Yli 30-asteinen helle Saksan GT4-sarjan osakilpailuissa seitsemän ja kahdeksan laittoi kuljettajat ja kaluston odotettuakin kovemmalle.
Lautsitzring, jättimäistä gladiaattoriareenaa muistuttava, Itä-Saksalainen autourheilupyhättö kohteli Sami-Matti Trogenin ja Enzo Joulién autokuntaa armottomasti, mutta myös palkitsevasti. Molemmista osakilpailuista tuloksena oli pistesijoitus.
Lauantain kilpailu
Trogen ajoi ensimmäisen aika-ajon. Piristävää oli, ettei BMW-autojen vauhti ollut enää niin kateissa kuin kaksi viikkoa sitten Nürburgringillä. Aivan kärkeen ei baijerilaisella kuitenkaan yltänyt. Tuloksena oli 13. lähtöruutu, parhaan BMW:n ollessa 10:s, vain 0,2 sekuntia nopeampana.
Kisavauhti oli parempaa. Ensimmäisellä ajovuorolla Trogen nosti sijoitusta kymmenen joukkoon. Sarjassa pakollinen varikkokäynti tehtiin Walkenhorst Motorsportille tyypilliseen tapaan aikaisin, heti 10 minuutin varikkopysähdysikkunan avauduttua.
Kuljettajavaihdoksen ajoitus meni nappiin. Joulié pääsi hyvään väliin ja jatkoi nousua. Hetken näytti siltä, että kaksikko voisi taistella jopa kärkiviisikon paikasta, mutta helteinen keli ja kova tahti söi renkaita. Samalla auton teknikkaa ylikuumeni ja kojetaulu loisti punaisista varoitusvaloista. Ranskalainen taisteli kuitenkin sisukkaasti ja onnistui tuomaan auton maaliin sijalla yhdeksän ja pisteille.
Kilpailun voitti W&S Motorsportin pari Daniel Gregor/Finn Zulauf huiman kärkikamppailun jälkeen. Walkenhorst Motorsportin toinen auto, #34 kuskeinaan Mex Jansen ja Nico Hantke sijoittui kolmanneksi.
1. kilpailun tulokset:
1) #75 Finn Zulauf/Daniel Gregor – AVIA W&S Motorsport – Porsche 718 Cayman GT4
2) #54 Maxime Oosten/Michal Makes – Project 1 – BMW M4 GT4
3) #34 Mex Jansen/Nico Hantke – Walkenhorst Motorsport – BMW M4 GT4
4) #1 Mike David Ortmann/Hugo Sasse – Prosport Racing – Aston Martin Vantage GT4
5) #6 Nicolaj Møller-Madsen/Ivan Ekelchik – Wimmer Werk Motorsport – Porsche 718 Cayman GT4
…
9) #35 Sami-Matti Trogen/Enzo Joulié – Walkenhorst Motorsport – BMW M4 GT4
17) #3 Matias Nuoramo/Nikolas Pirttilahti – Bonk Motorsport – BMW M4 GT4
Sunnuntain kilpailu
Sunnuntai valkeni lähes yhtä lämpimänä kuin lauantai. Elohopea kohosi 30 asteeseen ja radan lämpö reilusti 40:n kuumemmalla puolelle. Ohjaamossa olosuhteet muistuttivat edelleen uimahallin saunaa. Oli Enzo Joulién vuoro ajaa aika-ajo. Pari osoitti tasaisuutensa jälleen kerran – Enzo ajoi 13. lähtöruutuun. Aivan kuten Trogen lauantaina.
BMW:n kisavauhti oli erinomaista. Joulié paukutteli liudan näyttäviä ohituksia. Trogen vaihdettiin rattiin vajaan puolen tunnin ajon jälkeen. Täydellisesti ajoitettu varikkokäynti antoi oivan hyökkäyspaikan ja Trogen alkoi napsia ohituksia varmalla ajollaan.
Kisan loppu oli trilleri, kun peräti viidenneksi noussut Trogen sai taaksensa huippunopean Eastside Motorsportin Mercedes-AMG:n. Sitä ajoi sarjan pisteissä kärkikolmikkoon kuuluva Jan Philipp Springob.
Mersun vauhti oli vakuuttavaa, mutta Trogen otti käyttöön kaikki puolustavan ajotavan opit. Sillä ja kärsivällisyydellä hän onnistui pitämään Springobin takanaan ja oli maalissa viides. Suorituksen arvoa nostaa sekin, että Trogen/Joulié oli kisassa parhaiten sijoittunut BMW-autokunta. Walkenhorstin toinen autokunta Hantke/Jansen joutui harmittavasti keskeyttämään kisan alkuvaiheessa tapahtuneen kolarin takia.
Kilpailun voittivat Denis Bulatov ja loukkaantunutta Marcel Lenerziä tuuraava Marc de Fulgencio EastSide Motorsportin Mercedes-AMG:llä.
2. kilpailun tulokset:
1) #4 Marc De Fulgencio/Denis Bulatov – Eastside Motorsport – Mercedes-AMG GT4
2) #31 David Jahn/Jannes Fittje – AVIA W&S Motorsport – Porsche 718 Cayman GT4
3) #1 Mike David Ortmann/Hugo Sasse – Prosport Racing – Aston Martin Vantage GT4
4) #18 Emil Gjerdrum/Alexander Connor – BWT Mücke Motorsport – Mercedes-AMG GT4
5) #35 Enzo Joulié/Sami-Matti Trogen – Walkenhorst Motorsport – BMW M4 GT4
…
17) #3 Nikolas Pirttilahti/Matias Nuoramo – Bonk Motorsport – BMW M4 GT4
Saksan GT4-sarja, pistetilanne 8/12 osakilpailun jälkeen:
1) #1 Sasse/Ortmann – PROsport Racing – 123 pistettä
2) #85 Bulatov – Eastside Motorsport – 117 p.
3) #4 Primm/Springob – CV Performance Group – 103 p.
4) #31 Jahn/Fittje – AVIA W&S Motorsport – 93 p.
5) #75 Zulauf/Gregor – AVIA W&S Motorsport – 82 p.
…
10) Trogen/Joulié – Walkenhorst Motorsport – 50 p.
Saksan GT4-mestaruuskausi jatkuu kolmen viikon päästä, 8-10. syyskuuta, Sachsenringillä.
Autotoday:n koeajoi vuoden 2023 mallia olevan KIA Sorenton. Auton historia juontaa vuoteen 2002, jolloin Kia Sorento tuli markkinoille. Ensimmäisen sukupolven mallilyhenne oli BL:n ja sitä valmistettiin Etelä-Koreassa, Malesiassa sekä Venäjällä.
Toinen sukupolvi julkaistiin Sorento XM:nä vuonna 2009. Toisen sukupolven valmistus laajeni myös Yhdysvaltoihin ja Kazakstaniin.
Kolmas sukupolvi vuodesta 2014 KIA Sorentosta on UM, jota nyt koeajettu KIA Sorento edustaa neljättä sukupolvea.
Tähän sukupolven jatkoksi on julkaistu jo uudempi merkittäviä uudistuksia sisältävä malli rantautuu Suomen markkinoille ensi vuoden vaihteessa
KIA Sorento on saatavilla perus-dieselinä, bensa-hybrididä ilman ulkopuolista latausta, sekä plugin latausvaihtoehdolla. Koeajossamme oli plugin-hybridi malli.
Siirtyminen koeajoautoon
Henkilökohtaisesti, tämä oli minulle myös ensikokemus korealaisen auton ratissa, joten autoon istuessani pyrin ensin aistimaan auton sisustuksen luomaa yleistunnelmaa. Sisustuksesta pursuaa osin Etelä-korealainen ”pagodamainen” kulmikas arkkitehtuuri.
Kokonaisuus vaikutti varsin pelkistetyltä, futuristiselta mutta varsin käytännölliseltä. Ajolaiteiden sijoittelu oli varsin normaalia, ehkä hiven tiivistettyä ohjauspyörän ympärillä, mutta kaikki ajolaitteet ovat hyvin kuljettajan tavoitettavissa myös ajonaikana.
Hyvä alku tunnustelun jälkeen auton ajotietokone osoittautui varsin suureksi mysteeriksi. Käyttöliittymä poikkeaa huomattavasti muiden automerkkien käyttöliittymästä.
Applikaatioita on varmasti tarjolla riittävästi, mutta niiden parempi tarkastelu tai hyödyntäminen ajomukavuutta parantaakseni, olisi vaatinut ohjekirjaa sekä ”youtube-videoihin” perehtymistä. Se ei ole tämän koeajon kannalta tarkoituksen mukaista vaan saa jäädä varsinaisen auton omistajan selvitettäväksi.
Kuva: Juha Remes.
Tämän poikkeava käyttöliittymän haasteellisuus ilmeni koeajon aikana lukusia kertoja. En saanut kohtuullisella yrittämisellä ajotietokonetta ja matkapuhelinta löytämään tosiaan. Myös perinteinen radio aiheutti poikkeuksellisesti käyttöongelmia.
Auton ollessa pysäköitynä, radion saaminen päälle tuotti poikkeuksellista haasteita, auto piti ”puoli käynnistää” jotta radion sai kuuluville. Se saattaa liittyä jotenkin akkujen keston varmistamiseen.
Maantiellä ajettaessa radiokanavien kuuluvuus oli osin rajallista, ja niiden löytyminen vei aika-ajoin aikaa. Nämä ovat varmasti osin tottumuskysymyksiä, ja varmasti osin käytettävyys kohenee asetuksia muuttamalla.
Auton muut varusteet
Mikäli unohdetaan ajotietokone, muuten hallintalaitteet toimivat moitteettomasti. Auton varustevalikoima perusmalliksi on hätkähdyttävä. Autolle tulee 150 tkm tai 7 vuoden takuu, joka on hybridikokonaisuudelle suuri bonus. Lisäksi business-varusteltuun perusmalliin kuuluu adaptiiviset kaksois-led-valot, kaistakeskitin, vakionopeus/törmäyksenestoautomatikka, sähköisesti säädettävä kuljettajan istuin ristiseläntuella.
Kuva: Juha Remes.
Lisäksi valitsemalla ”Business Premium” tai ”Business Luxury”-malliston varustepaketin, kohentuu valikoima entisestään. Vastaavia varusteita joutuu eurooppalaisissa sekä japanilaisissa autossa ostamaan erikseen poimimalla valikoista usein useita lisäeripaketteja, saavuttaakseen saman lopputuloksen.
Tämä onkin yksi etelä-korealaisten, kiinalaisten sekä intialaisten kilpailutekijä, jossa tarjotaan pitkiä takuuaikoja, sekä vakiona laajaa varustelupakettia. Tämä on varmasti osin myös liiketoiminnallisesti järkevää kun autot voidaan valmistaa aikalailla samalla sapluunalla tuotantolinjoilla, jolloin tuotanto tehostuu ja yksinkertaistuu.
Onko tämä myös alku tulevista automarkkinoista, ainakin näin on alkanut käydä Kiinassa ja Etelä-koreassa.
Tilaa KIA:ssa riitää
KIA kohoaa omassa kokoluokassaan olevien automerkkien joukossa selkeästi yli muiden kilpailevien automerkkien sisätilojen runsaudella. Takaistuimen liikkuvat pituussuunnassa merkittävästi tarjoten huomattavasti lisää jalkatilaa takapenkillä matkustaville tarvittaessa.
Kuva: Juha Remes.
Samoin keskipenkkiläisen tyypillinen tuska jalkojen sijoittelulle on kohtuullinen ja takana voi matkustaa mukavasti kolme ihmistä rinnakkain.
Sorenton voi hankkia joko kolmirivisellä 7-paikkaisella istuinvarustelulla tai perinteisemmällä 5-paikkaisella kaksirivisellä ratkaisulla.
Tilaa riittää niin edessä kuin takana matkustajille, muttei tavaratilassa tinkimällä.
Tavaratila on riittävä verrattuna tyypillisesti muihin vastaaviin plugin-hybrideihin, joissa usein akuston sijoittaminen tavaratilan alapuolelle verottaa tavaratilan kokoa.
Kuva: Juha Remes.
KIA Sorento onkin tila- ja käytännöllisine ratkaisuineen oiva perheauto, hivenen edullisempi kuin useimmat vastaavat kilpailijoiden plugin-hybridit. Toisaalta ei tämäkään ole enää halpa vaihtoehto keskiveroiselle suomalaisperheelle. Todella edullista perhekäyttöön plugin-hybridiä hakeva, ei saa tästä vielä hinnallista täysosumaa.
Koeajon suoriutuminen maantiellä
Suoritimme yhteensä 780 kilometrin koeajon hyvin monipuolisissa olosuhteissa. Kaupunkiajoa, moottoritieajoa, perinteistä suomalaista maantieajoa sekä myös ajoa maastossa, soratiellä.
Automatiikka tarjoaa kolme eri ajo-ohjelmaa (ECO) (SPORT) (SMART) sekä valitsemalla alusta-asetteluna ”TERRAIN”-vaihtoehdon, käyttöön tulevat sääolosuhteisiin soveltuvat (SNOW) (MUD) (SAND) vaihtoehdot.
Kuva: Juha Remes.
Ajoon voi myös valita (EV = electric vehicle tai HEV=hybrid electric vehicle) vaihtoehdot optimoimaan joko sähköllä ajoa, tai säästämään akkutehoa myöhempää ajoa varten.
Akkujen alaraja on kiinteä 15 % jonka jälkeen sähköllä ajaminen on rajoitettu. Tämä rajoitus saattaa liittyä akkujen kestävyyden parantamiseen ja samalla yhdeksi taustaperusteeksi, että autolle voi antaa jopa 7-vuoden tehdastakuun.
Testiajossa kokeilimme ajoasetusmuutoksia soratiellä, jolloin autoalusta jämäköityi ja reagoin jäykemmin tiellä oleviin epätasaisuuksiin. Muutoin auton jousitus on varsin herkkä ja reagoin varsin voimakkaasti tien epätasaisuuksiin.
Kuva: Juha Remes.
Keskimääräinen polttoaineen kulutus koeajossa oli 6,1 l / 100km. Auto ladattiin neljäkertaa, joka kuvastaa vaihtelevasta erityyppistä ajokokemusta hybridiautolle. Todellinen ajokantama sähköllä jäi käytännössä noin 40 km matkaan, mutta varmaan halutessaan tuotakin voi vähän eri ajotavoilla optimoida paremmaksi.
Vaikka auton varustelu ja kokonaisuus ovat ihan hyvällä tasolla, on KIA myös käytännöllinen ja toimiva.
Toisaalta toivomisen varaakin jäi. Auto reagoi pienellä, mutta joinkin verran häiritsevällä viiveellä kaasun painamiseen, ja vastaavasti jarruttamiseen. Ajotuntuma on kuin ”perinteisissä dieselautoissa, joissa auto mietti hetken, ennekuin halusi reagoida.
Kuva: Juha Remes.
Sisämelu osoittautui varsinkin moottoritiellä ajettaessa melko suureksi. Se selittyy auton koria tarkasteltaessa. Autolla on painoa vähemmän sekä ovien paksuus on kevyempää kuin vastaavissa muissa auto merkeissä. Kovalla rankkasateella myös ropina katossa, oli kuin peltikatto kesämökillä. Tämä voi selittää osin paremmat sisätilat, ja kevyemmät rakenteet pienentävät myös keskimääräistä kulutusta. Kokoonsa verrattuna auton massa on pienempi.
Teknisesiltä ominaisuuksiltaan auton kiihtyvyys on vähän hitaampi, verrattuna markkinoilla oleviin muihin merkkeihin. Suorituskyky on kuitenkin riittävä, pääsee mukavasti ohi tarvittaessa.
Automatikka helpottaa ajamista
Ajoa helpottava ajoautomatikka toimii, mutta esimerkiksi adaptiiviset valot, kaukovalojen ja lähivalojen välillä, olivat aika-ajoin mutkissa ajettaessa ”arpomista”, samoin myös ylämäissä sekä risteysalueiden katuvalossa. Valot vaihtuivat useita kertoja, ennen kuin valinta asettui.
Kuva: Juha Remes.
Kaista-keskitin on toimiva ja hieno lisävaruste, mutta se tuntuu varsin rajuliikkeiseltä tottumattomalle kuljettajalle. Erityisesti moottoritiellä 120 km/h tuntivauhdilla, kurveissa automaattinen korjausliike saattoi hetkellisesti säikäyttää kuljettajan kuin matkustajatkin, yliliikkeillä, mutta tähänkin varmasti tottuu ja luottamus järjestelmään vahvistuu.
Kia Sorento on kookas auto luokassaan
Kokonaisuutena Sorento on varsin suurikokoinen auto ulkomitoiltaan, ja sen huomaa myös pysäköintialueilla. Kääntösäde on varsin suuri, ja auton sovittaminen pysäköintiruutuihin, voi olla varsinkin vanhemmilla pieniruutuisella parkkipaikolla haastavampaa vaikka pysäköintiin on apuna tutkat ja peruutuskamera. Kun auto on ruudussa kannattaa katsoa että ovet mahtuvat aukeamaan.
Kuva: Juha Remes.
Sisätilojen laajuus on hyve. Etuistuimille mahtuu hyvin erikokoiset ihmiset, mutta samalla sivuttaistuki jää rajalliseksi. Kurveissa ja nopeammassa sivuttaisliikkeessä, kuljettaja kuin apukuljettaja soljuvat istuimella sivuttain autonliikkeiden mukaisesti vähän normaalia enemmän.
Tämähän on tyypillistä erityisesti vanhemmissa suuremmissa amerikkalaisissa autoissa ja ehkä tässä on vähän vaikutelmia amerikkalaistyylisistä suurikokoisemmista autoista.
Kokonaisuutena KIA tarjoaa ihan hyvän, kelpo ratkaisun suomalaiseen ajokokonaisuuteen. Lisäksi uuden malliston myötä on odotettavissa varsin paljon parannuksia ja kehitystä ensi vuoden vaihteessa Suomen markkinoille saapuvassa versiossa. Joten jo nyt varsin hyvä, ja vielä parempaa luvassa kun maltetaan odottaa muutamia kuukausia.
Mikko Leppälahti ja sähköistetty kuorma-auto. Kuva: Seppo Pänkäläinen.
Miettikääpä tätä businessajatuksena: että kaikki maailman polttomoottorikäyttöiset ”raskaan liikenteen” kulkupelit muutetaan sähkökäyttöisiksi. Kuorma-autot, bussit, nosturit, trukit, lentokoneet ja panssarivaunut… Miljardibusiness potenssiin jotain, eikö?
No, äkkiseltään sellainen ei toteudu, mutta polun alussa ollaan. Etenkin Keuruulla, jossa dieselkuorma-autoja muutetaan jo sähkökäyttöisiksi Lielahden Autokeskuksen verstaassa, vanhan varuskunnan alueella, Viikinlahden yrityspuistossa. On muutettu kohta pari vuotta. Ei ihme, että yrittäjä, toimitusjohtaja Mikko Leppälahti on innoissaan.
Tallainen akkurivistö tarvitaan liikuttamaan sähköistettyä kuorma-autoa Kuva: Seppo Pänkäläinen.
– Tämä on tulevaisuutta etenkin lyhyen ajon kaupunki- sekä yritysliikenteessä, kuten tehdasalueilla, satamissa, kaivoksissa ja varastoissa. Sisätiloissa sähköautot eivät aiheuta pakokaasuja, joita perinteisesti on pitänyt poistaa kalliilla ilmastoinnilla, Lepppälahti aloittaa.
– Olin jo pitkään miettinyt, että mitä jos tehtäisiin dieselautoista sähköisiä, tuettaisiin kierrätystä, tuotaisiin markkinoille vähemmän kuluttavia ajopelejä ja luotaisiin uusia työpaikkoja.
Yrityksen ensimmäinen muuntoauto meni Äänekoskelle biotuotetehtaalle juuri tehdasalueen lyhyen matkan ajoon. KWH Logisticsin omistamalla Scania G440 4×4:n raskaalla kuorma-autolla ajetaan sellukuormia. Kun verrokkina tehdasalueella on ollut kaksi muuta, täsmälleen samanlaista dieselautoa, konvertoitu sähköauto on jo osoittanut paremmuutensa.
