Koti Blogi Sivu 1618

Mercedes-Benzin tuotanto on taas käynnissä

Kuva: Daimler.

Mercedes-Benz on jälleen käynnistänyt autotuotantonsa koronapandemian aiheuttaman sulun jälkeen.

Tuoreimpana Mercedes-Benzin tehdas Rastattissa käynnistyi uudelleen 4. toukokuuta, ja tuotantolaitokset Kölledassa ja Arnstadtissa seuraavat pian perässä.

Tuotannon ylösajo aloitettiin 20. huhtikuuta moottori- ja komponenttivalmistuksesta Untertürkheimissa, Hampurissa ja Berliinissä, ja autotehtaat Bremenissä ja Sindelfingenissä saatiin toimintaan vappuviikolla.

Autonvalmistus käynnistyy myös Saksan ulkopuolisissa Daimlerin yksiköissä Romaniassa (Sebes/Cugir), Unkarissa (Kecskemét) ja Yhdysvalloissa (Tuscaloosa) lähipäivien aikana.

Tuotannossa noudatetaan tarkkoja turvallisuus- ja hygieniamääräyksiä, jotka on sovittu ja toteutetaan yhdessä työntekijöitä edustavan työpaikkaneuvoston kanssa.

Tehdastilojen puhtaanapitoa ja siivotusta on tehostettu, tehtaissa noudatetaan vähintään 1,5 metrin turvaetäisyyksiä ja työaikana käytetään kasvomaskeja.

Lisäksi pakettiautojen ja hyötyajoneuvojen tuotannossa Saksassa noudatetaan lyhennettyä työaikaa.

– Ensisijainen tavoitteemme on ehkäistä covid-19-pandemian leviämistä ja tarjota turvallinen työympäristö työntekijöillemme, osatoimittajillemme ja palveluntarjoajillemme. Tuotanto jatkuu tehostettujen turvatoimien puitteissa ja lisäämme tuotantoa askel askeleelta, Mercedes-Benzin tuotantojohtaja Jörg Burzer määrittää.

Valmet Automotive käynnistää tuotannon tässä kuussa

Valmet Automotive seuraa autoteollisuuden yleistä uudelleenkäynnistymistä maailmalla. Tuotannolle avainasemassa olevat alihankintaketjut ovat alkaneet pyöriä, joten myös Valmet Automotive pääsee Uudessakaupungissa aloittamaan Mercedes-Benz-tuotannon tämän kuun aikana. Tehdas tiedottaa tarkemmasta aikataulusta myöhemmin itse.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Koronapandemian vaikutus: Autoilu lisääntyy ja julkinen liikenne kärsii?

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Yksityisautoilu valtaa nyt koronapandemian takia alaa joukkoliikenteeltä. Muutos tietää valtavaa lovea esimerkiksi lento- ja junamatkustamiseen.

Kolmasosa suomalaisista aikoo matkustaa koronakriisin jälkeen aiempaa vähemmän joukkoliikennevälineillä. Ja liki joka kolmas sanoo, että lähtee kriisin jälkeen aiempaa todennäköisemmin ulkomaanmatkoille henkilöautolla.

Muutos on huomattava, sillä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 suomalaiset tekivät lentäen 4,18 miljoonaa ulkomaanmatkaa, ja kotimaan junaliikenteen kaukoliikenteessä ylitettiin 13 miljoonan matkan raja.

92 prosenttia tekee nyt kotimaanmatkailunsa autolla. Ja 72 prosenttia aikookin matkailla kotimaassa myös tänä kesänä, selviää Tori.fi:n tekemästä kyselystä.

Ei siis ihme, että autokaupassa on nousun elkeitä. Juuri eilen markkinointitoimisto ToinenPHD:n tutkimus kertoi innostuksen käytettyjä autoja kohtaan olevan 12 prosentin nousussa.

– Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista uskoo autoilevansa tänä kesänä enemmän tai saman verran kuin olisi autoillut ilman koronakriisiä, Tori.fi:n autoliiketoiminnasta vastaava johtaja Jenni Tuomisto toteaa.

Yksi huomattava autoilua edistävä tekijä on bensiinin tämänhetkinen harvinaislaatuisen edullinen hinta. 40 prosenttia suomalaisista sanoo sen nostavan yksityisautoilun kiinnostavuutta omissa silmissään.

