Liikenne- ja kuljetusalan järjestöjen yhteisessä Sadasta nollaan -tilaisuudessa keskusteltiin perjantaina 11.3. liikenteen päästövähennystoimenpiteistä ja liikenteen vihreästä siirtymästä.
Tilaisuuden avasi puolueiden keskustelu liikenteen päästövähennyskeinoista ja liikenteen verotuksen tulevista suuntaviivoista.
Keskustelemassa olivat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (SDP), eduskuntaryhmän pj. Kai Mykkänen (Kok.), eduskuntaryhmän pj. Ville Tavio (PS) sekä kansanedustaja ja liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Torniainen (Kesk.).
Geopoliittisen tilanteen muutos heijastuu myös liikennesektorin ilmastotoimiin, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut energian ja raaka-aineiden hintoja, ja raakaöljyn ja öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnan kasvu näkyy jo polttoainetankilla ennätyksellisinä hintoina.
Vihreä siirtymä voi saada myös vauhtia Ukrainan tilanteesta, sillä Venäjän raakaöljylle etsitään nyt kuumeisesti korvaajaa. Puoluepaneelista saatiin paljon tukea sellaisiin täsmätoimenpiteisiin, jotka alentaisivat polttoaineen hintaa tilanteessa, jossa raakaöljyn hinta on poikkeavan korkea.
Muun muassa ammattidiesel ja polttoaineverojen väliaikaiset muutokset nostettiin esiin. Ammattidieselin valmistelu on aloitettu, mutta kovin nopeaksi toimeksi siitä ei ole.
Paneelissa nousi esille myös tarve irrottautua fossiilista polttoaineista, sillä geopoliittiset kriisit heiluttavat raakaöljyn hintaa myös jatkossa. Kriisiytyminen tulee jatkossakin lisäämään epävarmuutta.
Edellinen hallitus teki päätöksen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostosta 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Biopolttoaineiden hinta on kuitenkin ollut kasvanut huomattavasti enemmän kuin on odotettu.
Paneelissa nostettiin esille erityisesti biokaasun osuuden nostaminen ja uusiutuvan sähkön sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen. Ville Tavion näkemyksen mukaan jakeluvelvoitetta ei tulisi nostaa.
Sähköistymisen edistäminen jakoi puolueiden näkemyksiä. Kai Mykkänen nosti esille hankintakannusteiden vahvistamisen ja sähkökäyttöisten työsuhdeautojen kannusteiden jatkamisen.
Timo Harakka muistutti, että sähköautojen autoveron poistaminen ja työsuhdeautojen kannusteet ovat jo nopeuttaneet sähköistymistä, mutta polttomoottoriautoja tullaan käyttämään vielä pitkään.
Liikenteen verotusta tulisi Ari Torniaisen mukaan uudistaa siten, että verokertymä ei laskisi.
Timo Harakan, Kai Mykkäsen näkemyksen mukaan liikenteen verokertymä voi alentua, kun päästökuormitus alenee. Liikennettä ei tulisi verottaa enempää kuin muuta kulutusta, jos liikenteen hiilijalanjälki ei edellytä ympäristöohjausta.
Päästövähennykset eivät edellytä päästökaupan laajentamista tieliikenteeseen tai polttoaineverojen korotuksia
Vuoden 2030 päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi tieliikenteessä noin 1,1 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen vähenemää perusennusteen mukaiseen kehitykseen nähden.
Vähäpäästöisen liikenteen tiekartassa esitetty erilaisia toimenpiteitä päästövähenemien saavuttamiseksi.
Tärkeimpiä toimia ovat henkilö- ja pakettiautokannan sähköistymisen nopeuttaminen hankintakannusteilla ja vero-ohjauksella, sähkö-, kaasu- ja vetykuorma-autojen kaluston hankintatuki, latausinfratuet, kierrätyspalkkiot, joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn kehittäminen, tieverkon kunnossapidon parantaminen, etätyön ja -palvelujen edistäminen, kuljettajaa avustavat järjestelmät, logistiikan ja kuljetusten digitalisaatiosta nousevat tehostamismahdollisuudet sekä pidempien ajoneuvoyhdistelmien osuuden lisääminen.
Autokannan sähköistymistä edistävät toimet nopeuttavat energiatehokkaamman ajoneuvotekniikan yleistymistä ja koko autokannan kiertoa. Hankintatuet ja kierrätyspalkkiot tukevat osaltaan tavoitetta nopeuttamalla autokannan uusiutumista.
Kiristyvät päästöraja-arvot nopeuttavat liikenteen sähköistymistä, ja lisätoimien tarve kohdistuu myös lataus- ja jakeluinfraan, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävät ajoneuvot voisivat yleistyä nopeammin.
Raskaan kaluston käyttövoimamurros tuo helpotusta vasta vuosikymmenen lopulla
Kaupunkien linja-autoliikenteessä sähköistyminen on nopeaa, mutta kuorma-autokannassa vaihtoehtoiset käyttövoimat eivät vielä lähivuosina vähennä merkittävästi päästöjä.
Kuorma-autoliikenteessä sähköistyminen etenee nykyisten ennusteiden perusteella hitaasti ja siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin polttonesteisiin lisää osaltaan polttonesteiden markkinahintaa, vaikka niiden verotus onkin fossiilisia alempaa.
Suomessa on käytössä paljon muita EU-maita raskaampia ajoneuvoyhdistelmiä, jonka sähköistäminen edes tulevaisuuden akkuteknologialla on haastavaa. Liikenteen hinnoittelun vaikutukset kohdistuisivat yrityksiin tällöin suoraan kustannusten kasvuna, joka ei ole vältettävissä tai ennakoitavissa.
Tiekuljetusten päästövähennysten kannalta jo päätetty biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä on olennaisen tärkeä toimi.
Jakeluvelvoitteen vaikutuksia polttonesteiden hintoihin tulisi kompensoida laskemalla uusiutuvien polttoaineiden verotasoa ja tarvittaessa muilla kompensointimekanismeilla, jos jakeluvelvoitteen kasvu johtaa polttonesteiden hintojen kasvuun.
Tiekuljetusten päästöjen vähentämisessä tärkeimpiä toimia ovat nykyisen lain sallimalle pitkille ja raskaille ajoneuvoyhdistelmille kalustolle soveltuvan liikenneverkon laajeneminen ja erilaiset kuljetusten digitalisaatioon liittyvät keinot, kuten kuljettajaa avustavien järjestelmien ja kuljetusten suunnittelun toimenpiteet.
Liikennejärjestelmän toimenpiteet liittyvät ensisijaisesti liikennepalvelujen kehittämiseen, erityisesti joukkoliikennepalveluihin, sekä jalankulun ja pyöräilyn edistämiseen.
Tärkeäksi toimenpiteeksi nousee myös tieverkon kunnossapidon parantaminen, joka vähentäisi erityisesti raskaan kaluston päästöjä. Teknologiakehityksessä suuri potentiaali liittyy erilaisiin fyysistä liikkumista korvaaviin etätoimintoihin ja -palveluihin, jotka vähentävät liikennesuoritetta.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
