Koti Blogi Sivu 1619

Rekisteröinti: Koronapandemia ei vielä koko voimallaan iskenyt huhtikuun rekisteröintitilastoihin!

Kuva: Clas von Bell.

Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustilanne vähentää ensirekisteröintejä muutaman kuukauden viiveellä, sillä vielä huhtikuussa rekisteröitiin pääosin 2–4 kuukautta sitten tilattuja autoa.

– Uudet ensirekisteröinnit lähes puolittuvat lähikuukausien aikana, sillä uusien autojen asiakastilaukset ovat viime viikkojen aikana olleet alempana kuin kertaakaan 2000-luvulla, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

– Rekisteröinneissä pohjakosketus nähtäneen vasta loppukesällä, kun kilpiin menee poikkeuksellisen matalaa kevään tilauskantaa, jatkaa Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.

Huhtikuun aikana rekisteröitiin 5 981 uutta henkilöautoa, joka on 38,6 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 huhtikuussa.

Uusia henkilöautoja on vuoden alusta laskien rekisteröity 34 252, joka on 11,8 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Myös käytettyjen autojen kauppa oli selvässä laskusuunnassa – käytettyjä henkilöautoja myytiin huhtikuussa 42 652, joka on 18,5 prosenttia viime vuoden huhtikuuta vähemmän.

Pakettiautoja ensirekisteröitiin huhtikuussa 970. Määrä on 29,1 prosenttia pienempi kuin viime vuoden huhtikuussa.

Tänä vuonna on ensirekisteröity 4 483 pakettiautoa, mikä on 15,4 prosenttia viime vuoden tammi-huhtikuuta vähemmän.

Huhtikuussa uusia kuorma-autoja rekisteröitiin 287, joka on 19,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden huhtikuussa.

Alkuvuoden aikana on ensirekisteröity 1 275 kuorma-autoa, joka on 5,2 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Yli 16 tonnin kuorma-autoja on alkuvuonna rekisteröity 906, mikä on 6,0 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Katso tästä muita rekisteröintijuttuja.

Keskikokoisia 6–16 tonnin kuorma-autoja alkuvuonna ensirekisteröity 86, joka on 10,4 prosenttia viime vuotta vähemmän.

Alle 6 tonnin kuorma-autoja ensirekisteröitiin tammi-huhtikuussa 283 eli lähes saman verran kuin viime vuoden alkukuukausina.

Linja-autoja on tammi-huhtikuussa ensirekisteröity 67. Määrä on 33,0 prosenttia viime vuoden alkua alempi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Volvo Trucks aloittaa tuotannon uudelleen

Kuva: Volvo Trucks.

Volvo Trucksin tehtaat Ruotsissa ja Belgiassa, jotka ovat olleet suljettuina maaliskuun puolivälistä lähtien, käynnistetään hitaasti uudelleen.

Tuotanto aloitetaan tilauskannan sekä eri toimittajien toimituskapasiteettien mukaan, sekä huomioimalla turvallisuusohjeet esimerkiksi työskentelyetäisyyksiin liittyen.

Katso tästä muita juttuja Volvo Trucksista.

Suomessa kaikki Volvo Trucks huoltopisteet ovat pysyneet auki ja palvelleet kuljetusyrityksiä normaalisti pandemian aikana. Myös maailmalla suurin osa huoltokorjaamoista ovat olleet normaalisti auki.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nämä lisävarusteet suomalaiset haluavat autoihinsa

Kuva: Kamux.

Kamuxin teettämässä Suomalaiset autokaupoilla -tutkimuksessa ylivoimaisesti tärkein auton hankintaan vaikuttava varuste oli ilmastointi. Jopa 89 prosenttia vastaajista nosti sen keskeiseksi hankintaan vaikuttavaksi kriteeriksi.

– Suomen neljä vuodenaikaa ja erilaiset sääolosuhteet selittävät ilmastoinnin merkitystä autoilijoille. Ilmastointihan ei vain jäähdytä, vaan puhdistaa ja kuivattaa auton sisäilmaa. Ilmastointi siis tekee ajokokemuksen miellyttävämmäksi niin kesähelteillä, syyssateilla kuin talven pakkashuurussakin, kertoo Kamuxin Suomen maajohtaja Tommi Iiskonmäki.