Tiedot selviävät Tori.fi:n huhtikuun lopussa toteuttaman kyselytutkimuksen vastauksista.

Kasvua viime vuodesta 30–40 prosenttia

Lähes kolmasosa autonomistajista kertoo, että koronakriisi on tehnyt autosta luopumisesta aiempaa epätodennäköisempää. Ja toisaalta taas vain seitsemän prosenttia sanoo koronakriisin lisänneen auton myymisen todennäköisyyttä.

Heistä, jotka eivät omista autoa, joka kymmenes sanoo haaveilleensa omistusautosta ja päättäneensä koronakriisin myötä toteuttaa haaveensa.

– Tori.fi:n autokaupassa kuluva vuosi on kokonaisuutena ollut ennätyksellisen vilkas. Vuorokausikohtainen kävijämääräkeskiarvo on kasvanut 22 prosenttia viime vuodesta. Keskiarvo on nyt liki 30 000 yksittäistä kävijää per vuorokausi. Koronakriisin alussa kasvu taittui hetkellisesti, mutta pääsiäisen jälkeen kasvua on ollut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 30–40 prosenttia, Tuomisto kertoo.

Tori.fi:n autokaupassa vierailee nyt joka tunti keskimäärin 1220 yksittäistä käyttäjää. Haetuimmat automerkit ovat tällä hetkellä BMW, Volvo, Toyota, Ford, Saab, Audi, Opel, Mercedes-Benz, Peugeot ja Chevrolet. Uusissa autoissa Suomen suosituin merkki on Toyota.

– Ristiriitaista on se, että eniten ilmoituksia tehdään Volkswagenista, joka ei hauissa yllä edes kymmenen kärkeen. Ja taas haetuin merkki BMW on ilmoituksissa vasta kymmenentenä. Ennen sitä ovat Toyota, Mersu, Ford, Volvo, Opel, Nissan, Peugeot ja Audi, Tuomisto vertaa.

Katso tästä muita juttuja koronaviruksesta.

Koronakriisi näyttää nostavan myös vuokra-autojen asemaa, sillä vaikka autoilun ennusmerkit nyt voimistuvat, toisaalta joka viides sanoo auton ostamisen olevan kriisin tasaannuttua epätodennäköisempää kuin ennen kriisiä. Matkailuauton vuokraamista kriisi on saanut harkitsemaan 13 prosenttia kansasta.

Loppuvuosi ilmainen myös yrityksille

Tori.fi tempaisi huhtikuun alussa kädenojennuksen autoalalle ja päätti antaa kauppansa loppuvuodeksi autokauppiaiden käyttöön ilmaiseksi. Yksityishenkilöille palvelu on aina ilmainen.

Autokaupat saavat siis ilmoittaa myynnissä olevia autojaan ja perustaa omia alasivujaan kauppapaikan sisälle huhtikuun alusta joulukuun loppuun maksutta. Kädenojennuksen päämotivaattori oli koronakriisi, joka on luonnollisesti runnellut uusien autojen menekkiä ja sitä kautta alan yrittäjiä.

– Viime viikkojen aikana 120 autokauppaa on avannut ovensa Torissa. Tarjolla olevien autojen määrä on kasvanut huhtikuun alusta 5000:llä – kokonaismäärä on nyt yli 80 000. Asiakasyhteydenottojen määrä Tori.fi:n kautta autokauppiaille on tämän vuoden aikana kasvanut 25 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta, Tuomisto toteaa.

Tori.fi:n yksityiskäyttäjien Autot-palvelu on kasvattanut tänä vuonna kävijämääräänsä 30 prosenttia, hakujen määrää 16 prosenttia ja ilmoitusten määrää neljä prosenttia. Vertailuajanjakso on tammikuun alusta huhtikuun loppuun.

Käytettyjen autojen kauppa on ollut Tori.fi:ssä tänä vuonna historiallisen vilkasta ja liikenne on vain yltynyt korona-aikana. Vuorokausikohtainen kävijämääräkeskiarvo on kasvanut viime vuodesta 22 prosenttia.

Autokaupassa on yksittäisiä kävijöitä noin 30 000 per vuorokausi. Suomalaisista autonomistajista liki kolmasosa sanoo, että koronakriisi on tehnyt autosta luopumisesta aiempaa epätodennäköisempää.

Katso tästä muita juttuja Tori.fi-palvelusta.

Kyselytutkimus keräsi 1928 vastaajaa. Heistä 71 prosenttia oli miehiä, 28 prosenttia naisia ja prosentti ei halunnut määritellä sukupuoltaan. 91 prosentilla on henkilöauto jatkuvasti käytettävissään.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Lietoon tulossa raskaan liikenteen kaasutankkausasema

Kuva: Gasum.

Energiayhtiö Gasum lisää kaasutankkauksen mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa, kun uusi raskasta liikennettä palveleva asema otetaan käyttöön kesällä 2020.

Liedon Avantin yritys- ja teollisuusalueelle avautuva asema tarjoaa nesteytettyä maakaasua (LNG) ja nesteytettyä biokaasua (LBG) runkoliikenteen tarpeisiin.

Katso tästä muita juttuja kaasusta.

Asema sijaitsee raskaan runkoliikenteen kannalta keskeisessä solmukohdassa 10-tien varrella osoitteessa Eteläkaari 1.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Toukokuussakin kannattaa liikenteessä varoa hirvieläimiä

Arkistokuva. Kuva: Ari Ahtiainen Liikenneturva.

Syksy on tunnetusti hirvi- ja peurakolareiden aikaa, mutta harva tietää, että niissä tapahtuu hyppäys myös alkukesästä. Toukokuussa näkyy kasvua niin vakuutusyhtiön vahinkotilastossa kuin Tilastokeskuksen kokoamissa riistaonnettomuusluvuissa.

– Usein ajatellaan, että hirvieläinkolarit ovat vain syksyn ongelma, mutta näin se ei valitettavasti ole. Onnettomuuksia sattuu ympäri vuoden, ja etenkin näin toukokuussa autoilijan kannattaa olla valppaana, koska törmäysriski kasvaa hiljaisemman jakson jälkeen, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen teillä sattui vuonna 2019 kaikkiaan 13 433 riistaonnettomuutta, joista noin joka kymmenes sattui toukokuussa. Useimmin törmäyksen toisena osapuolena on valkohäntäpeura, toiseksi useimmin metsäkauris.

Kokemattomia vasoja ja kesälaitumelle suuntaajia

Keväällä ilmojen lämmetessä ihmiset alkavat suunnata esimerkiksi mökeille, ja samaan aikaan myös eläimet aktivoituvat. Toukokuisen kolarimäärän kasvun taustalta löytyykin useita tekijöitä.

– Kesän kynnyksellä hirvieläinkannat ovat suurimmillaan, kun uusia vasoja on syntynyt eikä metsästys ja luonnollinen poistuma ole vielä verottanut kantaa. Emät myös vieroittavat edellisvuoden vasoja, jolloin ne lähtevät liikkumaan omillaan ja saattavat kulkea pitkiäkin matkoja, kertoo riistasuunnittelija Valto Kontro Uudenmaan riistakeskuksesta.

Eläimet suuntaavat tuoreen ravinnon äärelle, ja etenkin hirvet siirtyvät talvehtimisseuduiltaan kesälaitumille. Onnettomuusmäärissä näkyy toukokuussa etenkin kauriskolareiden määrän kasvu.

– Metsäkauriilla onnettomuuksia voi selittää muita hirvieläimiä aikaisempi kiima-aika. Kaurispukit alkavat etsiä itselleen uutta reviiriä jo kesän alussa, kertoo Kontro.

Taitekohta peurakolareiden kasvussa?

2000-luvun aikana hirvikolarit ovat vähentyneet, kun taas peuraonnettomuuksien määrä on kasvanut selvästi. Kehitys peilaa eläinkantojen kehitystä.

Valkohäntäpeurakanta on kasvanut jo yli 100 000:n, ja sitä on lähdetty suitsimaan lisätyllä metsästyksellä. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman arvion mukaan kannan kasvu pysähtyikin viime metsästyskauden myötä.

– Odottaisin, että peurakolareiden määrä ei enää kasva, jos kannan kasvu pysähtyy. Lopulta näemme tämän kuitenkin vasta loppuvuodesta, koska eniten valkohäntäpeurakolareita sattuu edelleen marraskuussa, sanoo Markus Nieminen.

Peurakanta on hyvin keskittynyt lounaiseen Suomeen, joten siellä muutos saattaisi näkyä liikenteessä.

Vauhtia alas ja vakionopeudensäädin pois

Törmäysten välttämiseksi vauhtia kannattaa aina hidastaa hirvivaara-alueelle tultaessa, ja asiantuntija suosittelee myös kytkemään vakionopeudensäätimen pois päältä.

– Säädin voi hidastaa reaktionopeutta, jos jalka on rentona polkimien vieressä. Tällöin jarrutusmatka voi pidentyä, sanoo Nieminen.

Hirvieläimet liikkuvat alkukesästä kuten syksyllä: onnettomuuksia voi sattua etenkin aamu- ja iltahämärissä. Vihertyviä tienpientareita kannattaa siis seurata tarkalla silmällä.

– Kauriiseen tai sitä isompaan peuraan törmäämisestä selviää usein peltivaurioilla, mutta hirvikolarissa seuraukset voivat olla kohtalokkaatkin.

Hirvieläinkolarin sattuessa pakollinen liikennevakuutus korvaa henkilövahinkoja. Autolle hirvieläinkolarista sattuvat vahingot korvataan vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Huumeessa ajava kuljettaja aiheuttaa enemmän yhteenajoja kuin perinteinen rattijuoppo

Kuva: Timo Eskeli.

Onnettomuustietoinstituutti on juuri julkaissut tuoreen OTI-päihderaportin liikenteen kuolemaan johtaneista päihdeonnettomuuksista vuosina 2014–2018.

Luvut perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.
Päihderaportissa tarkastellaan alkoholin, huumeiden tai ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden tai näiden yhdistelmien alaisena ajaneita kuljettajia.

Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista rattijuopoista valtaosa ei ollut käyttänyt muita päihteitä kuin alkoholia.

Huumekuljettajilla oli yleisempää, että huumeiden lisäksi oli käytetty myös alkoholia tai ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä tai kaikkia yhtä aikaa. Huumeiden vaikutuksen alaisena ajaneista 65 prosenttia oli sekakäyttäjiä.

Erilaisia onnettomuuksia

Vain alkoholia käyttäneiden kuljettajien onnettomuudet painottuvat viikonloppuihin ja yöaikaan: Rattijuopumusonnettomuuksista puolet tapahtui perjantain iltakuuden ja sunnuntain aamukuuden välisenä aikana.

Huumeiden vaikutuksen alaisena ajaneiden kuljettajien aiheuttamat onnettomuudet jakaantuivat tasaisemmin pitkin viikkoa eivätkä painottuneet tiettyihin kellonaikoihin.

– Niin sanottujen perinteisten rattijuoppojen ja huumeissa ajaneiden kuljettajien väliltä tilastoista löytyy selkeitä eroja. Rattijuopot suistuvat tyypillisesti tieltä yksin yöaikaan eikä onnettomuudessa ole muita osallisia, paitsi ehkä matkustajia omassa ajoneuvossa. Huumekuskit aiheuttavat enemmän yhteenajoja. Tähän vaikuttaa se, että huumekuljettajat liikkuvat teillä rattijuoppoja useammin myös päivisin, jolloin muuta liikennettä on enemmän, liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kuvailee tilastoja.

Päihtyneiden kuljettajien aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa menehtyi 320 henkilöä vuosina 2014–2018. Heistä 248 oli päihtyneitä kuljettajia, 54 päihtyneen kuljettajan kyydissä matkustaneita ja 18 toisessa ajoneuvossa olleita sivullisia.

Näiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien eli moottoriajoneuvoissa uhreja vaatineiden onnettomuuksien lisäksi päihtyneiden kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa menehtyi neljä jalankulkijaa ja yksi polkupyöräilijä vuosina 2014–2018.

Menehtyneellä tankojuopolla usein voimakas päihtymistila taustalla

Päihtyneenä ajaneita polkupyöräilijöitä menehtyi vuosina 2014–2018 yhteensä 18. Viisi juopunutta pyöräilijää menehtyi yhteenajoissa moottoriajoneuvon kanssa ja 13 kaatumisissa, esteeseen törmäämisissä tai vastaavissa onnettomuuksissa, joissa ei ollut muita osapuolia.

Tyypillisesti pyörän kuljettajan päihtymistila oli voimakas, vähintään 1,2 promillea.

Turvavyö kiinni kolmella kymmenestä

Päihtyneet turmakuskit laiminlyövät usein turvalaitteiden käytön. Vain kolmella kymmenestä kuljettajasta oli turvavyö käytössä, kun tarkastellaan päihtyneenä kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneita henkilöautonkuljettajia vuosina 2014–2018.

Alkolukko tehokas keino rikoksen uusijoille

Vuosina 2014–2018 tapahtui kaikkiaan 921 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joista 280 eli joka kolmas oli päihtyneen kuljettajan aiheuttama.

Rattijuopoista valtaosa (80 %) ylitti törkeän rattijuopumuksen 1,2 promillen rajan.

– Päihtyneenä aiheutetut kolarit ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä, kuten muutkin kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Nyt kehitys on kuitenkin hidastunut. Jos päihdeonnettomuudet vähenevät liikenteessä jatkossakin samaa tahtia kuin nyt, laskennallisesti viimeinen onnettomuus tapahtuisi vasta vuoden 2055 tienoilla, Räty havainnollistaa kehitystä.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat ehdottaneet päihdeonnettomuuksien vähentämiseksi esimerkiksi alkolukon käyttöönottamista rattijuopumuksesta kiinni jääneille kuljettajille.

Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista alkoholirattijuopoista yli kolmanneksella (38 %) oli taustallaan myös aiempia rattijuopumustuomioita.

– Liikenteen päihdeonnettomuuksien ehkäiseminen vaatii lisää toimenpiteitä. Onnettomuustutkinnan perusteella vaikuttaa siltä, että rattijuopot uusivat usein rikoksensa tuomion jälkeenkin. Alkolukko ehkäisee siten tehokkaasti rattijuoppojen aiheuttamia onnettomuuksia. Lisäksi poliisin suorittamalle rattijuopumusvalvonnalle on edelleen selvästi tarvetta, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Taksitilauspalvelu 02 Taksi laajeni Seinäjoelle

Kuva: CvB.

Seinäjoen alueella toimiva Keskustaksi Oy lähtee yhteistyöhön taksintilauspalvelu 02 Taksin kanssa.

Taksilain uudistus toi Suomeen useita uusia taksitoimijoita sekä niiden mukana mitä erilaisempia uusia tilauskanavia. Ajoittain tilanne on ollut kuluttajille sekava, mutta nyt yhä useampi taksiyhtiö hakee jo keskitetympiä ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Seinäjoen alueen suurin taksiyhtiö Keskustaksi näki samanlaisen tarpeen ja lähti yhteistyöhön taksintilauspalvelu 02 Taksin kanssa, joka tarjoaa taksiasiakkaille mahdollisuutta vertailla kyytejä muun muassa hinnan ja kyydin saapumisajan perusteella.

02 Taksiin kuuluu alueiden merkittävimpiä taksiyrittäjiä ympäri maata muun muassa Helsingistä, Tampereelta, Turusta sekä Oulusta.

Keskustaksi tarjoaa taksikyytejä Seinäjoen lisäksi Lapualla, Ilmajoella, Ylistarossa sekä Peräseinäjoella.

02 Taksiin liittymiseen myötä näiden alueiden asukkaat voivat tilata jatkossa taksin numerosta 020230 tai 02 taksin sovelluksesta ollessaan missä päin Suomea tahansa. Samalla he pääsevät aiempaa tarkemmin valitsemaan millaisia kyytejä ovat vaille.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mika Häkkinen muistelee uransa alkuaikoja ja ensitapaamistaan Keke Rosbergin kanssa

Mika Häkkinen. Arkistokuva. Kuva: Unibet.

Mika Häkkinen muistelee tuoreessa Inside Formula One -podcastissaan legendaaristen suomalaiskuskien vaikutusta omaan uraansa.

Kaksinkertainen F1-maailmanmestari kertoo muun muassa, kuinka Keke Rosbergin ensitapaaminen motivoi häntä F1-pyrkimyksissään. Häkkinen paljastaa saaneensa karting-uransa alkuaikoina itseluottamusta Henri Toivosen välineistä, ja kertoo myös kisailuistaan Mika Salon ja Mika Sohlbergin kanssa.

