Moottorikelkkailukausi on vilkkaimmillaan ja poliisi valvoo myös maastoliikennettä.
Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota kuljettajan ja kelkan kuntoon sekä kuljettajan ajokorttiin ja kelkan rekisteröintitietoihin. Lisäksi painotetaan nopeusvalvontaa jäällä sekä kelkkaurilla.
Jokaisen moottorikelkalla liikkuvan on hyvä tietää, että pienestäkään nopeusylityksestä maastossa tai jääalueella ei anneta liikennevirhemaksuja, vaan seurauksena tulee päiväsakkoja. Tiealueilla tapahtuvaan kelkkailuun puututaan kelkkapartioiden lisäksi myös autopartioinnin yhteydessä.
Kaupungit ja kunnat sekä eri yhdistykset ylläpitävät maakunnallisia kelkkailuverkostoja, joiden tarve on katsottu tärkeäksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä maakuntaliiton ja alueen kuntien kesken jo 20 vuotta sitten.
Tavoitteena on ehkäistä luvatonta kelkkailua luomalla pysyviä reittiverkostoja. Vesialueille reittejä ei voida yleisen kulkuoikeuden vuoksi perustaa ja muutoinkin vesialueita pyritään välttämään niihin kohdistuvan turvallisuusriskin ja kunnossapidon haasteiden vuoksi.
Poliisi on tämän talven aikana saanut paljon palautetta luvattomasta ajamisesta alueilla, joissa kelkkailu ei ole sallittua. Nyt viime aikoina on valitettavasti havaittu useita kelkkailijoita, jotka eivät välitä tai piittaa säännöistä, maastoliikenne laista eivätkä muun muassa kerhoaktiivien hyvällä tarkoitetusta infosta luvallisista ja luvattomista ajopaikoista. Moottorikelkkakerhot ovat myös saaneet lukuisia yhteydenottoja maanomistajilta väärinkäytöksiin liittyen.
Tällaisesta ilmiöstä ollaan todella huolissaan, sillä näillä asioilla on suuri vaikutus, kun kerhot ja kaupungit sekä kunnat neuvottelevat kelkkaurien sopimuksia. Kaikki edellä mainittu välinpitämätön käyttäytyminen vaikuttaa negatiivisesti sopimusneuvotteluihin.
Merkille pantavaa on kuitenkin se seikka, että suurin osa lajin harrastajista noudattaa sääntöjä, ohjeita ja lakeja eli pieni joukko pilaa käytöksellään kaikkien kelkkailijoiden mainetta ja hankaloittavat reittineuvotteluja maanomistajien kanssa.
Turvallisuuden näkökulmasta tarkasteltuna ajoneuvon kuljettaja on keskeisin tekijä. Vain harvoin onnettomuudet johtuvat jostain muusta kuin kuljettajalähtöisestä syystä. Kun kuski pitää kelkkansa sekä itsensä ajon edellyttämässä kunnossa, riski joutua onnettomuuteen on pienempi.
Moottorikelkkailu ja alkoholi eivät sovi yhteen
Rattijuopumussäännökset koskevat myös moottorikelkkailijaa ja säännöt ovat voimassa myös maastossa ajettaessa. Rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea ja törkeän rattijuopumuksen raja 1,2 promillea. Rattijuopumuksesta koituvat seuraamukset ovat niin ikään samat kuin muussakin liikenteessä.
Ei ole väärin huolehtia siitä, että myöskään kaveri ei riko sääntöjä. Moottorikelkkailussa pienikin arviointikyvyn lasku voi johtaa tilanteeseen, josta selviäminen ei enää ole omissa käsissä.
Erityisen tarkkana tulisi olla myös siinä, että moottorikelkkaa ei luovuteta henkilölle, jolla ei ole ajo-oikeutta tai ajokykyä. Osaamattoman tai vajaakykyisen käsissä moottorikelkka on vaarallinen – ei ainoastaan kuljettajalle vaan myös muille.
Ennakoiva ajotapa on hyvän kuljettajan tavaramerkki. Kuten muussakin liikenteessä, niin myös moottorikelkkailussa on jatkuvasti seurattava mitä ajoympäristössä tapahtuu. Ei riitä, että kuljettaja seuraa ainoastaan edellä ajavan perävaloa vaan koko näyttämön tulee olla seurannassa. Ajouralla voi olla este, kuoppa tai oja, jota ennen on saatava kelkka pysähtymään myös huonon näkyvyyden vallitessa. Jos säikähdät vastaantulijaa, ajat liian suurella nopeudella.
Moni kelkkailija on joutunut pulaan siksi, että jossain vaiheessa on harkintakyky hetkeksi pettänyt. Kelkkailijan on hyvä pitää mielessä, että onnettomuuksista valtaosa tapahtuu jääalueilla. Kaikki riskitekijät on syytä olla mielessä silloin, kun jäillä liikutaan.
Jää voi olla heikkoa ja paksuillakin jäillä voi olla sulia paikkoja. Jäällä tuuli pääsee puhaltamaan ja kinokset voivat olla suuria. Vaikka jääalueilla saakin ajaa vauhdikkaammin, on aina varottava myös tuttuja paikkoja. Jäätien auraaminen saa aikaan penkan, joihin ajo kovalla vauhdilla voi olla kohtalokasta.
Vakavia kelkkaonnettomuuksia tapahtuu useita vuosittain
Vuosittain Suomessa kuolee 10-20 moottorikelkkailijaa ja loukkaantuu 400-500. Eniten kelkkaonnettomuuksissa kuolee 41-60 -vuotiaita mieskuljettajia. Yleisimmin loukkaantuu 21-40 -vuotiaita kuljettajia.
Tyypillisin kelkkaonnettomuus tapahtuu jäällä ja suurin syy kuolemaan on hukkuminen. Suurin osa kuolleista on alkoholin vaikutuksen alaisena. Loukkaantumisia on tullut ulosajoissa uralta tai törmäämisestä esteisiin muualla.
Moottorikelkkailu ei ole riskitöntä. Turvallisuusharha saattaa muodostua siitä, että kelkoilla liikutaan maastossa eikä autoliikenteen joukossa. Meno on ikään kuin vapaampaa ja maasto antaa anteeksi kuljettajan tekemiä virheitä. Niinhän ei tietenkään ole. Tiedetäänkin tapauksia, missä kelkkailija on maastossa törmännyt jopa hirveen tai peuraan.
Kelkkailuun liittyviä säännöksiä ja vinkkejä löytyy Liikenneturvan internetsivuilta.
Humalassa ollut mies ajoi moottorikelkalla jokeen!
Onko tarkoitus moottorikelkkailla hiihtolomalla? Katso tästä tärkeimmät säännöt!
Moottorikelkkailija loukkaantui vakavasti
