Latvian pääkaupungissa, Riiassa, sijaitsee automuseo, joka tarjoaa autojen kehityksestä ja historiasta kiinnostuneille hienon matkailukohteen. Museossa voi esimerkiksi tutustua Stalinin ja Brezhnevin aitoihin menopeleihin ja hämmästellä autojen nopeaa kehitystä.
Latvia on suomalaiselle helppo lähimatkailukohde, jonne on helppo päästä autolla. Tallinasta Via Balticaa pitkin matka pääkaupunkiin Riikaan on lyhyempi kuin Helsingistä Kuopioon, reilut 300 kilometriä.
Vaihtoehtoisesti Riikaan on päivittäin lukuisia edullisia lentoja ja monet matkanjärjestäjät tarjoavat eri pituisia ja -hintaisia bussikuljetuspaketteja.
Valitettavasti laivayhtiöt eivät tarjoa risteilyitä Latviaan tänä vuonna.
Latviassa on muutenkin lukuisia kiinnostavia matkakohteita. Jos on jo kyllästynyt Tallinnan nouseviin hintoihin, on vierailu Latviassa yhä suhteellisen edullista.
Maa on jopa silmiin pistävän siisti, sekä hyvin korjattu ja uudelleen rakennettu. Neuvostoaikaista brutalismia ei juurikaan ole enää nähtävissä.
Ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja englannin kielellä pärjää hyvin, ja myös saksan kieltä osataan.
Riika tarjoaa loistavan kattauksen erilaisia ravintoloita ja kahviloita, eikä Tallinnassa yleistynyttä ylihinnoittelua ole havaittavissa. Käynti Riikan valtavassa kauppahallissa on hyvä läpileikkaus paikallisesta ruokakulttuurista.
Sukellus itäautoilun historiaan
Riian moottorimuseo tarjoaa mahtavan elämyksen sellaisellekin ihmiselle, joka ei välitä autojen teknisistä yksityiskohdista. Museo sijaitsee noin 15 minuutin ajomatkan päässä keskustasta. Rakennus on moderni ja näyttävän näköinen ihan itsessäänkin.
Museossa pääsee näkemään koko automobiilin kehityksen historian ja siellä on näytillä hyvinkin harvinaisia menopelejä. Samoin pääsee tutustumaan niin Neuvostoliiton kuin koko itäisen Euroopan automalleihin 1900-luvulla.
Museo on sitä paitsi ajankohtainen, koska se avaa ikkunan neuvostoaikaiseen elämään, josta monen mielestä nyky-Venäjä ei ole koskaan päässyt kunnolla eroon.
Stalin suojautui panssarein
Yksi museon näyttävimmistä ajopeleistä on panssaroitu, seitsemän tonnia painava ZIS-115 -mallin auto (https://en.wikipedia.org/wiki/ZIS-115), joita tehtiin aikoinaan vain seitsemän Neuvostoliiton ylimmän johdon käyttöön.
Museon auto oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäisen pääsihteerin Josef Stalinin (1922–53) käytössä vuodesta 1949.
Stalin johti noihin aikoihin kommunistisia valtioita yksinvaltiaana, vaikka Jugoslavia irtaantui Neuvostoliitosta. Kiina ja Pohjois-Korea olivat tuolloin kuitenkin heikkoja.
Kuva: Arto Kivinen.
Asemastaan huolimatta Stalin epäili kaikkea ja kaikkia ympärillään. Hän pelkäsi salamurhaansa niin, että hankki panssaroidun ajoneuvon, jonka huippunopeus oli 140 kilometriä tunnissa. Tästäkin heijastuu yhtäläisyys nyky-Venäjään.
Brezhnev kolaroi itse ratissa
Toinenkin museon kuuluisuus kuului aikoinaan pitkäaikaiselle neuvostojohtajalle. Museossa on nimittäin esillä NKP:n pääsihteerin Leonid Brezhnevin (1966–82) kolaroima Rolls-Royce Silver Shadow vuosimallia 1966.
Brezhnev romutti auton Moskovassa ”karattuaan” Kremlistä autoilemaan Moskovan keskustaan. Brezhnev oli innokas kuski, mutta erittäin kehno sellainen. Brezhnev kolaroi usein – tietenkin ilman seuraamuksia.
Museossa oleva auto salakuljetettiin aikoinaan Moskovasta Latviaan ja on entisöimättömänä museon tiloissa.
Museossa on myös viimeinen tehdastuotantoinen Moskvitsh, joka todellisuudessa oli kopio Opel Kadettista. Moskvitsheja eli Mosseja tuotettiin Neuvostoliitossa yli neljä miljoonaa.
Näyttelystä löytyy myös aito gangsteri-Buick 1920-luvulta ja erilaisia kilpa-autoja Latvian autoiluhistoriasta.
Automuseo on erittäin hyvin suunniteltu ja sinne on etenkin autojen historiasta kiinnostuneiden hyvä varata reilusti aikaa.
Teksti: Arto Kivinen.
Opelin virtuaalinen museo on aina auki
Kesäreissun aikana kannattaa suunnata automuseoon — tässä 30 vaihtoehtoa
Kuva Stalinen panssaroidusta autosta on todellisuudessa GAZ Chaika M-13 vuosimallia 1974 jolloin Stalin oli ollut kuolleena jo 11 vuotta.