Inside Formula One on Unibetin viikoittainen F1-podcast, jossa on Häkkisen lisäksi mukana entinen F1-tallipäällikkö ja nykyinen toimittaja Mark Gallagher. Mika kommentoi perjantaina ilmestyneessä jaksossa myös tämänhetkistä elämäänsä koronakaranteenissa ja tuoreimpia formulauutisia.

Ensitapaamistaan Keke Rosbergin kanssa Mika muistelee värikkääseen tapaan.

– Tapasin Keken ensimmäistä kertaa vuonna 1986 Italiassa, missä olin ajamassa karting-kisaa. Keke oli kilpailussa erikoisvieraana ja saapui paikalle helikopterilla muiden F1-kuskien kanssa. Olin että wow, tuo on melko siistiä. Keke tuli tietysti tapaamaan meitä suomalaiskuskeja, ja se kokemus motivoi minua erittäin paljon. Ajattelin, että joku päivä minäkin haluan olla formulakuski ja laskeutua helikopterilla samaan tapaan, Häkkinen muistelee.

Häkkinen kertoo jatkoksi, miten Keke päätyi lopulta hänen managerikseen. Gallagher kysyy Häkkiseltä myös yhteydestään vuonna 1986 kuolleeseen rallilegenda Henri Toivoseen.

– Tunsin koko Toivosen perheen. Ensimmäinen karting-autoni oli Henri Toivosen auto, ja se oli itse asiassa todella hyvä! Ensimmäiset ajohaalarini olivat myös Henriltä, kun aloitin kartingin nuorena poikana. Meillä oli mahtava yhteys, ja se antoi minulle valtavasti motivaatiota ja itseluottamusta, Häkkinen muistelee.

Katso tästä muita juttuja Mika Häkkiseltä.

Mika vastaa jaksossa myös sosiaalisen median kanavissaan pyytämiinsä kuuntelijakysymyksiin, ja kertoo muun muassa erikoisimmista fanilahjoistaan. Yksi kysymyksen lähettäneistä on legendaarinen F1-reportteri Erkki Mustakari. Hän haluaa tietää, haluaisiko Mika ajaa vielä yhden ammattilaiskilpailun, ja mikä se olisi.

– Moottoriurheilussa kilpaileminen vaatii valtavasti valmistautumista, harjoittelua ja ajankäyttöä, ja tietysti perheen suostumuksen. Tiedän, mitä huipputasolla ajaminen vaatii, ja minulle haaste olisi sitoutua projektiin niin sataprosenttisesti, että pääsisin sille tasolle, mille haluaisin. Kuten kaikki tietävät, ajan aina ”flat out”, ja se on oma mielentilansa, Häkkinen vastaa, korostaen samalla Erkin roolia koko uransa kannalta.

Suora linkki podcstiin: https://open.spotify.com/episode/6NIruEIFLHSXLmkLiVWzCk?si=TooO7FWeQ7qaUQEnq78oSg

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

InCar-autokorjaamokeskus laajenee Mikkeliin

Arkistokuva. Kuva: Incar.

InCar-autokorjaamokeskus parantaa palveluidensa saatavuutta Etelä-Savossa avaamalla korjaamon Mikkeliin.

Karikon Autohuolto Oy ja InCar Oy ovat solmineet liiketoimintasopimuksen vauriokorjaus-, automaalaus- ja lasipalvelutoimintojen siirtymisestä osaksi InCaria.

Karikon Autohuolto Oy:n henkilöstö kyseisten liiketoimintojen osalta siirtyy kokonaisuudessaan InCarin palvelukseen.

Karikontiellä sijaitsevassa kiinteistössä aloitetaan toukokuun aikana remontti, ja rakennuksen ilme muutetaan InCar-brändin mukaiseksi.

– Olemme etsineet toimitiloja Mikkelistä pidemmän aikaa. Samassa kiinteistössä avataan myös Mekonomen-korjaamo, joten asiakkaat saavat samasta osoitteesta myös huoltopalvelut, kertoo InCarin operatiivinen johtaja Tommi Vatén.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kaaharit eivät aina tajua, että ajokielto voi jopa olla 12 kuukautta!

Poliisi9
Kuva: CvB.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitos haluaa muistuttaa, että teiden sulaminen, kesärenkaiden vaihtaminen ja auringon paistaminen ei poista nopeusrajoituksia.

Myöskään korona-viruksen aiheuttamaa ahdistusta ei kannata purkaa painamalla kaasupoljinta syvemmälle liikenteessä.

Vapun tienoilla 30 kuljettajaa luovutti Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella ajokorttinsa hyllylle kaahaamisen seurauksena. Näistä 15 tapausta tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja loput saivat sakon ja ajokiellon.

Ohessa esimerkkejä suurimmista nopeuksista:

  • 30.4.2020 klo 20:40 Kirkkonummella tiellä 51 miehen kuljettamalle henkilöautolle mitattiin 222 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h.
  • 1.5.2020 klo 23:30 Espoossa Turunväylällä miehen kuljettamalle henkilöautolle mitattiin 177 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h.
  • 2.5.2020 klo 23:32 Espoossa Turunväylällä miehen kuljettamalle henkilöautolle mitattiin 195 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h.
  • 3.5.2020 klo 00:24 Espoossa Turunväylällä miehen kuljettamalle henkilöautolle mitattiin 184 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h.
  • 3.5.2020 klo 02:30 Espoossa Kehä I:llä miehen kuljettamalle henkilöautolle mitattiin 145 km/h nopeusrajoituksen ollessa 60 km/h.
  • 3.5.2020 klo 21:50 Kirkkonummella tiellä 51 miehen kuljettamalle henkilöautolle mitattiin 186 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h.

Katso tästä muita kaahaus-juttuja.

– Valitettavasti kaaharit havahtuvat yleensä vasta jälkikäteen siihen, että törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta saatava 6 – 12 kuukauden ajokielto vaikeuttaa normaalia elämää huomattavasti. Eli ajellaan sääntöjen mukaan ja otetaan myös toiset tienkäyttäjät huomioon, toteaa komisario Ilkka Kantola.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Lisätietoa eiliseen Kouvolan moottoripyöräilijän kuolonkolariin

Kuva: CvB.

Sunnuntaina iltapäivällä noin 16.40 aikaan Kouvolan Jaalassa tapahtuneessa moottoripyörän sekä pakettiauto- ja perävaunuyhdistelmän välisessä liikenneonnettomuudessa menehtyi neljäkymppinen Iittiläinen mies.

Menehtynyt oli moottoripyörän kuljettaja. Hänellä ei ollut kyydissä matkustajia. Pakettiautossa oli kuljettajan lisäksi yksi matkustaja.

Poliisin alustavien tietojen perusteella, ajoneuvoyhdistelmä lähestyi onnettomuusristeystä Mettikyläntien suunnasta, tarkoituksena kääntyä vasemmalle Iitinkirkontielle kohti Iittiä.

Samaan aikaan Iitinkirkontietä kohti Jaalaa lähestyi moottoripyörä.

Ajoneuvoyhdistelmän kääntyessä tielle, moottoripyöräilijä oli todennäköisesti yrittänyt väistää kohtaamista vastaantulevien ajokaistalle, mutta osunut pakettiauton etuosaan.

Iitinkirkontiellä on tapahtumakohdassa 80 km/h nopeusrajoitus. Ajoneuvoyhdistelmälle on väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki.

Tapahtuma-aikana sää oli kirkas ja pilvipoutainen sekä päällysteisen ajoradan pinta oli paljas ja kuiva.

Ajoradassa ei ollut havaittavissa jarrutusjälkiä. Moottoripyörän kuljettaja menehtyi onnettomuuspaikalla.

Paikalla oli myös onnettomuustutkintalautakunta.

Henkilöautoilja pysähtyi auttamaan — poliisi kaipaa yhteydenottoa

Liikenneonnettomuuden tutkinta jatkuu Kouvolan poliisissa liikenneturvallisuuden vaarantamisena, kuolemantuottamuksena sekä kuolemansyyntutkintana.

Tapahtumapaikalta on havainto Jaalan suunnasta tulleesta henkilöautosta, joka oli pysähtynyt auttamaan onnettomuuspaikalle.

Auto oli kuitenkin poistunut ennen viranomaisten tuloa.

Kyseisellä autoilijalla on todennäköisesti lisätietoja tapahtumasta ja Kouvolan poliisi toivoo, että tämä autoilija ilmoittautuu tai muut asiasta tietävät ottavat yhteyttä lisäselvyyden saamiseksi joko sähköpostilla rikostorjunta.kymenlaakso@poliisi.fi tai puhelimitse 050 447 9574.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //