päivittäin meistä jokaista. Lähtökohtana oli tehdä asiapitoinen, mutta viihteellinen podcast. Tarkoituksena ei ole paasata tai heristellä sormea, vaan lähestymme aiheita rennolla asenteella, Linnanahde ja Kuukka sanovat.
Podcastin aiheina käsitellään muun muassa tunteita ja stereotypioita liikenteessä sekä ratin takana toisistamme tekemiämme tulkintoja.
– Yhteinen podcast on meille iso juttu. Kuten aamuradiossa, olemme tässäkin läsnä omana itsenämme, mutta formaatti on uusi. Molempien suut käyvät, ja välillä kipinätkin sinkoilevat.
Liikenne sulautuu luontevasti osaksi juontajaparin keskusteluja, sillä se on aina ollut tärkeä osa Radio Novan kanavaimagoa.
– Uskomme, että hyvä viihde voi olla myös asiapitoista ja välittää tietoa. Vaikka podcastissa puhutaan vakavistakin aiheista, niin Akin ja Minnan tapa käsitellä asioita on kaikkea muuta kuin tylsä, Radio Novan kanavapäällikkö NiinaJokiaho sanoo.
Jaksot äänitettiin liikkuvassa autossa, joka loi mahdollisimman autenttiset olosuhteet aidoille reaktioille ja ajankohtaisille puheenaiheille.
Joka jaksossa Kuukan ja Linnanahteen kyytiin istahtaa myös Liikenneturvan suunnittelija ja psykologi JyrkiKaistinen, joka tuo keskusteluihin kiinnostavan faktan lisäksi myös pintaa syvemmälle meneviä näkökulmia.
Sarjan uusin jakso julkaistaan maanantaisin RadioPlayssa.
Esituotanto-Taycanilla ajettiin tasan 3 425 kilometriä Italian Nardóssa sijaitsevalla huippunopealla radalla tehdyssä 24 tunnin kestävyyskokeessa.
Testaus tehtiin juuri ennen auton 4. syyskuuta tapahtuvaa maailmanlaajuista ensiesittelyä.
Ajettu matka vastaa kutakuinkin Nardón ja Norjan Trondheimin välistä välimatkaa. Etelä-Italian paahtavan kuumissa olosuhteissa ajetulla testiradalla keskimääräinen nopeus vaihteli 195 ja 215 km/h.
Lanseeraustaan lähestyvä Taycan todisti pitkien matkojen suorituskykynsä lämpötiloissa, jotka olivat korkeimmillaan 42 celsiusastetta ilmassa ja 54 celsiusastetta radan pinnassa.
Koe suoritettiin ilman keskeytyksiä, sillä prototyyppi-Taycan pysähtyi vain pikalatauksia ja kuljettajan vaihtoja varten. Tiimi koostui kuudesta Porschen testikuljettajasta.
Laadunvarmistustesti oli osa kestävyyttä ja kuumia ajo-olosuhteita testaavaa koetta.
Teknologia: 800 voltin sähköjärjestelmä
Taycan on ensimmäinen 800 voltin järjestelmää käyttävä sarjatuotantoon suunniteltu täyssähköinen ajoneuvo.
Porsche 919 Hybrid voitti tämän teknologian ansiosta 24 tunnin Le Mans -kilpailun kolme kertaa peräkkäin. Nyt tämä teknologia on siirtymässä myös sarjatuotantoon.
800 voltin teknologia tuo Porschen tiedotteen mukaan autoon huippusuorituskykyä, se nopeuttaa latausaikaa ja vähentää auton painoa sekä kaapeloinnille vaadittavaa tilaa.
Nardón testauskeskuksessa käytettiin Porsche Engineering Group GmbH:n 800 voltin tehokkaita latausasemia. Samoja latausasemia käytetään myös Ionityn yhteishankkeessa.
Taycanin lämmönhallinta todisti toimivuutensa Nardóssa. Lämmönhallinnan keskiössä on järjestelmä, jonka avulla suurjännitteiset komponentit jäähdytetään ja lämmitetään.
Järjestelmä estää mahdolliset suuren lämmöntuotannon aiheuttamat tehon menetykset ja varmistaa, että latausprosessille optimaalisin lämpötila on saavutettu auton tullessa latausasemalle.
Taycan on Porschen ensimmäinen täyssähköinen urheiluauto
Taycanin sähköinen voimalinja on suunniteltu siten, että se antaa täydet tehot myös silloin, kun nopeita liikkeellelähtöjä on useita peräkkäin.