Vakionopeudensäädin on oiva apu pitkillä, suorilla ajomatkoilla. Sen avulla on helppo noudattaa nopeusrajoituksia ja saada turhan raskas kaasujalka aisoihin.

Liekö suosion taustalla teitä nykyään taajaan reunustavat peltipoliisit.

61 prosenttia vastaajista nosti vakionopeudensäätimen autohankintaan vaikuttavaksi lisävarusteeksi.

Vetokoukku koukuttaa suomalaisia

Vastaajista 43 prosenttia mainitsi vetokoukun auton hankintapäätökseen vaikuttavaksi lisävarusteeksi.

– Vetokoukun merkitys suomalaisille ei yllättänyt, sillä sen merkityksestä meillä on paljon kokemuspohjaista tietoa. Omakotitalo on Suomessa tyypillinen asumismuoto ja suomalaiset ovat myös mökkikansaa, mikä tarkoittaa usein tarvetta peräkärrylle ja erilaisille kuljetuksille, esimerkiksi jätehuoltokeskuksiin. Vetoautoille ja sen myötä vetokoukuille on paljon kysyntää. Jälkeenpäin asennettuna vetokoukun hinnaksi voi tulla 600-800 euroa riippuen vähän autosta ja siitä, onko kyseessä kiinteä vai irrotettava vetokoukku. Jos siis vetotarpeita on, niin kannattaa tutkailla tarkkaan auton varustelutasoa, vinkkaa Iiskonmäki.

Katso tästä muita juttuja Kamuxista.

Kattoluukku, kaistavahti ja lämmitettävä ohjauspyörä olivat pahnan pohjimmaisia auton hankintaan vaikuttavissa tekijöissä.

Kuinka tärkeiksi koet seuraavat lisävarusteet, kun ajattelet seuraavaa autohankintaasi?

Ilmastointi                                 89 %
Vakionopeudensäädin                  61 %
Vetokoukku                                43 %
Automaattivaihteisto                    41 %
Lämmitettävä tuulilasi                  41 %
Ajonvakautusjärjestelmä              36 %
Peruutuskamera                          29 %
Polttoainekäyttöinen lisälämmitin  27 %
Navigointijärjestelmä                   26 %
Pysäköintitutka                            24 %
Kuolleen kulman varoitin               16 %
Sähkösäätöiset istuimet                15 %
Tietty väri (metalli)                       11 %
Automaattinen hätäjarrutus kaupunkinopeuksissa 10 %
Avaimeton järjestelmä                    8 %
Sähköinen takaluukku                     8 %
Lämmitettävä ohjauspyörä              6 %
Kaistavahti                                    6 %
Kattoluukku / Panoramakatto          4 %

Suomalaiset autokaupoilla -kyselytutkimus tehtiin Bilendin hallinnoimassa M3 Panelissa 28.1.-2.2.2020 Kamuxin toimeksiannosta. Online-tutkimukseen M3 Paneelissa vastasi 1000 ajokortinomistajaa, jotka ovat iältään 18‒70-vuotiaita. Otos on kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Moottoripyöräilijä menehtyi risteyskolarissa

Kuva: CvB.

Kouvolan Jaalassa Iitinkirkontien ja Mettikyläntien risteyksessä tapahtui tänään noin kello 16.40 pakettiauton ja moottoripyörän välinen liikenneonnettomuus.

Poliisin tiedotteen mukaan moottoripyöräilijä menehtyi onnettomuudessa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän linja-auto: Oulu – Pudasjärvi -linjan bussi vuodelta 1925

Kuva: CvB.

Reino Nynäs (myöhemmin Nevakivi) aloitti liikennöimisen Pudasjärveltä Ouluun tällaisella Ford-omnibussilla 3.5.1925. Noihin aikoihin oli oheinen mainosteksti Kaleva-lehdessä.

AUTOLIIKENNE
PUDASJÄRVI – OULU – PUDASJÄRVI

14 hengen yhdistetty matkustaja- ja kuormavaunu lähtee Pudasjärvelle joka maanantai, keskiviikko ja perjantai klo 9.00 ap. Oulusta joka tiistai, torstai ja lauantai klo 12.00 päivällä S.O.K pihalta.