Toimitusjohtaja Mikko Leppälahti ja akkujen virtalähde. Kuva: Seppo Pänkäläinen.
– Kustannukset ovat euroina laskettuna viidenneksen dieselautoihin verrattuna, Leppälahti kertoo.
Periaattessa muunto on helppo tehdä. Vanhoissakin kuorma-autoissa päällirakenteet ovat usein hyvässä kunnossa, ja akselistot, runko ja ohjaamo pystytään kunnostamaan. Samaan runkoon voidaan asentaa sähkömoottori ja akustot sekä tarpeeton poistaa. Asiakkaalle sähkö on halvempaa kuin diesel ja konvertoinnin on ajatus olla jossakin vaiheessa halvempaa kuin uuden sähkökuorma-auton osto.
Hanketta vauhdittavat EU:n tavoitteet liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Euroopan komission ehdotuksen mukaan EU:ssa ensirekisteröitävien raskaiden ajoneuvojen päästöjä tulisi vähentää 90 prosenttia vuoteen 2040. Se tarkoittaa lähes täydellistä kieltoa polttomoottorilla varustetulle raskaalle kalustolle. Taustalla on myös päättäjien, kuluttajien ja yritysten kasvava kiinnostus ympäristövaikutuksiin, monesta syystä.
Sähkökuorma-autoja Suomeen on tuotu jo muutama vuosi: ensimmäinen rekisteröitiin 2015. Kiina on alan johtava maa, valovuosia muita edellä, Euroopassa alan kärkeä ovat Ranska, Italia ja Hollanti.
Mikko Leppälahden taustalla ensimmäinen sähköistettävä linja-auto. Kuva: Seppo Pänkäläinen.
Sähkökuorma-autot sopivat hyvin kaupunkiseutujen jakeluliikenteeseen, jossa kuorma-autoilla ajetaan usein alle 200 kilometriä päivässä. Yön aikana akut ladataan.
Mutta. Monessa asiassa on muttansa, ja niin on Leppälahdenkin busineksessä.
– 2021 aloitettiin haku rekrykoulutukseen. Saatiin 10 ihmistä koulutukseen, jolloin selvisi, että ei ole opettajia, jotka tuntisivat alan. On sähköasentajia, it-osaajia ja raskaan kaluston asentajia. Mutta ei ole alaa tuntevia opettajia, se on se vaikeus. Nyt meillä on rekrytöistä jäljellä enää neljä.
Toinen ongelma on hinta.
– Jos dieselauto maksaa 150 000 euroa ja sähkökuorma-auto 470 000, niin tarvitaan melkoinen usko kierrätyksen ja ympäristötekojen siunauksellisuuteen, että yritys sähköautoon investoi. Hinnat toki halpenevat massatuotannossa.
Omat ongelmansa ovat tuoneet myös maailmanlaajuinen komponenttien pula, koronatilanne ja Ukrainan sota, mitkä ovat viivästyttäneet toimituksia.
Ja lisäksi:
– Suomen talvessa akuissa täytyy olla lämmitys, jotta nopea lataus onnistuu. Mutta kaikesta huolimatta nyt näyttää hyvältä, kun hankkeeseen ollaan saamassa rahoitustakin, Mikko Leppälahti sanoo.
Leppälahden perustaman konversiotehtaan asiantuntijana on ollut Jukka Pellinen, joka toimi aiemmin projektipäällikkönä Tampereen Ammattikorkeakoulussa. Nykyisin Pellinen on projektipäällikkönä Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n hallinnoimassa sähköisen liikenteen TKI-keskus -hankkeessa, joka jatkaa raskaan sähköisen liikenteen kehittämistä monin tavoin.
Joni-Pekka Rajala kärjessä. Kuva: Toni Ollikainen, AKK.
Rallicrossin SM-kauden neljäs ja samalla viimeistä edellinen osakilpailu ajettiin viikonloppuna Nokialla, jossa sarja vieraili nyt ensimmäistä kertaa.
Lauantaina oli ohjelmassa luokat V1600 RC, 125/250cc, 85cc ja Mini. Sunnuntaina viikonlopun huipensi Supercar-, Xtrem-, SRC-, Autokrossi- ja Xtrem Junior -luokkien pistetaistelut.
Rallicrossin lajilegenda Joni-Pekka Rajala ajoi viikonloppuna itsensä jälleen historiankirjoihin starttaamalla yhdessä osakilpailussa peräti viiteen eri luokkaan.
SuperCar-luokasta irtosi komeasti voitto, SRC-luokasta kakkossija, Xtrem- ja Autokrossi -luokista finaalipaikat ja V1600-luokassakin ”Jonttu” selviytyi lauantaina semifinaaleihin. SuperCar-luokan voitto nosti Rajalan tiukasti kiinni mitalitaisteluun.
Kuninkuusluokan kärkikaksikkoa ei viivalla tällä kertaa nähty. Mikko Ikonen osallistui Saksan EM-rallicrossiin ja Mika Liimataisella ei olisi osallistuessaan ollut enää mahdollisuutta kasvattaa pistepottia ennen Joensuun osakilpailua.
Nokialla SuperCarien toiseksi ajoi Ari-Pekka Niemi ja kolmanneksi korkeimmat SM-pisteet saalisti Antti Väre.
Virkkuselle ensimmäinen SM-voitto
Crosskartien kuninkuusluokassa saatiin uusi SM-voittaja, kun Eetu Virkkunen taisteli finaalissa itsensä sarjaa johtavan Riku Huuhkan ohi ykköseksi. Virkkunen nousi samalla pistetaulukossa kakkoseksi.
Kaksi edellistä osakilpailua voittaneen Huuhkan pistejohto on päätöskilpailuun lähdettäessä tukeva, vaikka nuorukainen taipuikin tänään palkintokorokkeen ulkopuolelle. Luokassa kakkoseksi ajoi Henri Mannismäki ja kolmas oli Antti Harju.
Mikkonen taisteli SRC-luokan ykköseksi
Ville Mikkonen jatkoi SRC-luokassa vahvoja esityksiä ajamalla huiman taistelun päätteeksi kauden toiseen voittoonsa. Rajala taipui alle puolen sekunnin erolla toiseksi ja kolmanneksi ajoi Petro Koski.
Mikkosen ja toisena olevan Rajalan ero on ennen viimeistä kilpailua ainoastaan viisi pistettä, joten Joensuussa on odotettavissa hurja taistelu luokan Suomen mestaruudesta.
Turpeinen jätti muut taakseen Autokrossi-luokassa
Autokrossi-luokassa vasta 14-vuotias Joni Turpeinen täräytti melkoisen suorituksen ajamalla ensimmäisen voittonsa kovassa porukassa. Turpeinen jätti finaalissa sarjan kärkikaksikon, Aatu Matikaisen ja Mika Liimataisen taakseen, ja nosti samalla itsensä tiukasti mukaan luokan mestaruustaisteluun.
Uiton voittoputki kasvoi Xtrem Junioreissa
Crosskartien Xtrem Junioreissa Mikael Uitto jatkoi jo neljän osakilpailun mittaista voittoputkeaan ja lähtee täyden pistepotin turvin Ylämyllyn radalle kauden päätöskilpailuun. Kärkikolmikon täydensi tuttuun tapaan sarjassa toisena oleva Joonatan Ylilammi ja kolmatta sijaa hallussaan pitävä Lauri Halonen.
Rallicrossin SM-kausi huipentuu 9.-10. syyskuuta Joensuussa ajettavaan päätöskilpailuun.
Tommi Hallmanin huikea menestyskulku sai jatkoa Esteringin radalla Saksassa ajetussa rallicrossin MM-sarjan RX2e-luokan kauden viidennessä osakilpailussa.
Samalla, kun rallicrossin MM-sarjan RX2e-luokassa ratkottiin Esteringin radalla Saksassa mestaruuden kohtaloa kauden viimeisessä osakilpailussa, oli Tommi Hallmanin lisäksi vierailevien kuljettajien joukkoon liittynyt MM-sarjan pääluokan pistekakkonen Niclas Grönholm, sekä hänen tiimikaverinsa Klara Andersson. RX2e-luokan taso tunnetusti on kova ja sen myös Grönholm ja Andersson saivat tylysti huomata. Kumpikaan ei yltänyt finaalissa kolmen parhaan joukkoon.
Hallmanin esitys Esteringin radalla koko viikonlopun ajan oli suorastaan dominoiva. Kuopiolainen vei alkuerät nimiinsä 20 pisteen turvin ja voitettu semifinaalilähtö toi paalupaikan finaaliin. Vaikka finaalissa toiseksi sijoittunut ja sarjan mestaruuden varmistanut Nils Andersson pääsikin lähelle suomalaista, eroa ruutulipulla oli vain 0,840 sekuntia, hallitsi Hallman hermonsa täydellisesti ja Saksassa päästiin viikonlopun päätteeksi kuulemaan Maamme-laulu.
– Ei tähän voittamiseen kyllä kyllästy koskaan! Todella hieno fiilis, kun finaalissa ylittää viikonlopun viimeisessä lähdössä maalilinjan voittajana. Ei nämä voitot koskaan helpolla tule. Viikonloput on pitkiä ja koko ajan pitää onnistua jokaisessa lähdössä, Hallman korosti.
Filip Thorenin kaadettua autonsa ensimmäisessä mutkassa finaalin avauskierroksella, startti jouduttiin uusimaan. Uusintastarttia jouduttiin odottamaan varsin pitkään ja kun homma lopulta saatiin jatkumaan, esiin astui lähtövalot, jotka eivät suostuneet toimimaan.
Hallman myönsi, että tilanne oli kuljettajan vinkkelistä katsottuna uusintastarttia odotellessa hankala, varsinkin kun lämpötila auton kabiinissa hellepäivänä oli tukalan kuuma.
– Ei siinä varsinaisesti oikein miettinyt mitään. Ensimmäinen startti onnistui hyvin ja pääsin kärkeen, mutta eihän punaiselle lipulle koskaan mitään voi. Lähtövalojen vian takia siinä sitten joutui kolme kertaa keskittymään starttiin, niin olihan se kieltämättä hankalaa. Lopulta uusintastartti onnistui paremmin, ensimmäinen mutka mentiin siistimmin läpi, eikä ollut kontaktia, finaalissa voiton lisäksi nopeimman kierrosajan ajanut Hallman kertasi.
Hallmanin vuonna 2021 käynnistynyt menestyskulku on tuonut rallicrossissa kolmesta eri sarjasta ja yhteensä 17 kilpailusta palkintosijoituksen peräkkäin ja MM-sarjassa nyt tullut voitto oli toinen, kun ajettuja kilpailuja on takana yhtä monta. RX2e-luokan kauden loppupisteissä Hallman sijoittui seitsemänneksi, vaikka ajoi vain kaksi osakilpailua. Hallman on lajissa tällä hetkellä kuuma nimi, mutta jatkon osalta uutisia tässä kohtaa ei ole kerrottavaksi.
Hallman on ajanut tänä vuonna kolme kilpailua, yhden Nitro-rallicrossissa Yhdysvalloissa ja kaksi MM-sarjassa Euroopan puolella.
Voittoprosentin ollessa täysi sata, voi kauden sanoa olleen onnistunut, vaikka kilpailujen määrä pieneksi onkin jäänyt. Sen lisäksi, että Hallmanilla ja taustajoukoilla oli Esteringin radalla aihetta juhlaan komean voiton myötä, niin myös Hallmanin 23-vuotissyntymäpäivä teki päivästä ikimuistoisen.
Grönholm RX2e-luokan neljäs
Niclas Grönholm ajoi rallicrossin RX2e-luokan MM-osakilpailussa Saksan Esteringillä neljänneksi.
Rallicrossin pääsarjan RX1e-luokan osakilpailujen peruuttamisien takia CE Dealer Team vuokrasi kaksi RX2e-luokan autoa ja osallistui luokan viimeiseen MM-osakilpailuun Saksassa.
Ensimmäistä kertaa luokan autolla kilpaillut Grönholm oli finaalisuoritukseensa tyytyväinen. Grönholm oli joutunut keskeyttämään lauantain molemmat alkuerät, joten sunnuntain ratkaiseviin eriin Grönholm starttasi luokan viimeiseltä sijalta.
Sunnuntain alkueristä Grönholm ajoi voiton ja kakkossijan, sekä semifinaalista toisen sijan. Päivän finaaliin Grönholm starttasi ruudusta neljä.
– Mahdollisuudet eturivin lähtöpaikkoihin katosivat jo lauantaina. Meiltä meni kaikki pieleen: yksi oma virhe ja sitten rengasrikko. Alkuerien viimeiset sijat määräsivät viikonlopun suunnan. Sunnuntaina tein sen, minkä pystyin ja nousin vielä finaaliin, vaikka kärsin toisen rengasrikon semifinaalissa, Grönholm kertasi.
Rallicrossin MM-sarjassa RX1e-pääluokan kalenterissa on yhä Kiinan ja Etelä-Afrikan MM-osakilpailut. Osakilpailuja ei ole vielä peruttu.
Kuhmossa tapahtui lauantaina 19. elokuuta illalla tieliikenneonnettomuus, jossa poliisi epäilee henkilöauton kuljettajaa liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi törkeästä rattijuopumuksesta.
Poliisille tuli ilmoitus eilen illalla tieliikenneonnettomuudesta Pohjoispuolentien ja ampuradan risteyksessä Kuhmossa.
Esitutkinnassa poliisi on selvittänyt, että henkilöauton kuljettaja oli lähtenyt ohittamaan edellä ajavaa matkailuautoa. Matkailuauton kuljettaja oli lähtenyt samaan aikaan kääntymään vasemmalle, jolloin ajoneuvot törmäsivät.
Henkilöauton kuljettajan epäillään ajaneen alkoholin vaikutuksen alaisena, poliisi otti hänet kiinni tapahtumapaikalta.
Lauantai-iltapäivänä poliisille tuli ilmoitus tieltä ulos ajaneesta autosta Paakkolantieltä, Torniosta. Auto oli tullut Arpelan suunnasta kohti Torniota ja ajautunut vastaantulevan kaistan yli ojan pohjalle. Sen jälkeen auto on mahdollisesti mennyt katon kautta ympäri.
Autossa oli nainen ilman turvavyötä ja hänet toimitettiin OYS:aan hoitoa varten. Nainen oli tajuissaan tapahtumapaikalla. Tarkkaa tietoa naisen vammoista ei saatu tapahtumapaikalla.
Naisen epäillään kuljettaneen ajoneuvoa päihtyneenä. Ajoneuvosta löytyi huumausaineeksi epäiltyä ainetta. Naisella ei ole voimassaolevaa ajo-oikeutta.
Rallicrossin SM-sarja jatkui ensimmäisten luokkien osalta lauantaina Nokialla. Radalla ajetaan tänä viikonloppuna ensimmäistä kertaa rallicrossin SM-pisteistä.
Avauspäivänä jaettiin pisteitä rallicrossin V1600 RC -luokassa sekä crosskartien 125/250cc ja 85cc -junioriluokissa. Myös kuninkuusluokkien vauhdista saatiin esimakua ensimmäisten alkuerien verran.
Tälle kaudelle SM-arvon saanut V1600 RC -luokka kulki tällä kertaa Hyvinkään Urheiluautoilijoita edustavan Riku Huuhkan komennossa. Voitto oli Huuhkalle SM-uran ensimmäinen ”koppiautolla”. Luokassa toiseksi ajoi Akaan MM:n Toni Lähteenmäki ja kolmas oli hurjan kamppailun jälkeen AL-Härmän Elias Kalliokoski.
Luokan kärkikolmikon osalta tilanne on erittäin jännittävä ennen Joensuun päätöskilpailua. Anton Seppä ja Kalliokoski on saalistanut neljästä kilpailusta tasapisteet ja Huuhka kärkkyy kaksikon takana aivan iskuetäisyydellä.
Oulun Urheiluautoilijoita edustava Eemil Piira ajoi jo kauden kolmannen voittonsa 125/250cc -luokassa ja kasvatti eroa sarjan piikkipaikalla. Toisen sijan nappasi Kotkan UA:n Pauli Turpeinen ja kolmas oli Aleksi Suono (Hyvinkään UA).
85cc -luokassa taistellaan Suomen Juniorimestaruuspisteistä ja tilanne on kärkikaksikon osalta erittäin tiukka. Eilen pidemmän korren vei Kankaanpään UA:n Iivari Männistö ja kavensi eroa kärjessä majailevaan Jere Huuhkaan (Hyvinkään UA), joka taipui jännittävässä finaalissa toiseksi. Kolmannelle sijalle ajoi Eemil Velling (Orimattilan UA).
Sarjassa ajetaan myös kaikista nuorimmille crossikuskeille tarkoitettu Mini-luokka, joka keräsi Nokialle mahtavat 18 osallistujaa.
Nokian kisaviikonloppu huipentuu sunnuntaina SuperCar, SRC, Autokrossi, Xtrem ja Xtrem Junior -luokkien pistetaisteluihin, jotka käynnistyvät alkuerillä klo 10.
Sähköpotkulautayritysten laatupohjainen kilpailutus yleistyy Euroopassa. Tänä vuonna merkittäviä kilpailutuksia on toteutettu muun muassa Norjassa, Isossa-Britanniassa ja Itävallassa.
Sähköpotkulautayhtiö Voi on menestynyt hyvin, kun useat eurooppalaiset kaupungit ovat päätyneet valitsemaan laatukriteerien perusteella tietyn määrän sähköpotkulautatoimijoita kaupunkiinsa.
Voi on voittanut tämän vuoden toisen kvartaalin aikana merkittävät sopimukset muun muassa Lontoossa ja Wienissä.
Wienissä Voi valikoitui tarkkojen laatukriteerien perusteella toteutetussa kilpailutuksessa ensimmäiselle sijalle ja sai 98 pistettä sadasta.
– Lontoo valitsi kahden vuoden ajaksi kolme operaattoria, joista Voi on yksi. Kyseessä on meille todella merkittävä voitto, sillä ajojen määrä Lontoossa on todella suuri ja lisäksi moni eurooppalainen kaupunki seuraa tarkkaan, mitä yhdessä alueemme johtavassa metropolissa tapahtuu, Voin yhteiskuntasuhteista vastaava Hannu Oskala kertoo.
Lontoon voitto mahdollistaa Voille 6 600:n sähköpotkulaudan sijoittamisen kaupunkiin.
Voi on ollut menestyksekäs kilpailuissa tämän vuoden aikana myös muissa kaupungeissa, kuten Oxfordissa, Stavangerissa, Fredrikstadissa ja Gloucestershiressa.
– Suomi on pohjoismaisesti aika yllättävä poikkeus, että meillä kilpailutuksia ei ole vielä käynnistetty. Norjan malli on varsin kattavasti osoittanut, että lisenssimallilla sähköpotkulautailuun liittyvät haasteet voidaan ottaa haltuun. Useat Suomalaiset kaupungit kuten Helsinki, Tampere ja Turku sekä Kuntaliitto ovat kuitenkin toivoneet lakimuutosta, joka mahdollistaisi kilpailutukset myös meillä, Oskala sanoo.
Oskalan mukaan lisenssimallin puuttuminen Suomessa rajoittaa kaupunkien mahdollisuuksia puuttua operaattorien laiminlyönteihin.
– Pääosa operaattoreista on vapaaehtoisesti sitoutunut noudattamaan turvallisuutta parantavia nopeusrajoituksia tai ajokieltoalueita. Tänä vuonna olemme kuitenkin valitettavasti useassa kaupungissa törmänneet siihen, että kaikki toimijat eivät näihin ole halunneet sitoutua. Tämä asettaa toimijat erilaiseen asemaan ja ennen kaikkea vaikuttaa turvallisuuteen. Lisäksi kaikkia uusia teknisiä parannuksia, kuten esimerkiksi kaksinajonestoa, ei voida ottaa Suomessa käyttöön, Oskala toteaa.
