Tämä on osa 6 juttusarjasta Auton hankinta Saksasta. Kirjoittaja on Juha Remes
Tässä käymme läpi aiemman hakumatkan vaiheet rekisteröinnistä Saksassa. Miksi käymme sen läpi jo ennen matkalle lähtö, miksi pohdimme sitä suunnitteluvaiheessa?
Saksassa yhteiskunta on vielä melko byrokraattinen. Poikkeavaa on myös se, että Saksassa kaikki rekisterikilvet ovat henkilökohtaisia, ei autokohtaisia, kuten Suomessa. Tämä vaikuttaa merkittävästi prosessiin. Prosessi vaatii erivaiheita, ja tämän läpikäymällä ymmärtää miksi jo alkuvaiheessa tulee keskustella autorekisteröinnistä myyjän kanssa.
Auton rekisteröintiprosessi etenee vaiheissa Saksassa
Rekisteröintiin voi varata ennakoivasti ajan verkossa, mikä helpottaa toki Saksalaisen omaan ajanhallintaa, mutta kun kyseessä on auton hakumatka, ja epävarmuuksia siitä tuleeko kaupat vai ei. On valittava perinteinen malli, jossa rekisteröintiprosessi seuraa perinteistä ovelta ovelle rientämistä. Samalla tämä on varsin kriittinen polku, virastot ovat auki normaalisti vain puolille päivin.
Liikennevirastossa ensimmäinen käynti
Prosessi alkaa liikenneviranomaisen, rekisteröinnin infopisteeseen. Tässä mennään tiskille joko jonotusnumerolla tai ilman, ja siinä sovitaan rekisterikilven tyypistä. Tässä on valittava ”keltainen siirtokilpi” viideksi päiväksi, ”punainen vientikilpi”, jolla voi ajaa kuukauden, ilmeisesti on myös joitain poikkeuksia sovittavissa.
Itse suosin kuukauden rekisterikilpeä. Punaisilla rekisterikilvillä voi ajaa Suomessa (ja se on mielestäni varmempi mutta kalliimpi vaihtoehto), se on reksiterissä vielä Saksassa, kun keltainen rekisterikilpi ei mahdollista ajoa Suomessa, ja tulee vaihtaa heti tarrakilpiin, joita näemme usein autojen ikkunoissa Suomessa, tässä yhteydessä on seurattava myös Suomen rekisteröimisohjeistus (josta toisessa artikkelissa).
Seuraavaksi kilpipajalle
Autoliikkeet ovat tottuneet näihin prosesseihin, ja heiden avulla tämä sujuu usein varsin helposti. Kun kilpi tulivalituksi, saimme rekisterinumeron, joka tulee teettää rekisterikilpipajalla. Pajat ovat yksityisiä yrittäjiä ja niitä on suuremmissa kaupungeissa useita.
Kilpitilauksen yhteydessä hankitaan myös autolle vakuutus. Vakuutus tulee punaisen kilven yhteydessä kuukaudeksi. Vakuutuksen voi toki hankkia myös suoraan vakuutusyhtiöistä, mutta me koimme tämän näin helpommaksi.
Rekisterikilven hinta vaihtelee muutamissa kympeissä, mutta vakuutuksen hinta vientikilvelle kohoaa 200 eurosta ylöspäin. Tähän tulee myös lisäksi mahdollisesti kustannuksia ”pikatoimituksesta” kun kaikki pyritään saamaan valmiiksi yhden aamupäivän aikana.
Kilvet kainalossa takaisin viranomaispisteelle
Varmaan jos olisi paljon aikaa käytettävissä tai asuisi itse Saksassa voisi näiden hintoja hyvin vertailla ja löytää mahdollisesti säästöä, mutta muutama kympin säästö koko auton hankintakustannuksia ei juuri vaikuta päätöksen tekemiseen, vaan pääasia on, että rekisteröinti sujuu mutkattomasti. Kun kilvet ovat valmiit ja vakuutus maksettu palataan liikenneviranomaisen toimipisteelle.
Tällä kertaa otetaan jonotusnumero ja jonotetaan, toki tässä olisi ollut vaihtoehtona ennakkoaikavaraus netissä, jos olisimme tehneet sen päiviä aiemmin. Yksi lohtu tässä on se, kun viranomainen sulki ovet kello 12.00, kaikki, joilla oli siihen mennessä jonotusnumero, käsitellään.
Tässä yhteydessä tarvitaan: vakuutuksen voimassaolokortti, jonka hankittiin kilpipajasta, ajoneuvon alkuperäinen rekisteriote, passi, katsastustodistus TÜV, pakokaasupäästötodistus sekä kauppakirjat.
Tärkeintä on se, kun viranomainen käsittelee rekisteröintiä, on auton oltava saatavilla valmistusnumeron tarkistusta varten. Viranomainen tulee tarkistamaan, että autossa oleva numero vastaa dokumentteja.
Aiemmin saimme tässä yhteydessä muovisen maksukortin, jonka kanssa oli mentävä erilliselle maksuautomaatille maksamaan käsittelymaksu rekisteröimisprosessista, ehkä tässä on nykyisine jo suorakorttimaksamisen mahdollisuus.
Lopulta kaikki valmiina tienpäälle
Näiden vaiheiden jälkeen auto on rekisteröity Saksaan, siinä on vakuutus (oletettavasti vastaa suomalista liikennevakuutusta) sekä rekisterikilvet, joilla voi ajaa seuraavan kuukauden ajan. Viranomainen tulosti rekisteriotteen ”upealle” paperille, liitteeksi tulivat vakuutuslaput, joihin liimattiin vielä erilliset rekisteröintitarrat.
Virkailija lisää ostajan nimen rekisteriotteeseen ja he kiinnittävät juuri saatuihin rekisterikilpiin myös TÜV-tarrat, jolla viimeistellään ajoneuvon rekisteröinti ajokuntoon.
Kuvattu prosessi voi vähän vaihdella alueellisesti Saksassa, mutta olennaista on ymmärtää mihin auton hakumatkalla tulee varautua.
Jos ostat auton autoliikkeestä, liikkeille voidaan antaa myös valtakirja toteuttaa kuvattu prosessi puolestasi. Joka tapauksessa matkaa suunniteltaessa, tähän on hyvä varata kaupan teosta seuraava päivä, ja jos kaikki menee hyvin, olet iltapäivällä valmiina paluu matkalle Suomeen.
Lue myös
Käytetty auto Saksasta osa 1 — Olisiko käytetty auto Saksasta vaihtoehto?
Käytetty auto Saksasta osa 2 — Valintakriteerit hankittavasta autosta?
Käytetty auto Saksasta osa 3 — Yhteydenottoja myyjille
Käytetty auto Saksasta osa 4 — Kuinka etenimme keskusteluissa myyjien kanssa
Käytetty auto Saksasta osa 5 — Ennakoivat koeajot Suomessa antoivat lisää kokemuksia!
Käytetty auto Saksasta osa 6 — Miten auto rekisteröidään Saksassa!
Käytetty auto Saksasta osa 7 — Valinnat, paikat ja koeajot
Käytetty auto Saksasta osa 8 — Matka kohti unelmaa
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
