Koti Blogi Sivu 1765

VTT:n tytäryhtiö keskittyy autonomiseen liikenteeseen — tähtää kansainvälisille markkinoille

Marilyn-robottiauto. Kuva: Clas von Bell.

Suomi on edelläkävijä autonomisissa ja etäohjatuissa ratkaisuissa, jotka uudistavat teollisuutta, logistiikkaa ja ihmisten liikkumista.

Autonomisten järjestelmien hyödyntäminen yhteiskunnan eri alueilla edellyttää vahvaa panostusta osaamiseen, innovaatioihin ja teknologiaan. VTT vahvistaa autonomisten järjestelmien kehitystä perustamalla niihin keskittyvän tytäryhtiön, VTT SenseWay Oy:n.

Uusi yhtiö tähtää kansainvälisille markkinoille Turusta, jossa on jo maailman johtavaa osaamista autonomisen meriliikenteen järjestelmissä.

Autonomiset järjestelmät ovat tulossa vahvasti myös muulle liikenne- ja logistiikkasektorille sekä liikkuviin työkoneisiin, ja tähän kasvavaan tarpeeseen VTT tarjoaa ratkaisuja. Alan ratkaisuliiketoiminnan markkina on kasvava, ja VTT arvioi sen globaalin markkinan arvon ylittävän 70 miljardia euroa vuonna 2023.

– Autonomisille järjestelmille on kysyntää tulevaisuudessa, kun etsimme ratkaisuja ja innovaatioita globaaleihin haasteisiin, kuten resurssien riittävyyteen ja teollisuuden uudistamiseen. Haluamme varmistaa, että huippututkimuksen tulokset pääsevät aiempaa nopeammin markkinoille ja osaksi yritysmaailmaa ja ihmisten arkea. Samalla autamme suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa ottamaan käyttöön uuden teknologian mahdollistamat muutokset toimintatapoihin ja liiketoimintaan, VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara sanoo.

Innovaatiot entistä nopeammin markkinoille

Autonomiset järjestelmät mullistavat liikennettä ja logistiikkaa maalla, merellä ja ilmassa ja tekevät niistä tulevaisuudessa tehokkaampia ja turvallisempia. Autonomiset tuotantojärjestelmät parantavat puolestaan valmistavan teollisuuden kilpailukykyä ja tuottavuutta.

VTT on tehnyt jo pitkään autonomisiin järjestelmiin liittyvää tutkimusta kansainvälisellä tasolla. Uusi yhtiö hyödyntää VTT:n laajaa teknologista ja tieteellistä osaamista tehokkaasti ja monialaisesti ja integroi innovaatioita ja uutta teknologiaa käyttöön. Se tarjoaa myös uuden kanavan VTT:n immateriaalioikeuksien hyödyntämiseen.

Autonomisten järjestelmien käyttö etenee monella sovellusalueella. Eriasteista autonomiaa sisältävän järjestelmän aikaansaaminen edellyttää laaja-alaisia teknologioita ja monipuolista osaamista.

VTT:n autonomisten järjestelmien tytäryhtiön VTT SenseWay Oy:n palvelutuotannosta vastaa alkuvaiheessa 15 alaan erikoistunutta asiantuntijaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Suomalaiselle autoalan Canatulle 15 miljoonan euron rahoitus

Kuva: Canatu.

Canatu on ilmoittanut 15 miljoonan euron rahoituksesta sekä uudelta sijoittajalta 3M:ltä että olemassa olevilta sijoittajilta: Denso Corporationilta, joka johtaa kierrosta ja Faurecialta.

– Olemme innoissamme voidessamme kasvattaa olemassa olevien investoijien kanssa autoteollisuuden massatuotantoa ja laajentaa uusille liiketoiminta- ja tuotealueille uuden investoijan, 3M:n kanssa. Jatkamme olemassa olevien, palkittujen Canatu-tuotteiden, IP:n ja tuotantoteknologian kehittämistä entistä kilpailukykyisemmiksi, sanoo Juha Kokkonen, Canatun toimitusjohtaja.

Japanilainen Denso Corporation, johtava kansainvälinen autoteollisuuden toimittaja, investoi Canatuun lisää 10 miljoonaa euroa.

3M Ventures tunnistaa ja investoi erittäin innovatiivisiin yrityksiin ja disruptiivisiin uusiin teknologioihin, joilla on strategista merkitystä 3M:lle.

Faurecia haluaa syventää teknologia- ja liiketoimintasuhdettaan investoimalla Canatuun 2 miljoonaa euroa. Tämä Faurecian kolmas sijoitus Canatuun kuvastaa pitkäaikaista suhdetta ja vahvaa sitoutumista Canatuun.

Lue myös tämä: Merkittävä autoalan lisenssisopimus suomalaiselle Canatulle

Lue myös tämä: Helsinki maailman aktiivisimpia robottibussien testikaupunkeja

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Digitaalinen autourheilu on nyt oikeaa autourheilua

Kuva: AKK Sports.

Kansallinen lajiliitto AKK nostaa digitaalisen autourheilun viralliseksi autourheiluluokaksi. Harrastajille ja kumppaneille laji tarjoaa paljon kiinnostavia mahdollisuuksia olla mukana monimuotoistuvassa autourheilussa.

AKK järjestää ensi vuonna yhteistyössä FiSRA:n kanssa suomenmestaruussarjat rata-ajossa sekä rallicrossissa, joista jälkimmäisen SM-finaali nähdään Ylen kanavilla.

Digitaalinen autourheilu on nopeasti kasvava laji sähköisessä urheilussa, eSportsissa. Lajipäällikkö Henri Karjalainen AKK:sta näkee lajin edullisuuden ja matalan kynnyksen aloittamisen positiivisena paitsi harrastajille, myös vahvistavan entuudestaan autourheilun tasa-arvoisia lähtökohtia.

– Nykyiset pelisimulaattorit ovat kehittyneet niin realistisiksi, että AKK haluaa luoda lajeille viralliset suomenmestaruusarvot. Aloittaminen on helppoa ja digitaalisesti kilpaileminen on huomattavasti halvempaa, kuin oikean elämän kilpa-ajaminen. Alkuun pääsee tietokoneella ja esimerkiksi käytetyllä parin sadan euron rattipoljin-yhdistelmällä. Laji sopii sekä nuorille sekä aikuisille ja pelejä löytyy paljon erilaisia tietokoneelle sekä konsoleille.

– Meillä on tällä hetkellä hyvä määrä harrastajia, mutta toivomme lajin pariin entistä enemmän uusia kasvoja. Tulevaisuudessa tavoitteena on kasvattaa lajia entisestään, ja ottaa huomioon useampi peli sekä pelialusta, kuten konsolipelaajat.

Yle mukaan Digital Rallicross SM -sarjaan

AKK ja FiSRA (Finnish Sim Racing Association ry) järjestävät yhteistyössä 2020 kaksi digitaalisen autourheilun suomenmestaruussarjaa, jotka ajetaan rallicrossissa sekä rata-ajossa.

Yhteistyön tahot aloittivat menestyksekkäästi jo kuluvana vuonna, jolloin Suomen MM-rallin yhteydessä ajettiin komeasti katsojia kerännyt Sim Racing eSM -finaali.

66 000 Jyväskylän Paviljongin kilpailukeskuksessa vieraillutta rallifania otti omakseen myös digitaalisia autourheiluelämyksiä tarjonneen simulaattorimaailman, jossa pääsi testaamaan taitojaan koko Suomen MM-ralli-viikonlopun ajan.

Ensi vuonna ajettavien suomenmestaruussarjojen pelinä toimii maailman yksi realistisimmista simulaatioista, yhdysvaltalainen iRacing.

Ensimmäisenä vauhtiin pääsee rallicrossin SM-sarja, jonka finaali ajetaan Joensuussa 1.2.2020. Loppukilpailun tapahtumat tullaan välittämään kotikatsojille myös Ylen televisiokanavilla.

Finaalipaikoista karsitaan kolmen karsintakilpailun sarjassa, joka käynnistyy 16.11. Karsinnoista valitaan 8 parasta kuljettajaa livefinaaliin ja loput 4 kuljettajaa tulevat suoraan digitaalisen rallicrossin MM-sarjasta. Palkintona on tarjolla AKK:n virallisen suomenmestaruuden ohella 3 000 euron rahapalkinto.

– Mikäli osallistuminen Digital Rallicross SM -sarjaan kiinnostaa, mukaan karsintoihin ehtii vielä. Toinen vaihtoehto on harjoitella tämä talvi FiSRA:n järjestämissä harrastetason kilpailuissa, ja tähdätä kesällä Suomen MM-rallin yhteydessä ajettavaan rata-ajon SM-finaaliin. Sarjaan osallistumiseen tarvitsee vain tietokoneen, ratin ja polkimet sekä itse pelin, Karjalainen summaa.

Digitaalisen rallicrossin suomenmestaruuden kalenteri:

16.11.2019 karsintakisa verkon välityksellä
23.11.2019 karsintakisa verkon välityksellä
30.11.2019 karsintakisa verkon välityksellä
1.2.2020 SM-livefinaali, Joensuu

Digitaalisen rallicrossin SM-sarjasäännöt ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Väitös: Yhdelläkin tienpinnan lämpötilahavainnolla voidaan parantaa tiesääennustetta

Kuva: Matti Sulanto.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Virve Karsisto selvitti väitöstyössään, miten tienpinnan lämpötilahavaintoja voidaan parhaiten käyttää tiesäätä ennustavan mallin alkutilan määrityksessä.

Mitä tarkempi alkutila mallilla on, sitä paremmat mahdollisuudet tiesääennusteella on osua oikeaan.

Perinteisesti havaintojen tärkein lähde ovat olleet tiesääasemat, mutta nykyisin on mahdollista saada reaaliaikaisia havaintoja uusista lähteistä, kuten autoista.

Mobiilimittausten laatua selvitettiin vertaamalla autoon kiinnitettävällä laitteella tehtyjä tienpintalämpötilamittauksia tiesääasemien mittauksiin.

– Ero mobiilien ja tiesääasemamittausten välillä riippui siitä, oliko tienpinta kuiva vai esimerkiksi märkä tai jäinen, Karsisto kertoo tutkimuksen tuloksista.

– Kun pinnalla on esimerkiksi jäätä, niin optinen laite mittaa jään lämpötilaa, ei varsinaisen tienpinnan lämpötilaa, Karsisto selittää.

Tutkimuksessa kehitettiin olosuhteet huomioon ottava kalibrointiyhtälö, jolla mobiilihavainnot saadaan vastaamaan paremmin tiesääasemahavaintoja.

Kalibroitujen mobiilihavaintojen käyttö paransi ennusteita verrattuna teoreettiseen tilanteeseen, jossa tienpintalämpötilahavaintoja ei ollut saatavilla. Sen sijaan mobiilihavaintoja käyttävät ennusteet olivat suunnilleen yhtä tarkkoja kuin muiden tiesääasemien havaintoja hyödyntävä ennuste alueella, jolla on tiesääasemia tiheässä.

Mobiilihavaintoja hyödynnettiin tiesäätä ennustavassa mallissa säteilykorjausmenetelmää hyväksi käyttäen. Säteilykorjausmenetelmä korjaa pinnan saamaa säteilyn määrän mallissa niin, että mallin antama tienpinnan lämpötila vastaa havaittua lämpötilaa. Tutkimuksen mukaan tienpinnan lämpötilaennusteita voidaan parantaa menetelmän avulla huomattavasti.

– Säteilykorjausmenetelmän avulla on mahdollista parantaa tiesääennustetta, vaikka ennustepisteessä olisi käytettävissä vain yksi havainto. Havainnon toki pitää olla riittävän tuore, Karsisto summaa.

Väitöskirja on saatavilla Helda-palvelussa: http://hdl.handle.net/10138/306438

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Tienvarsimainonnan ja -ilmoitusten sääntöihin muutoksia

Kuva: Matti Sulanto.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin uusi määräys tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta huolehtii liikenneturvallisuudesta ja antaa samalla enemmän vapauksia mainosten sijoitteluun.

Samalla uusi ohje parantaa jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta rajoittamalla mainosten ja ilmoitusten sijoittamista jalkakäytävän ja pyörätien alku- tai ylityskohdan läheisyyteen.

Määräys astuu voimaan 7.11.2019. Ohjeet koskevat myös juhlien tai muiden ei-kaupallisten tilaisuuksien tilapäisiä ilmoituksia.

– Perusohjeena on, ettei mainosta tai ilmoitusta saa laittaa sellaiseen paikkaan, jossa mainos tai sen vaatima huomio voisi aiheuttaa vaaraa liikenteelle, sanoo tieliikennejohtaja Marko Sillanpää.

Ei tunneleihin, mutta lähemmäs eritasoliittymiä

Mainoksia ja ilmoituksia ei saa laittaa erityistä tarkkaavaisuutta vaativille tieosuuksille kuten tunneleihin, jotta tielläliikkujien huomio ei siirry liikennetilanteesta mainoksiin. Mainostajan on varmistuttava siitä, että mainoksen rakenne ja kiinnitys ovat sellaiset, että kova tuuli ei pääse vahingoittamaan mainosta ja aiheuttamaan varaa liikenteelle.

Mainostauluja saa nyt laittaa lähemmäs eritasoliittymiä: mainoksen saa laittaa yli 200 metrin etäisyydelle ensimmäisestä suunnistustaulusta ja yli 100 metrin etäisyydelle liikenteenohjauslaitteesta.

– Aiemmin mainosten sijoittaminen eritasoliittymiin on ollut kokonaan kiellettyä, muistuttaa Sillanpää.

Sen sijaan määräyksellä kiristetään mainosten ja ilmoitusten laittamista lähelle vähäliikenteisiä liittymiä. Mainos ei saa olla näköeste liikennemääristä riippumatta.

Valomainos ei saa heijastaa eikä häikäistä

Mainos tai ilmoitus ei saa muistuttaa ulkoasultaan liikennemerkkejä tai haitata liikennemerkkien tai tiemerkintöjen havaitsemista.

Mainos ei saa olla myöskään heijastava tai alle 100 metrin etäisyydellä toisesta mainoksesta. Kaupallisen mainoksen suurin sallittu koko on 50 neliömetriä. Itsevalaisevan mainoksen saa laittaa vain tieosuudelle, jossa on myös muuta valaistusta.

– Valaistu mainos ei saa olla tieosuuden ainoa valonlähde, jotta tielläliikkujien huomio suuntautuu ensisijaisesti liikenteeseen, muistuttaa Sillanpää.

Vioittunut mainos on sammutettava korjauksen ajaksi.

Juhlien järjestäjä: muista poistaa ilmoitus ajoissa

Tilapäisen ilmoituksen, eli yksityishenkilön tai muun ei-kaupallisen toimijan ilmoituksen, saa laittaa paikoilleen aikaisintaan kuukautta ennen tilaisuutta. Ilmoituspaikan tulee olla vähintään metrin päässä pientareen ulkoreunasta.

Ilmoituksia ei saa laittaa moottori- tai moottoriliikenneteille, liikenteenohjauslaitteeseen, maantien silta- tai muuhun rakenteeseen, meluesteeseen tai maantietä ylittävään siltaan. Ilmoituksen saa kiinnittää valaisinpylvääseen, kunhan pylvästä ei vahingoiteta.

Maantien tiealueelle sijoitettavan tilapäisen ilmoituksen enimmäiskoko on yksi neliömetri. Tilapäisessä ilmoituksessa saa olla myös opastavia elementtejä, kuten nuolimerkintöjä ja etäisyys määränpäähän.Kaupallisesta mainoksesta poiketen ilmoitus ei saa olla myöskään valaistu tai itsevalaiseva.

– Ilmoitus on pystytettävä tai kiinnitettävä niin, että se pysyy hyvin paikoillaan eikä pääse kaatumaan ja aiheuttamaan vaaraa tielläliikkujille.Tilapäinen ilmoitus pitää muistaa käydä poistamassa viikon kuluessa tilaisuuden jälkeen, muistuttaa Sillanpää.

Mainostaja: tee ilmoitus Pirkanmaan ELY-keskukseen

Tienvarsimainosten ja –ilmoitusten käsittely on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain yritysten mainontaa, ei tilapäisiä ilmoituksia.

Mainoksen sijoittamisilmoitukseen on liitettävä karttakuva mainoksen sijainnista, sanallinen kuvaus mainoksen ominaisuuksista sekä tiedot maanomistajan suostumuksesta ja mainoksen huoltoreiteistä.

ELY-keskus voi kokonaisharkinnan perusteella sallia mainoksen sijoittamisen määräyksessä kielletylle alueelle.

Määräys tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Poliisi vangitsi kuolonkolarin aiheuttaneen auton kuljettajan

Poliisi kertoi aikaisemmin 22.10. hieman ennen kuutta aamulla Liperissä Polvijärventiellä tapahtuneesta kolarista, jossa menehtyi yksi ihminen ja kaksi henkilöä loukkaantui.

Polvijärven suunnasta suurta nopeutta ajanut henkilöauto ajautui kylki edellä Marjalan suunnasta ajaneen henkilöauton keulaan.

Törmäys tapahtui VT 9:n yli johtavan sillan päällä. Sivuluisuun joutuneen auton matkustaja kuoli ja molemmat kuljettajat loukkaantuivat.

Sivuluisuun joutuneen auton kuljettaja pääsi pois sairaalahoidosta sunnuntaina 27.10. ja poliisi otti hänet kiinni rikoksesta epäiltynä.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vangitsi eilen auton kuljettajana toimineen vuonna 1998 syntyneen joensuulaisen miehen todennäköisin syin epäiltynä törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vammantuottamuksesta ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta.

Poliisi tutkinnassa on selvinnyt, että onnettomuusauto oli anastettu kolaria edeltävänä yönä joensuusta. Kuljettajalle suoritetussa huumetestauksessa hänen elimistöstään löytyi monia eri huumausaineita.

Vangitsemisen erityisenä perusteena käytettiin rikollisen toiminnan jatkamisvaaraa ja rikoskierteen katkaisua, sillä vangittavaksi määrätyllä miehellä on runsaasti rikostaustaa muun muassa huumausaine- ja omaisuusrikollisuudesta.

Syyte asiassa on nostettava viimeistään tammikuussa 2020.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Kauko Säätäjä: Valtio kutsuu sinua auton ominaisuuksien testaajaksi

Kuva: Autoliitto.

Valtiotaloudella on valtava määrä kohteita ja projekteja ja eri asioita hoidettavana. Siksi määrärahojen riittämättömyys koetaan jatkuvana ongelmana budjettineuvotteluissa.

Yksi tärkeä alue on kulkuyhteyksien hoito. Kaikkien eri liikenteen muotojen maanteiden, rautateiden sekä lentokenttien kunnossapito sekä uudistaminen vievät vuosittain suuren osan käytettävissä olevista varoista.

Toimiva logistiikka on viennin tärkeimpiä edellytyksiä. Tieverkostoa on joskus verrattu ihmisen verenkiertoon ja jos se ei ole kunnossa, koko ”potilas” voi huonosti.

Maamme teillä liikkuu päivittäin miljoonia erilaisia kulkuvälineitä. Viime vuonna henkilöautojen määrä oli 2 696 334 ja koko autokanta 3 130 640 yksikköä.

Maanteiden kunto koskettaa meitä jokaista, onhan kysymys yhteyksien toimimisesta ja kuljetusten sujumisesta. Ikäväksemme olemme joutuneet havaitsemaan teiden jatkuvan rappeutumisen.

Sekä sora- että asvalttipäällysteiden heikko pinta mietityttää ja askarruttaa. Joudutaanko nyt takaisin tilanteeseen, jonka vanhemmat autoilijat vielä muistavat, kun yleisillä teillä liikkui haravalla tasoittelevat kuoppien täyttäjät.

Aiheellinen pähkäily koskee kestopäällysteisiin tulleita teräväreunaisia monttuja. Merkittävä vaaratekijä on kuljettajien äkkijarrutukset yllättäviä kuoppia kiertäessä, jolloin vaarana on liukuminen vastakkaiselle ajokaistalle vastaantulijoita sekä jalankulkijoita väistellen.

Vakavasti harkittava kysymys on, mikä rasitus auton rakenteisiin kohdistuu, kun pyörä osuu syvään tai teräväreunaiseen kuoppaan.

Ottakaamme avuksi ajattelumalli.

Auton nopeus on esimerkiksi 80 km tunnissa. Kuoppaan ajettaessa akselistot kohtaavat hetkellisesti esteen 80 kilometrin vauhdilla.

Mikäli ajaja havaitsee montun viime hetkessä, turvautuu hän hätäjarrutukseen. Tässä tilanteessa jarru estää pyörän pyörimisen, jolloin se kohtaa voimalla esteen.

Eli vaikutus on sama kuin ajettaisiin tällä vauhdilla päin seinää. Seurauksena on usein tyhjäksi mennyt sekä käyttökelvottomaksi vaurioitunut hyväkin rengas sekä ikävimmässä tapauksessa vääntynyt vanne.

Autojen kehittynyt tekniikka pystyy osittain eliminoimaan sorateiden kuopista aiheutuvat auton hallintaan liittyvät ongelmat.

Kysymys kuuluukin, kestävätkö valmistusmaiden hyviin tieolosuhteisiin tehdyt nykyautot tällaiset tällit.

Eivät kestä. Useimmat näistä vaurioista ovat juuri teräväreunaisten kuoppien aiheuttamia.

Korjaamojen huoltolaskuissa ovat alkaneet kummitella jo vähän ajettujenkin autojen kohdalla teiden hoitamattomuuden seuraukset, lähinnä etupyörien ripustukseen liittyvien tukitankojen eli ”koiranluiden” sekä iskunvaimentimien rikkoutumisina.

Oma lukunsa ovat tuulilasivauriot siitä näkyvänä, mutta näkyvyyttä estävänä esimerkkinä aiheuttaen ajelun korjaamolle.

Lopputoteamus: sen minkä valtio teiden hoidossa säästää, se raha otetaan käyttäjän kukkarosta veroina ja korjauskuluina.

Kysyä sopii, onko asvaltti materiaalina niin kallista, että näitä kuluja on oikeuden mukaista tien käyttäjillä maksattaa.

Mieleen tulee vanha juttu hölmöläisten lyhyen täkin jatkamisesta. Leikataan yläosasta kaistale ja ommellaan se jalkopäähän.

Loppuiko palelu?

Tuskin tietkään tällä konstilla korjaantuvat. Onnistuuko teidenhoito-ongelman ratkaisu hölmöläisten tapaan tienhoidossa säästämällä?

Muun muassa näitä pohtii

Kauko Säätäjä

Ekologinen autopesula kierrättää pesuveden

Kuva: HOK-Elanto.

HOK-Elanto on avannut Helsingin Kannelmäessä uuden pesukadun.

Pesukadun 40-metrinen linjasto kuljettaa auton valitun pesuohjelman läpi noin 5 minuutissa, vuodenajasta riippuen.

Pesukatu ottaa autoja vastaan minuutin välein, eli noin 60 autoa tunnissa, joten jonoja ei juurikaan muodostu. Odotusta kammoksuva voi vielä tarkistaa tilanteen ABC-mobiilisovelluksen jonokamerasta.

ABC Kaaren pesukatu tulee palvelemaan asiakkaitaan vuorokauden ympäri. Pesukadun avautuessa aukioloajat ovat arkisin klo 7-21, lauantaisin 8-20 ja sunnuntaisin 10-18, jolloin henkilökuntaa on paikalla. 24/7 aukiolo otetaan käyttöön toiminnan vakiintuessa.

Öiseen aikaan klo 22-06 pesut maksavat 50 % normaalihinnoista. Pesun voi ostaa joko maksuautomaatista tai maksaa mobiilisovelluksella.

Suurin poikkeava asia pesukadulle ajettaessa on se, että auton vaihde jätetään vapaalle (automaattivaihteistossa ”N”) ja virta jätetään päälle. Tämä siksi, että kuljetin liikuttaa autoa pesulinjaston läpi, eikä auto liiku, jos renkaat ovat lukossa.

Lopputuloksen kannalta tärkeimmät vaiheet ovat esipesu ja viimeistelevä kuivaus. Viitisen minuuttia kestävän 40-metrisen matkan aikana auto voi kokea muun muassa vaahtoputouksen, alustanpesun, vanteiden pesun ja renkaiden kiillotuksen sekä vahakaaren ja vahan harjakiillotuksen.

Monipuolisesti ekologinen

ABC Kaaren pesukadulla käytetään ympäristöystävällisiä kemikaaleja. Valtaosa (80-90 prosenttia) auton pesuun käytettävästä vedestä on kierrätetty ja puhdistettu bioreaktorien avulla.

– Maan alle on upotettu neljä 25-kuutiometrin kokoista bioreaktoria, joiden sisällä tietty bakteerikanta käyttää ravintonaan kemikaaleja ja epäpuhtauksia. Monimutkainen prosessi, mutta noin sen voisi yksinkertaistaa, pesukadun toimittaja Prowash Oy:n asiantuntija Mikael Lindholm selvittää.

ABC Kaaren käyttämä sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Raasepori-Somero-tielle tulee 17 uuden tekniikan peltipoliisia

Arkistokuva. Kuva: Sensys Gatso.

Kantatielle 52 välille Raasepori-Somero rakennetaan tänä syksynä uudella tekniikalla varustettuja ajonopeuksien automaattivalvontapisteitä.

Automaattista liikenneturvallisuusvalvontaa rakennetaan, koska tiellä tapahtuu keskimääräistä enemmän liikenneonnettomuuksia, joissa pääriskitekijänä on todettu olleen ylinopeus.

Automaattivalvonnan rakentaminen alkoi 1.11. sähkötöillä ja huoltolevikkeiden rakentamisella. Kameratolpat asennetaan myöhemmin syksyllä.

Valvontapisteet sijoitetaan liikenneonnettomuuksien kannalta riskialttiisiin tienkohtiin. Rakennustöistä ei aiheudu merkittävää haittaa liikenteelle. Automaattivalvonta käynnistyy huhtikuussa 2020.

Raasepori-Somero väliselle tieosuudelle tullaan sijoittamaan 17 valvontapistettä molemmin puolin tietä eli yhteensä 17 kameratolppaa.

Valvontapisteet sijoitetaan liikenneonnettomuuksien kannalta riskialttiisiin tienkohtiin, kuten esimerkiksi kohtiin, joissa tien nopeusrajoitusta lasketaan turvallisuussyistä. Valvontapisteiden sijoittumiseen vaikuttavat kuitenkin useat tekijät.

Esim. risteysalueilla ja asutuksen läheisyydessä halutaan turvata alempien nopeusrajoitusten noudattaminen. Toisaalta kameroita ei mielellään aseteta yllättäviin tienkohtiin, kuten alamäkiin ja mutkiin. Lisäksi valvontapisteiden sijoittumiseen vaikuttavat huoltolevikkeen rakentamismahdollisuudet.

Uusi automaattivalvontatekniikka mahdollistaa entistä laaja-alaisemman liikennevalvonnan

Uusi automaattivalvontatekniikka tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia liikennevalvontaan. Uudet kameratolpat on varustettu tutkatekniikalla, joka mittaa ajonopeuksia etäämmältä kuin vanhalla kameratekniikalla. Ajonopeuksia saadaan mitattua jopa 150 metrin päästä.

Kamera voi seurata samanaikaisesti usean eri ajoneuvon nopeuksia eri kaistoilta. Videovarmistusta voidaan käyttää hyödyksi etenkin risteyksien punaista päin ajamisen valvonnassa.

Samoin voidaan valvoa joukkoliikennekaistojen käyttöä. Tracking radar -tutkatekniikkaan perustuvissa uusissa kameroissa ei tarvita asfalttiin asennettavia induktiosilmukoita, jolloin kameran asennus on helpompaa ja nopeampaa.

Uusiin kameroihin on myös mahdollista määrittää pitkille ajoneuvoille omat nopeusrajoitukset, jolloin esimerkiksi ajoneuvoyhdistelmien ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia voidaan valvoa.

Kesäkuussa 2020 voimaan tulevan uuden tieliikennelain myötä poliisi voi automaattivalvonnan avulla määrätä liikennevirhemaksun ylinopeuden lisäksi muun muassa turvavyön käyttämättä jättämisestä ja matkapuhelimen käytöstä ajon aikana. Tämän mahdollistaa uusien peltipoliisien aiempaa tarkemmat kuvat.

Nyt rakennettavat valvontapisteet on suunniteltu yhteistyössä Lounais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten ja liikenteenohjausyhtiö Intelligent Traffic Management Finlandin kanssa.

Valvontapisteet sijoittuvat 80 km/h tai sitä alemmille nopeusrajoitusalueille. Valvontapisteiden lisäksi asennetaan 4 kpl tiedotustauluja ja 20 kpl toistomerkkejä. Lisäksi valvontapisteitä edeltäviä nopeusrajoitusten laskukohtia tarkennetaan ja niiden havaittavuutta parannetaan.

Hankkeen kustannukset ovat noin 184 000 euroa.

Vuosina 2014-2018 kaksi liikennekuolemaa

Vuosien 2014-2018 aikana kantatiellä 52 välillä Raasepori-Somero on tapahtunut 223 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä 2 johti kuolemaan ja 35 loukkaantumiseen.

Suurin osa onnettomuuksista on eläin- ja yksittäisonnettomuuksia, joissa osasyynä on ylinopeus. Lisäksi kantatiellä 52 tapahtuu runsaasti raskaan kaluston suistumisonnettomuuksia, jotka eivät tule poliisin tietoon.

Kantatie 52 on osa tärkeää maakunnallista tieverkkoa. Tiejakson keskimääräinen vuorokausiliikenne vaihtelee 2400-7850 ajoneuvon välillä, josta raskasta liikennettä on noin 10 prosenttia.

Tie Raaseporista Somerolle on pääosin hyvälaatuista kaksikaistaista tietä, joskin Perniön ja Salon välillä tie on liikennemääriinsä nähden melko kapea. Liikennehäiriötilanteissa tiejakson kiertotiet ovat pitkiä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Citroën sähköistää hyötyajoneuvomallistonsa

Kuva: Citroën.

Vuoteen 2025 mennessä Citroën valmistautuu julkistamaan uuden sähköisen mallistonsa, joka tarjoaa sähköisen vaihtoehdon jokaiselle mallille.

Sähköistyneet mallit tulevat olemaan Citroënille tärkeä kasvun vauhdittaja niin hyötyajoneuvo- kuin henkilöautomallistossa.

Hyötyajoneuvoissa seuraava askel on vuonna 2020 valmistuva täyssähköversio Citroën Jumpysta. Sitä seuraa vuonna 2021 täyssähköversio uudesta Berlingo Vanista.

Saadakseen lisäpotkua sähköistymiseen, Citroën valmistautuu lanseeraamaan laajan sähköistyneen hyötyajoneuvomalliston.

Muutamilla markkinoilla sähköinen Berlingo Electric on jo läsnä, mutta vuoden 2020 alussa Jumper Electricin käynnistämänä Citroën laajentaa sähköisen tarjontansa kaikkien yritysasiakkaiden saataville ja tuo markkinoille malliston sähköllä toimivia pakettiautoja.

Sähköistymisen strategia ei koske vain hyötyajoneuvoja vaan sama suuntaus nähdään myös henkilöajoneuvomallistossa.

Citroën Jumpy tuli markkinoille vuonna 2016 ja on sittemmin savuttanut yli 135 000 kappaleen myynnin. Uusi sähköllä toimiva Jumpy on suunniteltu tukemaan mallin monikäyttöisyyttä ja kykyä palvella moninaisia ammattilaisten tarpeita.

Groupe PSA:n EMP2 multi-energy -alustan mahdollistamana uusi täyssähköversio Citroën Jumpysta tulee saataville kahtena eri versiona ja näin tarjoten kaksi vaihtoehtoista toimintamatkaa palvelemaan erilaisia tarpeita:

  • 200 km toimintamatka (WLTP) 50 kWh akulla
  • 300 km toimintamatka (WLTP) 75 kWh akulla

Sallitun kuorman määrä on vastaava kuin perinteisissä polttomoottoriversioissa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //