Poliisi valvoo 9. – 15.3. tehostetusti suojatiesääntöjen noudattamista, turvalaitteiden käyttöä, sekä muita tarkkaamattomuutta liikenteessä aiheuttavia tekijöitä mm. kännykän käyttöä.

Viimeisten vuosien aikana on kuollut keskimäärin 20 ja loukkaantunut 400 jalankulkijaa vuodessa.

Lähes kaksi kolmesta jalankulkijan kuolemantapauksesta ja 90 prosenttia loukkaantumisista tapahtui taajamissa.

Viime vuonna kaikista tieliikenteessä menehtyneistä 7,4 prosenttia ja loukkaantuneista 8,1 prosenttia oli jalankulkijoita.

– Suojatie ei valitettavasti edelleenkään ole nimensä veroinen, koska uhreista joka viides menehtyi suojatiellä. Lisäksi jalankulkijoiden loukkaantumisista yli puolet tapahtui suojatiellä, poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta sanoo.

Kaikkein vaarallisin paikka suojatie on iäkkäille ihmisille ja lapsille. Suojatiellä menehtyneistä jalankulkijoista yli puolet ja loukkaantuneista noin 35 prosenttia oli 65-vuotiaita tai iäkkäämpiä. Reilu neljännes loukkaantumisista tapahtui lapsille tai nuorille.

– Tästä johtuen valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota ajoneuvon kuljettajien liikennekäyttäytymiseen lähestyttäessä suojateitä, joille on pyrkimässä lapsia tai vanhuksia, Kallio sanoo.

Jalankulkijoille esteetön kulku suojatiellä

Kallio muistuttaa, että suojatietä lähestyttäessä autoilijan on oltava valppaana ja valmistauduttava antamaan jalankulkijoille esteetön kulku sovittamalla ajonopeus riittävän alhaiseksi

Lain mukaan suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysähtyä ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.

– Tässä kohtaa on liikennekulttuurissamme vielä iso parantamisen paikka, koska monesti jalankulkijat eivät saa esteetöntä kulkua suojatielle, vaan joutuvat odottamaan suojatien edessä ajoneuvojen kuljettajien laiminlyödessä velvollisuutensa hidastaa ja jopa pysähtyä ennen suojatietä ja antaa esteetön kulku suojatielle astumassa olevalle jalankulkijalle, Kallio sanoo.

– Onnettomuusriskiä kasvattaa lisäksi se, että ajoneuvon kuljettajan keskittyminen ajamiseen ja ympäristön sekä muun liikenteen seuraamiseen voi herpaantua esim. kännykän takia, Kallio jatkaa.

Tarkkaamattomuusvalvonnassa valvotaan kaikkea toimintaa, mikä vaikuttaa ajon aikana keskittymiseen tai muun liikenteen havainnointiin. Kallion mukaan tyypillisimmin tarkkaamattomuus johtuu puhelimen käytöstä ajon aikana. Euroopan komission arvion mukaan tarkkaamattomuus on riskitekijänä 10–30 prosentissa liikenneonnettomuuksista.

Turvavyö pelastaa

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa turvavyötä käyttämällä noin joka kolmas olisi pelastunut.

Liikenneturvallisuuden kannalta on myönteistä se, että turvavyön käyttö on lisääntynyt viime vuosina.

Kuitenkin erityisesti taajamissa ja varsinkin henkilöautojen takapenkeillä (87 prosenttia käyttää takapenkillä turvavyötä) sekä paketti- ja kuorma-autoissa turvavyö jää edelleen liian usein kiinnittämättä (81 prosenttia pakettiautoissa matkustavista käyttää turvavyötä taajamissa).

– Turvavyöttömän takamatkustajan henkilövahinkoriski voi olla taajamanopeudella tapahtuvassa törmäyksessä kolminkertainen turvavyötä käyttävän vammariskiin verrattuna. Poliisin keinot lisätä turvavyön käyttöä ovat valvonta ja sanktioiden jakaminen sekä valistus, Kallio täsmentää.

Viime vuoden vastaavassa valvonnassa annettiin 1400 rikesakkoa turvavöiden käytön laiminlyönneistä ja 740 rikesakkoa kännykän käytöstä ajon aikana.

Uuden tieliikennelain voimaantulon myötä 1.6.2020 alkaen on turvavyötä käytettävä kaikissa autoissa, jos sellainen on autoon asennettu.

Alle 3-vuotiaan lapsen kuljettamissääntö muuttuu myös siten, että alle 3-vuotiasta lasta ei saa koskaan kuljettaa henkilö-, paketti- ja kuorma-autossa ilman turvalaitetta.

Ulkomaalaisilta tarkastetaan maassaolon edellytykset

Liikenteen valvontaviikon aikana tarkastetaan myös ulkomaalaisten maassa oleskelun edellytykset. Valvontaa tehdään muutoinkin osana päivittäistä peruspoliisityötä.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun poliisitehtävällä poliisin asiakkaana olevan ihmisen henkilöllisyys tarkastetaan ja hänen osoittautuessa ulkomaalaiseksi, varmistetaan samalla myös hänen maassa oleskelunsa edellytykset, poliisitarkastaja Mia Poutanen sanoo.

Sen lisäksi poliisilaitokset voivat tehdä tarkastuksia esimerkiksi ravintoloihin tai muihin etukäteen suunniteltuihin kohteisiin. Tällaisessa valvonnassa valvontatoimenpiteet perustuvat etukäteen saatuihin vihje- taikka analyysitietoihin.

– Poliisin valvontatoimenpiteet eivät saa koskaan perustua pelkästään todelliseen tai oletettuun etniseen alkuperään vaan toimenpiteen taustalla tulee olla vihje- tai analyysitietoa laittomasta maassa oleskelusta.

Euroopan unioni ja Schengenin säännöstö velvoittavat muun muassa poliisia torjumaan laitonta maahantuloa ja oleskelua Schengen-alueella, jossa sisärajatarkastuksia ei ole.

Sisämaassa tehtävä ulkomaalaisvalvonta perustuu ulkomaalaislakiin. Sen mukaan ulkomaalaisella ei ole ehdotonta oikeutta oleskella maassa, ja oleskelun edellytykset on määritelty laissa erikseen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //