Koti Blogi Sivu 1093

Autotodayn lukijat ovat melko merkkiuskollisia

Autotodayn sivustolla on jonkin aikaa ollut kysely merkkiuskollisuudesta.

Kun vastaajia on lähemmäs 600, on selvä trendi näkyvissä. Kyselyyn vastanneista enemmistö on merkkiuskollista väkeä.

Peräti 60 prosenttia vastaajista ovat merkkiuskollisia useimmiten tai aina. Ehdottoman merkkiuskollisia ovat 23 prosenttia vastaajista.

40 prosenttia vastaajista eivät siis yleensä ole autokaupoilla merkkiuskollisia. 24 prosenttia vastaajista voivat silloin tällöin olla vaihtaa autonsa samanmerkkiseen autoon, mutta 16 prosenttia vaihtaa yleensä aina merkkiä autokaupan yhteydessä.

Kysely on nähtävillä tietokoneella oikeassa reunassa ja mobiililaitteessa jutun perässä. Sen voi myös katsoa tästä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Moottorikelkkailija ajoi kelkkareitillä 123 km/h

Arkistokuva. Kuva: Poliisi.

Lapin poliisilaitos valvoi maastoliikennettä pääsiäisenä Levillä.

Poliisi epäilee yhden kuljettajan syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ajettuaan moottorikelkalla moottorikelkkareitillä 123 km/h, nopeusrajoituksen ollessa 60 km/h.

Poliisi teki asiasta rikosilmoituksen ja määräsi kuljettajan väliaikaiseen ajokieltoon.

Toisen kuljettajan epäillään syyllistyneen vakavaan piittaamattomuuteen ylinopeuden osalta ja hänelle kirjoitettiin sakko, minkä lisäksi hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.

Lisäksi pienemmistä ylityksistä kirjoitettiin 12 sakkoa ja 8 liikennevirhemaksua.

Poliisi puhallutti noin 150 kuljettajaa ja kaikki kuljettajat olivat selvin päin.

Valvonnassa tavattiin muutama tapaus, jossa pieni lapsi matkusti moottorikelkassa kuljettajan edessä.

Tällaisessa tapauksessa lapsi voi onnettomuustilanteessa tai törmäyksessä loukkaantua vakavasti puristuessaan ohjaustangon ja kuljettajan väliin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Päivän taksiauto: Viisi Uudenkaupungin Volvo-taksia

Kuva: Uudenkaupungin museo.

Oheisessa kuvassa on peräti viisi Uudenkaupungin Volvo-taksia. Tarina ei kerro, onko autoilijat järjestäytyneet kuvaukseen, vai onko se vain sattuma.

Tiedoista selviää kuitenkin, kenen taksiautot olivat kuvaushetkellä. Tarkka kuvausaika ei ole tiedossa, mutta oletettavasti se on 1970-1980-luvuilla

Taksit olivat vasemmalta Lasse Vallilaakson, Pertti Heijarin, Karri Grönroosin, Pekka Reivosen ja Elli Viitahalmeen.

Katso tästä muut Päivän taksiautot.

Kuvan taustalla on Uudenkaupungin uusi kirkko.

Kuvaajasta ei ole myöskään tietoa. Kuva kuuluu Uudenkaupungin museon valokuvakokoelmaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Moottoripyörät ovat palanneet liikenteeseen! — Hämeenlinnassa henkilöauton ja moottoripyörän risteyskolari

Kuva: CvB.

Hämeenlinnan Viipurintien ja Hätilänkadun risteyksessä tapahtui lauantaina illalla ennen seitsemää moottoripyörän ja henkilöauton välinen onnettomuus.

Viipurintietä Idänpään suunnasta ajanut moottoripyörä törmäsi Viipurintien ja Hätilänkadun risteyksessä kääntymässä olleen henkilöauton oikeaan kylkeen.

Moottoripyörän kuljettaja ja matkustaja loukkasivat itseään siten, että heidän vammansa vaativat sairaalahoitoa.

Molemmat kuljettajat ovat epäiltynä liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Turun Kehätiellä kilvanajo nopeudella 240 km/h!

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Kevään kovat ylinopeudet jatkuvat. Tämä on kuitenkin ehkä tämän kevään rajuin ylinopeus.

Poliisi pysäytti eilen Turun Kehätiellä kilpaa ajaneet autot. Poliisi mittasi autojen keskinopeudeksi 240 km/h kahdeksankympin alueella, todetaan Länsi-Suomen poliisin Twitter-viestissä.

Poliisi sai pysäytettyä autot Raision kohdalla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Poliisi valvoo suojateiden turvallisuutta seuraavat kaksi viikkoa

Poliisi jatkaa työtään suojattomien tienkäyttäjien turvallisuuden parantamiseksi liikenteessä ja valvoo koko maassa suojateiden turvallisuutta ja suojatiesääntöjen noudattamista kahden viikon ajan 18.4.-1.5.

Suojatievalvonnan pääkohteena on ajorataa käyttävien moottorikäyttöisten ajoneuvojen ja raitiovaunujen kuljettajien toiminta suojatietä lähestyttäessä ja suojatien kohdalla.

– Näissä rikkomuksissa on kysymys yleensä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, koska suojatiesääntöjen noudattamatta jättäminen voi tyypillisesti johtaa onnettomuuteen, poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta sanoo.

Suojatievalvonta kohdistuu myös pyöräilijöihin ja muihin moottorittomien ajoneuvojen kuljettajiin. Moottorittomien ajoneuvojen kuljettajien sääntörikkeissä on usein kyse liikennevirhemaksulla käsiteltävä hallinnollinen liikennerikkomus.

Yhteistyötä kunnallisen pysäköinninvalvonnan kanssa

Valvonnassa puututaan myös liian lähelle suojateitä tapahtuvaan pysähtymiseen ja pysäköintiin yhteistyössä kunnallisen pysäköinninvalvonnan kanssa.

– Tavoitteena on lisätä kokonaisturvallisuutta suojateillä ja samalla muistuttaa ajoneuvojen kuljettajia heidän velvollisuuksistaan suojateillä, Kallio sanoo.

Kallion mukaan valvonnassa puututaan pääasiassa sellaisiin tapauksiin, jossa ajoneuvon kuljettaja ei anna esteetöntä kulkua jalankulkijalle, joka on jo suojatiellä tai valmistautuu menemään sille.

– Esteetön kulku tarkoittaa sitä, että jalankulkija voi ylittää suojatien hidastamatta tai nopeuttamatta alkuperäistä kävelynopeuttaan, Kallio toteaa.

Valvonnassa puututaan myös tapauksiin, joissa ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen ja jos se ohitetaan ajoneuvolla pysäyttämättä. Lisäksi valvonnassa keskitytään tapauksiin, joissa näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, mutta ja ajoneuvo ei hidasta vauhtia tai pysähdy ennen suojatietä.

Katso tästä muita suojatiejuttuja.

Kallio muistuttaa, että suojatie on liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu tien osa ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämistä varten. Vuonna 2020 voimaan tulleen uuden tieliikennelain mukaan myös ajoneuvolla, mm. polkupyörällä, on sallittua ylittää ajorata suojatietä pitkin siten, että siitä ei saa aiheutua vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle.

Jalankulkijoiden osuus tieliikenteen kuolonuhreista 10 prosenttia

Liikenneturvan julkaisemien tilastojen mukaan kaikista tieliikenteessä menehtyneistä joka kymmenes ja loukkaantuneista seitsemän prosenttia oli jalankulkijoita. Viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut vuosittain keskimäärin 21 ja loukkaantunut 360 jalankulkijaa.

Uhreista joka viides menehtyi suojatiellä. Jalankulkijoiden loukkaantumisista 60 prosenttia tapahtui suojatiellä.

– Onnettomuustilastoissa erottuu kaksi ikäryhmää: nuoret ja iäkkäät. Ajoneuvojen kuljettajien tuleekin olla erityisen hereillä suojateiden kohdilla nähdessään lapsia, nuoria ja vanhuksia, Kallio sanoo.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Päivän ralliauto: Kyllä edustusautoillakin on ajettu rallia

Kuva: CvB.

Vuosien kuluessa on ollut monenlaisia ralliautoja. Tällaisella autolla tuskin tänä päivän osallistuttaisiin rallikilpailuihin

Tällä vuoden 1953 Jaguar Mark VII -mallilla ajettiin nimittäin rallia 1950-luvulla.

Ennen kuin Suomeen saatiin rallisankareita sanan nykypäivän merkityksessä, lajin harrastajista tunnettiin parhaiten ”Monte Carlon kävijät”, eli Monte Carlo ralliin osallistuneet rattimiehet.

Kuva: CvB.

Heidän joukkoonsa kuului ensimmäisissä Jyväskylän Suurajoissa toiseksi ajanut Heikki Korppoo, joka 1953 osallistui Monteen juuri tällä autolla yhdessä Suurajojen perustajajoukkoon lukeutuneen Jukka Pulkkisen kanssa.

Jaguar Mark VII:n 3,5-litrainen, 6-sylinterinen rivimoottori antoi tehoa 160 hv, mikä riitti vaivattomasti 160 km/h huippunopeuteen.

Katso tästä muita Päivän ralliautoja.

Huippunopeus oli tärkeä ominaisuus pitkissä ralleissa, kun aikataulussa pysyminen pitkillä siirtymäosuuksilla saattoi ratkaista koko kisan. Mark VII:n mukavuus säästi miehistöä myös tarpeettomilta rasituksilta.

Jaguar esiintyi suomalaisissa ralleissa usein 1950-luvulla. Etenkin Matti Kolehmainen ja Heikki Puustinen suosivat merkkiä.

Vuonna 1954 Jyväskylään osallistuneet kaksi Mark VII -mallia joutuivat kuitenkin kisaamaan yleiskilpailun ulkopuolella matkailuautojen luokassa.

Auto oli esillä vuonna 2016 Classic Motorshow -tapahtumassa.

Tekstin lähde: Näyttelyteksti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Autotoday 10 vuotta sitten: Mika Häkkinen määritteli Nico Rosbergin kansallisuuden

Nico Rosberg.

Kymmenen vuotta sitten Nico Rosberg ajoi Kiinassa ensimmäisen F1-voittonsa. Mika Häkkinen kommentoi silloin Rosbergin kansallisuutta.

F1: Mika Häkkinen määritteli Nico Rosbergin kansallisuuden

Kaksinkertainen maailmanmestari Mika Häkkinen oli Shanghaissa paikan päällä seuraamassa Nico Rosbergin ensimmäistä F1-osakilpailuvoittoa. Rosbergista tuli viides F1-kisan voittanut Suomen kansalainen, mutta palkintoseremonioissa soitettiin Saksan kansallislaulu, koska Nico edustaa toista kotimaataan Saksaa.

Häkkinen antoikin ymmärtää, ettei täysin miellä Nicoa suomalaiseksi.

– Silloin kun Nico voittaa, mielletään hänet suomalaiseksi. Tänään hän on siis suomalainen, Häkkinen nauroi Sky Sportsille.

Katso tästä muita Autotoday 10 vuotta sitten -juttuja.

Nicon kansallisuuden Häkkinen määritteli seuraavasti.

– Vaikea sanoa. Hän on mielestäni saksalaissuomalainen. Rosberg, 26, on syntynyt Saksan Wiesbadenissa, mutta asunut koko elämänsä Monacossa.

Hänen isänsä Keijo Rosberg edusti F1:ssä kotimaataan Suomea, mutta ei halunnut opettaa pojalleen kuitenkaan Suomen kieltä. Junioriluokissa Nico edusti vielä Suomea, mutta vaihtoi 2000-luvun alussa saksalaiseen kilpailulisenssiin ja voitti saksalaisena GP2-sarjan mestaruuden 2005 ennen siirtymistään Formula ykkösiin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Päivän kolarikuva: Buickin ulosajo Hyvinkäällä 1954

Kuva: Niilo Ristamo, Hyvinkään kaupunginmuseo.

Oheisessa kuvissa on vuosimallin 1937 Buick ajanut rajusti ulos Hyvinkäällä vuonna 1954.

Auto jäi kyljelleen ja katon kuomu on repeytynyt irti. Lisäksi muun muassa konepelti, pyörä ja lokasuoja ovat irronneet.

Kuvat otti Niilo Ristamo. Kuvat kuuluvat Hyvinkään kaupunginmuseon kokoelmiin.

Katso tästä muita Päivän kolarikuvia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Kuva: Niilo Ristamo, Hyvinkään kaupunginmuseo.
Kuva: Niilo Ristamo, Hyvinkään kaupunginmuseo.