Nokkakolareita oli alkuvuonna ennätyksellisen vähän

Kuva: CvB.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ilmoittamien ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammi–huhtikuussa tapahtui 72 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 78 henkilöä, todetaan Onnettomuustietoinstituutin tiedotteessa.

Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet lisääntyivät viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden.

Tammi–huhtikuussa 2020 tapahtui neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta enemmän vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kuolemat lisääntyivät kevyessä liikenteessä.

Moottoriliikenteessä kuolemat vähenivät alkuvuonna edellisvuodesta, kun taas sekä kävelijöitä että pyöräilijöitä menehtyi kuusi enemmän. Kaikkiaan menehtyi kymmenen jalankulkijaa ja kahdeksan pyöräilijää, todetaan tiedotteessa.

Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuudet eivät lisääntyneet tasaisesti kaikissa ikäryhmissä, vaan onnettomuudet painottuivat yli 64-vuotiaiden ikäryhmään.

Muissa ikäryhmissä onnettomuuksien määrä pysyi ennallaan. Alle 25-vuotiaita jalankulkijoita tai pyöräilijöitä ei menehtynyt alkuvuonna lainkaan.

– Pyöräilyn lisääntyessä liikenneympäristön kehittäminen turvallisemmaksi nousee entistäkin keskeisemmäksi. Jalankulun ja pyöräilyn suunnitteluun tarkoitettuja ohjeita tulee kehittää tukemaan turvallisuutta. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat nostavat turvallisuuden parannusehdotuksissaan esille muun muassa liikenneinfrastruktuurin kehittämisen. Jalankulun ja pyöräilyn kohdalla se tarkoittaa esimerkiksi liikenteen ohjauksen suunnittelua ja jalkakäytävien ja pyöräteiden kehittämistä. Liikenneympäristö tulisi suunnitella siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti vammautua tieliikenteessä, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

– Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa havainnointi- ja ennakointivirheet ovat vuodesta toiseen yleisiä kaikilla onnettomuuden osapuolilla. Liikenneympäristön kehittämisen lisäksi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat korostaneet varovaisuuden ja ennakoinnin tärkeyttä. Juuri voimaan tullut uusi tieliikennelakikin velvoittaa tienkäyttäjiä ennakoimaan ja sovittamaan oman toimintansa turvalliseksi tilanteeseen nähden, OTIn liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius huomauttaa.

Moottoriajoneuvo-onnettomuudet vähenivät hieman

Moottoriajoneuvo-onnettomuuksia eli moottoriajoneuvon kyydissä olleen osallisen kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui tammi–huhtikuussa 54, mikä on kahdeksan vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Suurin osa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista oli henkilöauton kuljettajan aiheuttamia onnettomuuksia, kaikkiaan 41 onnettomuutta.

Yleisin onnettomuustyyppi moottoriliikenteessä alkuvuonna oli tieltä suistuminen.
Suistumisonnettomuuksia tapahtui 21.

Kohtaamisonnettomuudet eli nokkakolarit vähenivät edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja niiden määrä oli vähäisin viiteen vuoteen, yhteensä 18 onnettomuutta.

Tammi–huhtikuun ennakkoluvut ovat tilastollisesti pieniä ja satunnaisvaihtelulla on suuri osuus. Ennakkoluvut ovat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien välittömästi onnettomuuspaikkatutkinnan jälkeen ilmoittamia ennakkotietoja. Tietoihin perustuvan OTI-ennakkoraportin on tuottanut Onnettomuustietoinstituutti.

Erot OTIn ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoinnissa

OTIn tilastoissa sairauskohtaukseen kuolleet sisältyvät lukuihin, mutta Tilastokeskuksella eivät. OTIn tilastoissa näkyvät pääsääntöisesti onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tilastoissa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here