Linja-auto on Ford TT vuosimallia 1925.

TT-Ford omnibussin rakenne on moottorin, vaihteiston ja etuakselin osalta samanlainen kuin T-Fordissa. Alusta ja taka-akselisto on rakenteeltaan vahvempi. Taka-akselin välityssuhteesta johtuen omnibussin huippunopeus on 45 km/h.

Kori on ajan mukaan ”kotitekoinen” puukori, jossa matkustajien istuimet ovat molemmin puolin auton pituussuunnassa.

Istuimen pehmusteista matkustajat huolehtivat itse. Matkustajapaikkoja autossa on kuljettajan lisäksi 12.

Katso tästä muut Päivän linja-autot.

Auton moottori on 2,986-litrainen nelisylinterinen rivimoottori. Tehoa moottorissa on 20 hv.

Uutena tämän auton on omistanut Heikki Virkkunen Vaalasta.

Omnibussin entisöi Lauri Myllyllä alkuperäisen auton kaltaiseksi.

Auton omistaa Pekka Nevakivi Pudasjärveltä.

Omnibussi on kuvattu Oulun automuseossa 2011.

Tekstin lähde: Näytteyteksti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Auton moottori irtosi rajussa ulosajossa Huittisissa

Kuva: CvB.

Henkilöauto ajautui rajusti ulos tieltä sunnuntaina hieman ennen kello kahta yöllä Huittisten Raijalassa.

Ulosajo tapahtui Porintiellä, noin 200 metriä Raijalan liittymän jälkeen Huittisten suuntaan.

Henkilöauto ajautui vastaantulevien kaistalle ja siitä edelleen kulkusuunnassaan tien vasemmalle puolelle pientareelle, jossa ajoneuvo kulki pientareella hyvän matkaa ja jäi renkailleen ojan pohjalle.

Tätä ennen ajoneuvosta irtosi moottori ja ajoneuvo vaurioitui pahasti kauttaaltaan.

Autossa oli kolme henkilöä ja kaikki autossa olleet kuljetettiin sairaalahoitoon. Kenelläkään ei tiettävästi ole hengenvaaraa.

Vuonna 2000 syntyneen miehen epäillään syyllistyneeen ainakin törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Historian havinaa: ”Lapinmaan postin vaivalloinen taival” vuonna 1922

Linjalla Rovaniemi - Sodankylä - Ivalo (pituus 300 km) kuljetetaan posti asianmukaisilla Benz-autoilla. Postiauto kiipeämässä Maanselälle . jossa vallitsee tunturi-ilmasto; ollaan nim. kasvillisuusrajan yläpuolella. Kuva: Suomen Kuvalehti Bruno Mustue.

Vaikeudet ovat voittamista varten. Niin on aina ollut. Nyt kamppailemme pandemian kourissa.

Kiukuttelemme milloin mistäkin sen aiheuttamasta hankaluudesta.

Sata vuotta sitten Posti kulki, kun Kusti polki, tai soudettiin veneellä järvien halki tai käytettiin muita kulkumahdollisuuksia.

Virtaniemestä Nautsiin (30 km) kuljetetaan Petsamon posti rakenteilla olevaa Petsamon maantietä toistaiseksi hevosilla. Maantiestä on 3 km vielä aivan louhikkoa, josta ainoastaan metsä on poisraivattu. Kuva: Suomen Kuvalehti Bruno Mustue.

Ei ollut Kustilla aikaa soudella, kun käyttöön oli otettu sellainenkin hämmästyttävä laite kuin veneen perään kiinnitetty ulkolaitamoottori.

Ja sitten oli tärkeä keino ”kauramoottori” eli hevosrattaat.

Olipa käytössä sellainenkin mahdollisuus, kuin hurjan näköinen ja meteliä pitänyt automobiili.

Postikaravaani Virtaniemen – Nautsin juuri valmistuneella tiellä. Kuva: Suomen Kuvalehti Bruno Mustue.

Artikkelissa kerrotaan, että moinen vehje, ajanmukainen Benz kiipeilee Lapin tunturien rinteitä 300 kilometrin matkan Rovaniemeltä Sodankylän kautta Ivaloon.

Kun tie loppui veden rantaan, ajettiin matkailijaliikennettä varten varustettu postiauto lautalle.

Kuvat ja kuvatekstit ovat Suomen Kuvalehden numerosta 28 vuodelta 1922.

Teksti: Usko Sipilä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Postivenettä kuljetetaan rullarataa myöten hakokönkään ohi, sillä ei ole sitä huimapäätä, joka lähtisi sitä alas laskemaan. Kuva: Suomen Kuvalehti Bruno Mustue.
Postiautoa kuljetetaan lautalla yli Ivalojjoen. Autot ovat varustetut myös matkailijaliikennettä varten. Kuva: Suomen Kuvalehti Bruno Mustue.

Katso muita Historian havinaa -juttuja.

 

Kaikki Torniossa ylinopeudesta kortin menettäneet olivat alle 20-vuotiaita

Arkistokuva. Kuva: Poliisi.

Liekö kevättä rinnassa, kun poliisi on joutunut puuttumaan viime päivinä koviin nopeuksiin Torniossa?

Kevään tulo ja teiden sulaminen on näkynyt ylinopeuksissa.

Poliisi on kirjannut muutaman päivän sisällä neljä tapausta, joissa kuljettaja määrättiin ajokieltoon.

Kahdessa tapauksessa kyseessä oli törkeää liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja parissa muussa liikenneturvallisuuden vaarantaminen/vakava piittaamattomuus.

Kovimmat nopeudet olivat 120 km/h rajoitusalueella ajetut yli 180 km/h.

Poliisin mukaan yksi huolestuttava piirre liittyy kaikkiin tapauksiin — kokematon kuljettaja.

Kova nopeus yhdessä vähäisen ajokokemuksen kanssa, lisää poliisin mukaan onnettomuusriskiä.

Kaikki poliisin ajokieltoon määrätyt olivat alle 20 -vuotiaita.

Nuorten vakaville liikenneonnettomuuksille on tyypillistä kova vauhti, kuljettajana nuori mies ja kesäviikonloppu.

Onnettomuusriski kasvaa myös, kun kyydissä on kavereita jolloin näyttämisen halu lisääntyy.

Poliisi toivoo, että vanhemmat ottaisivat asian esille kotona, sillä nuori ei useinkaan miellä tekojensa seurauksia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Karkuun ajaneen moottoripyöräilijän epäonnistunut ohitus johti peräänajoon poliisiauton kanssa

Kuva: Clas von Bell

Moottoripyöräiljä oli ajanut Mikkelissä tiellä 72 Mikkelin suunnasta pohjoiseen sivullisten ilmoitusten perusteella huomattavaa ylinopeutta.

Kyseinen moottoripyöräilijä ohitti tunnuksellisen poliisimoottoripyörän kovalla ylinopeudella Moilalan kohdalla.

Samainen moottoripyöräilijä yritti ohittaa myös poliisimoottoripyörän edessä liikkuneen tunnuksellisen poliisiauton huomattavalla ylinopeudella vaikka poliisiautossa oli hälytyslaitteet päällä.

Moottoripyöräilijä joutui vastaantulevan liikenteen vuoksi palaamaan takaisin poliisiauton perään ja tekemään voimakkaan jarrutuksen.

Jarrutuksesta huolimatta moottoripyörä törmäsi poliisiauton takasosaan.

1970 -luvulla syntynyt moottoripyärilijä loukkaantui törmäyksessä lievästi.

Poliisi epäilee hänen syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän linja-auto: Lumiahon entinen Volvo B 61597 vm. 1956

Kuva: CvB.

Oheinen Volvon linja-auto B 61597 oli aikoinaan liikennöitsijän Eero Lumiahon käytössä vuodesta 1956 aina vuoteen 1982.

Tämän jälkeen linja-auton pelasti ilmajokelainen Esko Kontiokoski.

Auton kori on vaasalaisen AB Haldin OY:n Boxer 01 -kori.

Moottorissa on tehoa 115 hevosvoimaa ja vaihteisto on 5+1. Linja-auton rekisteritunnus on VZ-33.

Katso tästä muut Päivän linja-autot.

Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //