Neliveto on suomalaiselle autoilijalle houkutteleva keksintö. Talvella auto lähtee liikkeelle, mökkitiellä ei tarvitse rukoilla ja loskaisessa risteyksessä kuljettaja voi tuntea hetken olevansa rallikuljettaja.
Mutta nelivedolla on hintansa. Ja se näkyy polttoainemittarissa.
Neliveto kuluttaa yleensä enemmän energiaa kuin vastaava kaksivetoinen auto, mutta tarkkaa litramäärää ei voi ilmoittaa yhdellä luvulla. Ero riippuu muun muassa auton painosta, renkaista, voimansiirron rakenteesta ja siitä, pyöritetäänkö kaikkia vetolinjoja jatkuvasti vai kytkeytyykö neliveto päälle vain tarvittaessa.
Neljä vetävää pyörää eivät itsessään ole ongelma
Ensimmäinen yllätys on se, ettei nelivedon suurempi kulutus johdu yksinkertaisesti siitä, että ”neljä pyörää kuluttaa enemmän kuin kaksi”.
Varsinainen ongelma on voimansiirron ylimääräinen mekaniikka.
Nelivetoinen auto tarvitsee tyypillisesti enemmän komponentteja: esimerkiksi ylimääräisen vetoakseliston, tasauspyörästöjä ja muita voimansiirron osia. Nämä lisäävät painoa ja aiheuttavat myös mekaanisia häviöitä.
Moottorin tuottamasta energiasta ei siis päädy kaikkea renkaiden kautta tiehen. Osa muuttuu lämmöksi matkalla.
Tämä on autoilijan kannalta hieman ikävä uutinen: bensiinissä maksettu energia voi päätyä lämmittämään voimansiirtoa.
Tutkimuksissa ero näkyy
Aihetta on tutkittu myös käytännön mittauksissa.
Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuskatsauksessa ”Fuel consumption and CO₂ emissions from passenger cars in Europe – Laboratory versus real-world emissions”, käsitellään nelivedon vaikutusta henkilöautojen kulutukseen.
Katsauksessa todetaan, että laboratoriomittauksissa nelivetojärjestelmän kytkeminen päälle lisäsi kulutusta verrattuna kaksivetotilaan. Katsauksessa viitataan mittauksiin, joissa kaksivetotilan eduksi havaittiin noin 1,5 prosentin ero tietyssä matalan nopeuden testissä. Lisäksi katsauksessa mainitaan, että todellisessa ajossa nelivedon voimansiirtohäviöt voivat kasvattaa kulutusta noin 0,5 litraa sadalla kilometrillä.
Kyseessä ei siis ole sääntö, jonka mukaan jokainen nelivetoinen auto kuluttaa täsmälleen puoli litraa enemmän. Pikemminkin se antaa hyvän kuvan siitä, minkä suuruusluokan erosta voi olla kyse.
Suomalaiselle autoilijalle tärkeä poikkeus
Jos nelivetoa oikeasti tarvitaan, se voi myös parantaa etenemiskykyä ja vähentää luistoa. Tämä on erityisen kiinnostavaa liukkaalla, lumisella, tai muuten huonosti pitävällä alustalla.
Eli tilanne ei ole niin yksinkertainen, että nelivetoinen auto olisi aina energiataloudellisesti huonompi.
Nelivetojärjestelmä voi käyttää energiaa enemmän, mutta samalla se voi auttaa välittämään moottorin voiman tiehen tehokkaammin.
Tämä näkyy erityisen selvästi maasto- ja työkoneissa. Esimerkiksi Moinfarin, Shahgholin, Gilandehin ja Gundoshmianin vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa ”The effect of the tractor driving system on its performance and fuel consumption” neliveto kulutti kevyellä vetokuormalla enemmän polttoainetta, mutta suurella vetokuormalla nelivedon parempi pito johti pienempään kulutukseen kuin kaksi- tai yksivetoratkaisuilla.
Tutkimus koski traktoria, joten tulosta ei pidä siirtää sellaisenaan henkilöautoon. Se kuitenkin havainnollistaa tärkeää fysiikan lakia:
Jos kaksivetoinen auto hukkaa paljon energiaa sutimiseen, neliveto voi olla kokonaisuuden kannalta tehokkaampi.
Entä jos nelivedon saa pois päältä?
Tässä kohtaa auton tekniikka alkaa kiinnostaa myös lompakkoa.
Joissakin nelivetojärjestelmissä taka-, tai etuakselisto voidaan irrottaa silloin, kun lisävetoa ei tarvita.
Tämän tarkoituksena on vähentää pyörivien voimansiirron osien aiheuttamia häviöitä.
Aihetta käsittelee esimerkiksi SAE:n tekninen julkaisu ”Methodology to Predict Fuel Economy Benefits of Secondary Axle Disconnects on Four-Wheel-Drive / All-Wheel-Drive Vehicles” vuodelta 2005. Tutkimus käsittelee nimenomaan sitä, kuinka toisen vetoakselin irrottaminen voi vaikuttaa nelivetoisen auton polttoainetalouteen.
Tämä on yksi syy siihen, miksi moderni sähköisesti ohjattu neliveto voi olla kulutuksen kannalta aivan eri eläin kuin vanhan koulukunnan jatkuvasti pyörittämä nelivetojärjestelmä.
Kuinka paljon suomalainen autoilija maksaa nelivedosta?
Otetaan havainnollistava esimerkki.
Jos kaksivetoinen auto kuluttaa 6,5 l/100 km ja vastaava nelivetoinen 7,0 l/100 km, ero on: 0,5 litraa sadalla kilometrillä. 20 000 kilometrin vuosiajolla se tarkoittaa: 100 litraa polttoainetta vuodessa.
Jos polttoaine maksaisi esimerkiksi 1,80 euroa litralta, puhutaan noin: 180 eurosta vuodessa. Viidessä vuodessa summa olisi noin 900 euroa. Ja tämä on vasta polttoaine.
Nelivetoinen auto voi olla myös painavampi ja teknisesti monimutkaisempi, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi renkaiden, huoltojen ja korjausten kustannuksiin.
Kannattaako neliveto siis unohtaa?
Ei todellakaan. Jos ajaa paljon lumisilla teillä, mökkiteillä, mäkisessä maastossa, tai peräkärryn kanssa, nelivedosta voi olla paljon hyötyä. Ja Suomessa on yksi vuodenaika, jolloin nelivetoinen auto pääsee näyttämään parhaita puoliaan.
Se alkaa yleensä marraskuussa. Ja päättyy joskus huhtikuussa. Tai toukokuussa. Tai suomalaisen autoilijan tapauksessa silloin, kun aura-auto lopulta löytää meidän kadullemme.
Neliveto yleensä lisää polttoaineenkulutusta, koska järjestelmä tuo autoon lisää massaa ja voimansiirron mekaanisia häviöitä. Tutkimuskirjallisuudessa ja virallisissa ajoneuvoaineistoissa vaikutus näkyy, mutta tarkka ero riippuu voimakkaasti autosta ja nelivetojärjestelmän toteutuksesta.
Jos neliveto on jatkuvasti mukana, kulutusrangaistus on yleensä selvempi. Jos järjestelmä osaa irrottaa toisen akselin silloin, kun lisävetoa ei tarvita, vaikutusta voidaan pienentää.
Ja jos keli on niin liukas, että kaksivetoinen auto käyttää puolet moottorin tehosta renkaiden pyörittämiseen tyhjää, neliveto voi olla jopa järkevämpi energiankäytön kannalta.
Lopulta kysymys ei siis ole: ”Kuluttaako neliveto enemmän?” Vastaus siihen on yleensä kyllä. Mutta parempi kysymys on: ”Onko nelivedosta minulle niin paljon hyötyä, että olen valmis maksamaan sen kulutuksesta?”
Jos vastaus on kyllä, nelivetoon käytetty ylimääräinen bensa voi olla varsin hyvin käytettyä rahaa. Varsinkin silloin, kun edessä on suomalainen tammikuun maanantai, tie on peilijäässä ja auto pitäisi saada liikkeelle ennen kuin pomo alkaa ihmetellä, missä työntekijä viipyy.
Lue myös
Häiritseekö yöllinen rällääminen? Näin voit helposti vinkata asiasta poliisille!
Melkein jokainen kuski tekee tämän vaarallisen virheen!
Uusi nelivetoversio Kian mallistoon
Tämä auto on Euroopan myydyin keskikokoinen sähköpakettiauto
