AKK-Motorsport ry:n liittokokous on kutsunut Jarmo Mahosen liiton uudeksi puheenjohtajaksi kokouksessaan 16.11.2019 Hämeenlinnassa. Hänen toimikautensa on kaksivuotinen ja alkaa tammikuun alussa.
Nykyinen puheenjohtaja on Juhani Pakari.
– Autourheilulla on edessään suuria haasteita ennen kaikkea siinä, että harrastajille pystytään tarjoamaan tulevaisuudessa turvallista autourheilua, johon heillä on taloudellisesti varaa. Myös muuttuva toimintaympäristö asettaa haasteita, mutta tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Uskon, että kaikista näistä haasteista selvitään, kun hyödynnämme jäsenistömme valtavaa jo olemassa olevaa potentiaalia. Perustotuus on ollut jo vuosikymmeniä, että vain vahva kansallinen autourheilu synnyttää menestystä. Tämän vuoksi Liiton uudessa strategiassa seuratoiminta nostetaan kaiken keskiöön, linjaa Mahonen.
Liittokokous valitsi kokouksessaan puheenjohtajan lisäksi liitolle myös 27 jäsenisen liittovaltuuston. Viikonloppuna myös kokoontunut liittovaltuusto valitsi puolestaan liitolle hallituksen seuraavalle toimintakaudelle 2020-2022.
AKK-Motorsport ry:n hallitus 2020 – 2022
Jarmo Mahonen, pj.
Riku Bitter
Mika Heinonen
Tomi Jääskeläinen
Lasse Koski
Jarmo Pekkala
Nina Suvanto
Red Bullin MaxVerstappen lähtee sunnuntain Brasilian GP:n kisaan paalupaikalta.
Toiselta ruudulta lähtee Ferrarin SebastianVettel ja kolmannesta ruudusta Mercedeksen LewisHamilton.
Ferrarin Charles Leclerc oli neljänneksi nopein, mutta hänellä on kymmenen ruudun lähtöruuturangaistus voimayksikön vaihdon takia. Tästä syystä hän lähtee vasta ruudusta 14.
Neljännestä ruudusta lähtee nyt Mercedeksen ValtteriBottas. Hänen perässään lähtee Red Bullin AlexanderAlbon.
Alfa Romeon KimiRäikkönen pääsi pitkästä aikaa taas kolmanteen jaksoon ja lähtee kisaan ruudusta kahdeksan.
Sunnuntain kisa alkaa Suomen aikaa kello 19.10.
Brasilian GP:n aika-ajot
. Q1 Q2 Q3
1 Max Verstappen Red Bull 1:08.242 1:07.503 1:07.508
2 Sebastian Vettel Ferrari 1:08.556 1:08.050 1:07.631
3 Lewis Hamilton Mercedes 1:08.614 1:08.088 1:07.699
4 Charles Leclerc Ferrari 1:08.496 1:07.888 1:07.728
Käytetyn auton ostoa miettivän on hyvä arvioida myös renkaiden ja vanteiden kunto. Näillä vinkeillä ostaja voi tarkistaa, onko niiden osalta tarvetta tehdä lähiaikoina hankintoja.
Renkaat ovat auton kuluvia osia, ja ne eivät suoraan vaikuta auton tekniseen kuntoon.
– Koska renkaat ovat auton ainoa kosketuspinta tiehen, niiden kunto on hyvä tarkastaa käytetyn auton ostovaiheessa. Renkaat vaikuttavat muun muassa turvallisuuteen, ajomukavuuteen sekä polttoaineen kulutukseen ja sen kautta päästöihin, toteaa Kamuxin maajohtaja Tommi Iiskonmäki.
Renkaiden ikä selviää numerosarjasta
Renkaiden valmistusajankohdan voi tarkistaa renkaiden kyljessä olevasta nelinumeroisesta DOT-merkinnästä. Esimerkiksi luvussa 1516 kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittaa viikkoa 15 ja kaksi viimeistä vuotta 2016.
– Yli kuusi vuotta vanhoja renkaita ei kannattaisi enää käyttää. Vaikka renkailla ei olisi ajettukaan, niiden tekniset ominaisuudet ovat muuttuneet materiaalien osalta. Esimerkiksi ajan myötä renkaiden kitka vähenee, ja sillä on vaikutusta renkaiden pito-ominaisuuksiin erityisesti talvella, toteaa Iiskonmäki.
Myös renkaiden säilytysolosuhteet vaikuttavat renkaiden kuntoon. Renkaita pitäisikin säilyttää viileässä ja kuivassa paikassa valolta suojattuna. Vanteellisia renkaita säilytetään lappeellaan ja pelkkiä renkaita voi säilyttää pystyssä.
Tarkista urasyvyys ja renkaiden kuluminen
Kamuxin maajohtajan Tommi Iiskonmäen mukaan voi karkeasti laskea, että esimerkiksi talvirenkailla ajetaan keskimäärin noin 8 000-10 000 kilometriä talvessa. Keskimäärin rengasseteillä ajetaan noin 30 000–40 000 kilometriä eli kolmesta neljään vuotta. Renkaiden kulumiseen vaikuttaa muun muassa ajotapa.
– Noin 100 000 kilometriä ajetussa autossa on mahdollisesti menossa jo kolmas rengaskerta kesä- ja talvikumien suhteen. Noin neljä vuotta vanhassa autossa taas voi arvioida renkaiden uusimisen olevan ajankohtaista lähiaikoina, jos niitä ei ole vielä uusittu, antaa Iiskonmäki esimerkkinä.
Uusien kesärenkaiden urasyvyys on noin 7-8 millimetriä ja talvirenkaiden taas 9-10 millimetriä. Kesärenkaiden urasyvyyden on oltava vähintään 1,6 millimetriä ja talvirenkaiden vähintään 3 millimetriä.
– Turvallisuuden kannalta renkaissa on hyvä olla sakkorajaa enemmän urasyvyyttä. Talvirenkaiden urasyvyyden voi mitata kahden euron kolikon hopeareunuksella renkaiden kuluneimmasta urasta. Jos noin 4 millimetrin hopeareunus näkyy urasta, on syytä hankkia uudet renkaat, toteaa Iiskonmäki.
Nastarenkaista on hyvä tarkistaa myös nastojen määrä ja kunto. Eri renkaiden välillä ei saisi olla suuria eroja nastojen määrässä.
– Renkaiden kulutuspinta kannattaa tarkastaa silmämääräisesti, onko siinä esimerkiksi pullistumia tai repeytymiä. Renkaat ovat voineet myös kulua epätasaisesti, ja yksittäisissä renkaissa voi näkyä jopa paljaita pintoja. Jos renkaassa tai renkaissa on epätasaista kulumaa, on hyvä tarkistaa renkaiden tasapainotus ja ohjauskulmat. Joskus epätasainen kuluminen voi olla merkki kuluneista iskunvaimentimista, toteaa Iiskonmäki.
Hänen mukaansa eri valmistajien renkaiden laaduissakin on eroja, eli renkaat voivat olla ns. premium- tai budjettirenkaat. Renkaiden laadulliset tekijät vaikuttavat ajo-ominaisuuksiin, turvallisuuteen ja melutasoon, mutta myös vierintävastukseen ja sitä kautta polttoaineen kulutukseen ja päästöihin.
Vanteissa kannattaa katsoa muutakin kuin tyyliä
Käytettyä autoa hankkivan kannattaa kiinnittää huomiota myös auton vanteisiin. Alumiinivanteet ovat herkkiä menettämään muotonsa osuessaan kanttikiveen tai tien kuoppaan.
– Välttämättä vanteessa ei näy silmämääräisesti mitään vikaa, mutta vanne voi olla vino ja sen takia rengas pyörii epätasaisesti. Vinon vanteen huomaa usein, kun katsoo miten auton renkaat pyörivät ajossa. Tällöin kuskin paikka kannattaa antaa toiselle henkilölle, Iiskonmäki vinkkaa.
– Käytetyn auton ostajalla voi olla renkaiden tai vanteiden hankinta edessä, kuten monella muullakin auton omistajilla. Kaikkea ei välttämättä tarvitse hankkia kerralla. Jos yksi rengas on esimerkiksi huonokuntoinen, niin käytännössä on kuitenkin vaihdettava samalle akselille samanlaiset renkaat. Yksittäistä vannetta voi taas yrittää oikaista vanteiden oikaisuun erikoistuneessa yrityksessä, jatkaa Iiskonmäki.
Valtatie neljälle ja kuudelle pystytetyt uudet kameralaitteistotolpat ovat tilastojen mukaan näillä tieosuuksilla vähentäneet onnettomuuksia ja alentaneet nopeuksia.
– Olemme tyytyväisiä, että olemme pystyneet parantamaan liikenneturvallisuutta teillä, joissa on paljon tienkäyttäjiä liikkeellä, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta sanoo.
Lusi-Vaajakoski -välillä ei yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuonna 2019
Väyläviraston onnettomuustilaston mukaan nelostien onnettomuudet välillä Lusi-Vaajakoski ovat vähentyneet huhti-syyskuun aikana. Vuonna 2016 onnettomuuksia oli 27 kappaletta, kun vuonna 2019 määrä oli 15 kappaletta. (vuonna 2017 19 ja vuonna 2018 18)
Myös nopeudet ovat Väyläviraston automaattisten nopeusmittauspisteiden mukaan alentuneet syys-lokakuun välillä. Nyt nopeudet ovat olleet 85,6 kilometriä tunnissa, kun nopeudet vuonna 2016 olivat 87,7 kilometriä tunnissa.
Vuoden 2019 tammi-elokuun aikaan ei nelostiellä valvonta-alueella tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta, kun vastaavaan aikaan vuonna 2018 kaksi henkilöä menehtyi. Vuonna 2019 oli kolme loukkaantunutta, kun vuonna 2018 heitä oli kahdeksan.
Loviisa-Kouvola-osuudella onnettomuuden vähentyneet 16:sta seitsemään
Kuutostiellä Loviisa-Kouvola välillä onnettomuudet ovat niin ikään vähentyneet huhti-syyskuun aikana. Vuonna 2016 onnettomuuksia oli 16 kappaletta ja vastaavasti vuonna 2019 enää seitsemän kappaletta. (Vuonna 2017 11 ja vuonna 2018 9)
Nopeudet ovat Väyläviraston automaattisten nopeusmittauspisteiden mukaan alentuneet syys-lokakuun välillä. Vuonna 2016 nopeus oli 91,5 km/h ja vuonna 2019 87,8 km/h
Kuutostiellä ei tammi-elokuun aikana henkilöitä kuollut vuosina 2019 eikä 2018. Loukkaantuneita oli vuonna 2019 vastaavana aikana neljä ja vuonna 2018 kolme.
Nyt kameroita kattavasti molemmilla jaksoilla
Uudet kameravalvontalaitteistot pystytettin Lusi-Vaajakoski ja Loviisa-Kouvola -välisille tieosuuksille syksyllä 2018. Valvonta aloitettiin 11.7.2019 yhdellä valvontapisteellä.
Molemmista alueista on annettu tiedoksi yhteensä noin 2 100 sakkoa tai rikesakkoa ja noin 1800 huomautusta.
Ihalaisen mukaan liikenneturvallisuuskameroita lisättiin vähitellen ja nyt kameroita on valvontajaksoilla kattavasti.
– Uudet kamerat toimivat tutkaperiaatteella. Mittaus tapahtuu samoilla puuttumiskynnyksillä kuin vanhoillakin kameroilla ja muutaman kymmenen metrin matkalla ennen tolppaa, Ihalainen kertoo.
K-Auton vähittäiskauppayhtiö K-Caara avasi uuden vaihtoautomyymälän Espoon Friisilään tänään. Tämä on K-Caaran kuudestoista myymälä.
– Toteutamme valitsemaamme strategiaa ja haemme kasvua valitsemillamme markkina-alueilla. Uusien autojen myynnin lisäksi vaihtoautot ovat tärkeässä asemassa. Uuden myymälän myötä pystymme tarjoamaan entistä laajemman vaihtoautovalikoiman ja vaihtoehtoja useissa eri hintaluokissa. Uskonkin, että nyt valikoimastamme löytyy jokaiselle sopiva auto. Olemme myös kiinnostuneita ostamaan käytettyjä autoja, kertoo K-Caaran aluejohtaja Mika Mattila.
K-Caaran Friisilän vaihtoautomyymälästä tulee yksi pääkaupunkiseudun suurimmista. Vaihtoautoja on valikoimassa keskimäärin noin 200.
Myynnissä on Volkswagen-takuuvaihtoautojen ja Audi Approved plus -vaihtoautojen ja Seatin vaihtoautojen lisäksi myös muita automerkkejä.
Myymälävalikoiman lisäksi asiakas voi hyödyntää koko K-Caaran 2 000 vaihtoauton valikoimaa. Kaikki myynnissä olevat vaihtoautot ovat kuntotarkastettuja ja niihin on saatavissa K-Caaran huolenpitosopimus ja muita lisäturvapalveluja.
Aikaisemmin Audi Center ja Volkswagen Center Espoossa toimineiden vaihtoautomyymälöiden vaihtoautovalikoima siirretään samalla uuteen K-Caaran Friisilän vaihtoautomyymälään. Uusien autojen myynti ja huoltopalvelut jatkavat toimintaansa ennallaan Espoon Centereiden toimipisteissä.
Avajaispäivänä myymälässä järjestetään tuotearvontoja, jossa palkintoina Seat-sähköpotkulauta, Continentalin rengassarja ja Nesteen polttoainekortti. Lisäksi 300 ensimmäistä kävijää saavat mukaansa ilmaisen K-Caara-ämpärin.
Renault Trucks on ollut merkittävä tekijä ja osa kuljetusalan historiaa vuodesta 1894 lähtien, jolloin MariusBerliet suunnitteli ja valmisti yksisylinterisen moottorin sekä valmisti ensimmäisen bensiinillä toimivan autonsa.
Berliet M 1910. Kuva: Renault Trucks.
1894-1910: Pioneerien aikakausi
1894 Lyonissa Marius Berliet suunnitteli ja rakensi yksisylinterisen moottorin ja valmisti ensimmäisen bensiinikäyttöisen auton. Vuonna 1906 hän valmisti ensimmäisen kuorma-auton.
1898 Billancourtissa Pariisin lähellä LouisRenault suunnitteli neliportaisen vaihteiston ja esitteli ensimmäisen motorisoidun ajoneuvon. Louis Renault valmisti ensimmäisen suoravetoisen hyötyajoneuvon vuonna 1900 ja Pariisin kaupunkibussin prototyypin 1906.
Ensin tuli L-sarja sen jälkeen vuonna 1910 uraauurtava uusi M-sarja, “the Modern Truck”, joka haastoi junaliikenne -kuljetukset aidosti ensimmäisenä maailmassa.
1914-1918: Sarjatuotanto alkaa
Berliet toimitti Verdunin rintamalle ajoneuvoja 40 auton päivävauhdilla. Renaultin valmistamat 600 taksia puolestaan auttoivat voittoon Marnen taistelussa. Renault oli jo näinä päivinä merkittävässä asemassa autoalalla.
Vuonna 1917 Renault valmisti historian ensimmäisen modernin panssarivaunun. Latil valmisti ensimmäisen 4×4 kuorma-auton. Se oli luonnollinen kehitysvaihe vuonna 1898 valmistuneelle ensimmäiselle etuvetoiselle autolle.
1919-1928: Kohti taloudellista vakautta
Louis Renault ja Marius Berliet osoittivat teollista neroutta uudistaessaan autonvalmistusta. Berliet oli myös sitoutunut valmistamaan Ranskan valtion tilaamia Renault FT17 panssarivaunuja.
1923 Renault pystyi ensimmäisenä valmistajana tarjoamaan rekkaveturin maantiekuljetuksiin. Samana vuonna kehitettiin häkäkaasulla toimiva kaasumoottori ja ensimmäinen servojarruilla varustettu rekkaveturi. Ensimmäinen dieselmoottori asennettiin kuorma-autoon vuonna 1928.
Vuonna 1926 Sahara ylitettiin Renault kuorma-autoilla ja vuosi 1932 Renault kuorma-autot voittivat Trans Saharan Racessa junaliikenteen: kuorma-autot ohittivat junaliikenteen kuljetustehokkuudessa.
Berliet ja Renault kuorma-autoja 1926 Sahara-Nigeria -ajo. Kuva: Renault Trucks.
1952-1978: Kohti suurta konsernia
Vuosien 1952 ja 1974 välillä Laffly, Rochet Schneider, Camiva ja Citroën HGV sulautuivat Berlietiin.
Vuonna 1957 valmistui Berliet T100, joka oli maailman suurin kuorma-auto. Uusi T100 suunniteltiin aavikkokuljetuksiin ja oli aavikon erittäin vaikeissa olosuhteissa kuin kotonaan.
Nykypäivän järeät ja kestävät Renault Trucks tuotteet juontavat juurensa vahvasti myös historialliseen ja huippujäreään T100 -kuorma-autoon, joka on edelleen toimintakuntoinen ja nähtävissä historiallisessa Berliet -museossa Lyonissa.
1955 perustettiin Saviem fuusioimalla siihen Somua ja Latil, joka oli Renaultin kuorma-autodivisioona. Siihen liittyi Richard Continental 1965 ja Sinpar 1975.
Vuonna 1978 fuusioituvat Berliet ja Saviem Ranskan ainoaksi kuorma-autovalmistajaksi. Siitä kehittyi Renault Véhicules Industriels, Renault yhtymän kuorma-autodivisioona.
Berliet GLM 1960. Kuva: Renault Trucks.
1983: Tavoitteena johtoasema
Renault Véhicules Industriels käynnisti kansainvälisen konsernin muodostamisen yrityskaupoilla, kun se hankki vuonna 1983 omistukseensa Dodge Europen sekä arvostetun amerikkalaisen Mack tuotemerkin vuonna 1990.
Legendaarinen Magnum tuotiin markkinoille vuonna 1990.
Vuonna 1992 otettiin seuraava ratkaiseva askel: Renault Véhicules Industriels -yhtiöstä muodostettiin Renault V.I, josta vuonna 2001 tuli osa Volvo Group -konsernia.
Vuonna 1994 vietettiin Renault Trucksin 100-vuotisjuhlaa.
Saviem kuorma-autoja 1977. Kuva: Renault Trucks.
2002-2019:
Vuonna 2002 perustettiin maailmanlaajuinen Renault Trucks. Renault Trucks siirtyi kokonaisuudessaan Volvo Group -konsernin osaksi vuonna 2012.
Samana vuonna Hannoverin IAA-messujen yhteydessä Renault Trucks esitteli uuden teollisen suunnittelun tutkimustuloksensa eli vahvasti polttoaineen säästöön suuntauneen ja lähes tuotantovalmiin CX/03-Concept -kaukorahtiauton, joka toimi tulevan Renault Trucks T-sarjan perustana.
Vuonna 2013 markkinoille tuotu uusi Renault Trucks T-sarja käynisti koko malliston uudistuksen, joka huipentui vuoden 2018 lopulla täysin uusien toisen sukupolven täyssähköisten Renault Trucks Z.E. hyötyautomallien ja uudistuneiden, mallivuoden 2019 Renault Trucks D-, D Wide- ja T-sarjan mallien esittelyyn.
Vuonna 2019 Renault Trucks saavuttaa jälleen kerran autoalalla merkittävänä pidettävän virstanpylvään merkin täyttäessä 125 vuotta. Juhlavuotta vietetään merkin kolmelle vuosisadalle yltäviä perinteitä kunnioittaen, mallistoa sekä palveluita kehittäen.
BMW Group keskittää akkujensa kehityksen ja testauksen Müncheniin avattuun akkukennojen kehityskeskukseen. Keskuksen tavoitteena on kaksinkertaistaa akkujen energiatiheys ja parantaa akkujen käytettävyyttä kuluttajien arjessa.
Akkuteknologia on yksi tärkeimmistä menestystekijöistä sähköisten ajoneuvojen kehityksessä, sillä sitä tehostamalla parannetaan valmistuksen suorituskykyä, vähennetään valmistamisesta koituvia kustannuksia sekä pidennetään ajoneuvojen toimintamatkaa.
Kehitystyön painopiste on kuluttajalle tärkeissä asioissa, kuten energiatiheyden ja saatavilla olevan huipputehon kasvatuksessa, elinkaaressa, turvallisuudessa, latausominaisuuksissa ja hinnan alentamisessa.
Keskuksen tavoitteena on akkujen energiatiheyden kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna nykyisen BMW i3 -mallin akkuun.
Kehitystyössä paneudutaan akkujen valmistuksen koko arvoketjuun ja kehitetään akkukennojen materiaaleja sekä rakenteita. Yksi tärkeimmistä vaiheista akkujen kehityksessä on oikeiden valmistusmateriaalien valitseminen ja niiden toiminta yhdessä.
Kun jotkin materiaalit osoittautuvat lupaaviksi, niiden ominaisuuksia testataan erityisessä hallissa, jossa tiukoilla testimenetelmillä varmistetaan akun turvallisuus myös poikkeusolosuhteissa. Näin BMW voi tarjota asiakkailleen entistä tehokkaampia akkuja turvallisuudesta tinkimättä.
200 miljoonan euron investointi
Akkuteknologian kestävä kehitys ja raaka-aineiden saatavuus ovat merkittävimpiä tekijöitä sähköisen liikkumisen kehityksessä.
Koko hankintaketju on jatkuvan tarkastelun alla, jotta hankintojen kestävyys ja eettisyys voidaan taata.
Tulevaisuudessa BMW hankkii materiaalinsa suoraan tuottajilta, jolloin hankintaketjun vastuullisuus on entistäkin paremmin hallittavissa.
Elinkaarensa lopussa olevat akut voidaan siirtää muihin käyttökohteisiin esimerkiksi varastoimaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. BMW varmistaa jo akkujen suunnitteluvaiheessa, että akut ovat kierrätettävissä suuressakin mittakaavassa. Tavoitteena on, että 90 % akusta voidaan kierrättää.
BMW Group investoi akkukennojen kehityskeskukseen 200 miljoonaa euroa. Investoinnilla BMW haluaa panostaa tekniikan kehitykseen, mutta myös turvata työpaikkoja sekä pitää akkuosaamisen yhtiön sisällä.
BMW:llä on 12 sähköistä automallia. Yhtiön tavoitteena on, että neljänneksessä sen Euroopassa myydyistä autoista on sähköinen voimanlähde vuonna 2021, vuonna 2025 kolmanneksessa ja vuonna 2030 puolessa.
Vuonna 2023 BMW:n valikoimassa on yhteensä 25 sähkömallia, joista yli puolet on täyssähköisiä.