Esituotantoauto kiihtyi 0-200 km/h peräti 26 peräkkäistä kertaa lentokentällä suoritetussa kokeessa heinäkuun lopulla. Liikkeellelähtöjen keskimääräinen mitattu aika kiihdytykselle oli alle 10 sekuntia. Nopeimman ja hitaimman liikkeellelähdön välinen ero oli 0,8 sekuntia.
Nita Korhonen, Ulla Kulju ja Kirsi Kainulainen. Kuva: Taneli Niinimäki.
Kansainvälisen moottoriliitto FIM on julkaissut kirjan Dream Big, joka kertoo moottoripyöräurheilun naispioneereista.
Kirjassa esitellään 42 moottoripyöräurheilun pioneerinaista ympäri maailmaa. He ovat esikuvia, jotka ovat rikkoneet rajoja, saavuttaneet mestaruuksia, kehittäneet moottoriurheilua ja tehneet moottoriurheilumaailman polkua pehmeämmäksi muille naisille.
Suomalaisia kirjassa on Nita Korhonen,Kirsi Kainulainen, Ulla Kulju ja Taru Rinne.
Nita Korhonen on toiminut viimeiset seitsemän vuotta kansainvälisen moottoriliiton FIMin naiskomission puheenjohtajana.
Taru Rinne on FIM-legenda, joka saavutti ensimmäisenä naisena ratamoottoripyöräilyn MM-pisteitä.
Ulla Kulju puolestaan on ratamoottoripyöräilyn alaraajahalvaantuneiden naisten sarjan maailmanmestari.
Kirsi Kainulainen on ensimmäinen avoimen moottoripyöräluokan maailmanmestaruuden voittanut nainen. Hän toimi Pekka Päivärinnan sivuvaunumoottoripyörän purkkiorjana.
Kirja julkaistiin lauantai-iltana Lahden Sibeliustalossa järjestetyssä gaalatilaisuudessa, joka oli osa Vierumäellä järjestetystä Women in Motorsport -kongressia.
Poliisi valvoi liikennettä koulujen lähistöillä erityisesti koulupäivien alkamisen ja päättymisen aikoihin viime ja sitä edellisellä viikolla, jolloin koulut alkoivat.
Valvontaan käytettiin 2 400 työtuntia. Valvonnassa havaittiin runsaasti ylinopeuksia sekä turvavöiden käyttämisen laiminlyöntejä sekä muita rikkeitä.
Huomiota kiinnitettiin etenkin suojatiesääntöjen noudattamiseen sekä ajoneuvojen nopeuksiin varsinkin 12.–18.8, jolloin toteutettiin Euroopan laajuinen nopeusvalvontateema.
Lisäksi valvottiin liikennevalojen noudattamista, turvalaitteiden käyttöä sekä tarkkaamattomuutta aiheuttavia tekijöitä liikenteessä.
Valvontajakson aikana runsaasti ylinopeuksia
Poliisi sai kiinni poliisitarkastaja Heikki Kallion mukaan jälleen runsaasti ylinopeutta ajaneita, joista osa tapahtui koulujen läheisyydessä.
– Ylinopeuksista annettiin kahden viikon valvontajakson aikana yhteensä yli 1100 huomautusta, 900 rikesakkoa, 540 sakkoa. 123 kuljettajaa määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon, joista suurin osa huomattavan ylinopeuden perusteella, Kallio sanoo.
18 autoilijaa ohitti pysähtymättä suojatien eteen pysähtyneen auton ja 21 autoilijaa ei antanut suojatiellä kulkeneille tietä.
Lisäksi todettiin 34 kuljettajan ajaneen päin punaista liikennevaloa tai jättäneen noudattamatta STOP-liikennemerkin. Kevyelle liikenteelle annettiin 8 rikesakkoa.
Turvavöiden käyttö pelastaa ihmishenkiä
Turvavöitä käyttämättömiä kuljettajia tai matkustajia oli 163. Matkapuhelinta ajon aikana käyttäneitä kuljettajia todettiin 80.
– Turvavyön käyttö pelastaa ihmishenkiä kolaritilanteessa. Vyö tulee kiinnittää aina myös lyhyillä asiointimatkoilla ja takapenkillä, myös taajamissa, Kallio korostaa.
Hän myös muistuttaa, että ajo-olosuhteiden vaikeutuessa syksyn ja pimeän tulon myötä korostuu entisestään se, että kuljettajien tulisi vain ajamiseen ja muun liikenteen havainnointiin eikä esimerkiksi matkapuhelimen käsittelyyn ajaessaan.
Toimituksen kommentti: Järkyttävää, että jopa 18 autoa ohitti pysähtymättä suojatien eteen pysähtyneen auton. Tämä rike pitäisi ehdotomasti saada kitkettyä pois!
Leivänmurut eivät ehkä olleet Hannulle ja Kertulle paras tapa merkitä reittiään metsässä. Sen sijaan ne ovat täydellisiä auttamaan kuskeja löytämään tiensä takaisin tiettomästä maastosta.
Maastoajossa maamerkkien ja reittimerkintöjen havaitseminen voi olla vaikeaa, ja lisäksi tavallisissa navigaattoreissa voi olla rajoitteita.
Nyt apu on käden ulottuvilla Ford Ranger Raptorissa.
Uusi Ford Ranger Raptor pudottaa nimittäin ajetulle reitille virtuaalisen nastan joka sekunti, minkä ansiosta kuskit voivat palata helpommin takaisin lähtöpaikkaansa.
– Leivänmurunavigointi on yksinkertainen, mutta tehokas tapa näyttää kuljettajille tarkasti, miten he voivat palata omia jälkiään takaisin olivatpa he missä tahansa, sanoo Leo Roeks, Director, Ford Performance.
Ford Ranger on Fordin tiedotteen mukaan Euroopan suosituin avolava-auto, ja sitä on myyty yli 26 700 kappaletta vuoden 2019 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana.
Nyt koko Euroopassa myynnissä olevassa Ranger Raptorissa on Fordin uusi 2.0-litrainen EcoBlue-kaksoisturbodieselmoottori ja kilpailukäytöstä tuttu FOX Pro -jousitus.
Täydessä lastissa ollut tukkirekan perävaunu kaatui tänään aamulla Mikkelissä Porrassalmenkatu 50:n kohdalla.
Tukkirekka kulki Porrassalmenkatua keskustan suuntaan, kun sen perävaunu kaatui osittain ajoradalle ja osittain kevyen liikenteen väylälle.
Tapahtuma-aikaan liikenne oli vilkas työmatka- ja koululaisliikenteestä. Tapahtuneessa oli kaikki mahdollisuudet erittäin vakaviin seurauksiin. Nyt selvittiin onneksi vähäisin omaisuusvaurioin.
Kuormana olleet puut levisivät kevyenliikenteen väylälle ja vierivät osittain Porrassalmenkatu 50 pihaan kaataen verkkoaitaa ja ainakin kaksi lämmitystolppaa.
Poliisi ohjasi liikennettä tapahtumapaikan ohi yhtä kaistaa pitkin.
Poliisi selvittää onnettomuuden syytä ja tutkii tapausta alustavasti törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Alkoholilla ei poliisin mukaan ollut osuutta asiaan.
Poliisi hälytettiin klo 00.50 Jyväskylän Puistokadulle, jossa oli hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen mukaan vahingonteko meneillään.
Ilmoituksen mukaan kaksi henkilöä oli poistunut paikalta Puutarhakadun suuntaan.
Paikalla poliisille selvisi, että Tourukadulle pysäköidystä autosta oli irrotettu rekisterikilpi ja seuraavan pysäköidyn auton päältä oli kävelty.
Kolmannessa ajoneuvossa roikkui vasen sivupeili ja myös neljännessä autossa havaittiin vaurio sivupeilissä.
Poliisi ei tavoittanut paikalta poistunutta kaksikkoa etsinnöistä huolimatta.
Toinen rikoksesta epäillyistä on poliisin tiedotteen mukaan aikuisuuden kynnyksellä oleva nuori tai nuori aikuinen mies, jolla oli tummat vaatteet yllään, päähineenä punainen lippis ja mukanaan pussi, jonka sisältönä juotavia.
Toinen paikalta poistunut oli samaa ikäluokkaa oleva vaaleahiuksinen nainen, jolla oli yllään tummat vaatteet.
Havaintoja ja vihjeitä rikoksesta epäillyistä voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.keski-suomi@poliisi.fi .
Saksan ensimmäiset liikennevalot tulivat vuonna 1924 Potsdamer Platzin kellotorniin. Kuvassa alue kuvattu vuonna 1930. Kuva: Wikipedia / Bundesarchiv.
Monien nykyajan elämään liittyvien keksintöjen tarina alkaa toteamuksella: jo muinaisessa antiikin Roomassa…
Näin oli laita myös liikenteen pulmien osalta.
Antiikin Roomassa oli jo ”liikenneruuhkia”, mutta liikenteen ohjaus tunnistettiin ongelmaksi vasta vuosisatoja myöhemmin, ensin rautateillä jo 1850-luvulla.
Ensimmäiset liikenteen valo-ohjatut menetelmät kehitti englantilainen rautatieinsinööri John Peake Knight.
Maantie- ja katuliikenteessä tilanne ”eskaloitui” jo 1800-luvun loppupuolella, kun ohjattavat nelipyöräiset automobiilit ilmestyivät teille hämmästyttämään jalankulkijoita. Poliisit joutuivat ohjaamaan liikennettä pyrkien torjumaan kasvavia ongelmia varsinkin katujen risteyksissä.
Knightin kadulle suunnittelemat liikennevalot pystytettiin 1868 ensimmäisenä Lontooseen parlamenttitalon tuntumaan.
Potsdamer Platzin valot näkyvät kellotornin aivan yläreunassa.
Kehitetty valo-ohjaus perustui kaasulampun käyttöön. Siihen oli asennettu vaihdettava vihreän ja punaisen valon tehoa kasvattava linssi.
Menetelmä osoittautui vaaralliseksi, sillä lamppu räjähti jo alkumetreillään. Siitä opittiin kuitenkin vastakkaisten liikennevirtojen hallitseminen.
Vetovuoro uuden menetelmän kehittämisessä siirtyi valtameren yli Yhdysvaltoihin. Hyppäys olikin melkoinen WilliamGaglierin tuotua 1917 katujen kulmiin käsin vedettävällä kellokoneistolla varustetut automaattisesti ja säännöllisesti vaihtuvat valot.
Perussysteemi oli valmis.
Tältä kellotorni näytti viime vuonna. Kuva: CvB.
Valot oli rytmitettävä toimimaan liikennevirtaa ohjaavien linkkien avulla. Menetelmää kehittämällä onnistuivat CharlesReading sekä LesterWire jo vuonna 1918 ajastamaan kuusi valoa ohjaamaan liikennevirtaa 30 kilometrin tuntinopeudella.
Laitteisto täydentyi nykyiseen muotoon WilliamPotts-nimisen keksijän liitettyä punavihreisiin valoihin keltaisen huomiovalon.
Perustekniikka oli kehitetty, nyt oli aika kehittää toiminnan varmuutta.
1920-/1930-lukujen vaihteessa alkoivat suuret teknologian yhtiöt panostaa automaattisen ohjauksen kehittämiseen.
Mikroprosessorin keksiminen ja yhdistäminen transistoritekniikkaan lisäsi laitteiden kykyä käsitellä useampia anturitietoja.
Tekniikan huimasta kehityksestä huolimatta nykyinenkin valojen säätöjärjestelmä perustuu edelleen vuosikymmeniä sitten käyttöön otettuihin parametreihin.
Liikennepoliisi ja aja-opaste Helsingin Heikinkadun ja Lönnrotinkadun risteyksessä 1934 Kuva: Museovirasto, Pietinen.
Oma maamme tuli valo-ohjauksen piiriin 5.10.1951, kun Helsingissä, poliisikomentaja ErikGabrielssonin sekä poliisipatrullin Berggren–Levo läsnä ollessa, sytytettiin Aleksanterin ja Mikonkadun risteykseen ”liikennevalomerkit”.
Tärkeä seikka ajoituksen kannalta lienee ollut Suomen Olympiakisojen järjestäminen seuraavana vuonna 1952.
Turku sai omat ensimmäiset liikennevalonsa v.1957 ja Tampere 1960.
Liikennepoliisi Mannerheimintien, Arkadiankadun ja Salomoninkadun risteyksessä 1952.. Taustalla Postitalo. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Volker von Bonin.
Joukossamme on vielä suuri määrä ihmisiä, jotka muistavat ajan, jolloin etenkin suurimmissa kaupungeissa ruuhkista selvittiin liikennettä ohjaavien poliisien avulla.
Käsiohjausta käytetään edelleen suurien tapahtumien yhteydessä.
Nyt meillä on erinomaiset laitteet ”automassojen hallintaan”. Oikeutettu kysymys on, noudatetaanko tätä tekniikan tuomaa mahdollisuutta. Opastusta valoliittymien käyttöön voidaan harjoitella Aalto-yliopiston lapsille suunnitellun HUTSIM-pelin avulla, jossa liikennevalojen ohjausta on mahdollista kokeilla simulaattorin avulla.
